Kirjoitukset avainsanalla paikkakortit

Jos isoissa juhlissa on merkatut paikat vieraille, kannattaa tehdä myös pöytäkartta. Askartelusta ja näpertelystä tykkäävä saa näihin mukaviin hommiin käytettyä tovin jos toisenkin. Minä sain puuhata tyttäreni häihin pöytäkarttaa ja kiinnostava pohja siellä löytyi ihan katsomalla kotona ympärilleen.

Minulla on pitkään ollut seinällä pala vanhan runkopatjan sisusta, koska se on mahtava tausta ystäväni minulle tekemälle tuftaustyölle. Patjan metallisia jousisisuksia saa aika usein ilmaiseksi kierrätyskeskuksesta. Pihdeillä leikaten saa sopivan palan. 

Tästä syntyi täydellinen pöytäkartta vanhaan navettaan, jossa häät pidettiin! Harmaat pahvit ovat kierrätyspahveja työpaikan roskiksesta. Lehtitalossa näitä tulee aina lehtien välissä, olen kärppänä ottamassa niitä talteen. Pahvin päällä on ruskeaa paperia, jonka reunat poltin kynttilän liekissä hitaasti sentti kerrallaan. Tulos on aika kiva. Tytär kirjoitti nimet oikealla mustekynällä, joka tuntui suorastaan ylelliseltä. Ja jälki on kivaa.  Jokaisen pöydän kortti kiinnitettiin jousiin paperinarulla.

Paperin reunan polttaminen kynttilässä on parasta tehdä tiskialtaassa, jossa vesihana on lähellä. Laitoin reunan liekkiin ja sammutin sen heti vieressä olevan metallitölkin pintaan.  Tätä jatkoin niin pitkään, että koko reuna oli ruskeana. Paperi on liimattu puikkoliimalla pahvin päälle.

Yhteinen askartelu on todella hauskaa. Samalla fiilisteltiin tulevia häitä, juotiin pullo kuoharia ja hääpari treenasi erilaisia häävalssivaihtoehtoja.

Paikkakortit teimme viiltämällä fileerausveitsellä vinon viillon kuohuviinipullonkorkkiin. Nimikyltti asettuu siihen napakasti. Pahvin päälle on liimattu paperia, joka on valokopio merimaisemasta. Nimi on kirjoitettu mustekynällä.

Saattaa olla, että paikkakorkit päätyvät myöhemmin korkkikranssiksi hääparin oveen. Näin voi muistoja kierrättää kivasti.

Paikkakortit istuivat hyvin navettaravintolan ruskean rustiikkiin tunnelmaan. Myös virkattujen pöytäliinojen kokoelmani pääsi häärekvisiitaksi.

Tyttäreni halusi, että jokainen vieras ottaa itsestään polaroid-kuvan ja kiinnittää sen pienellä pyykkipojalla kuivumaan tähän telineeseen. Minulla oli kotona kaksi vanhaa ikkunanpokaa odottamassa käyttöä. Vasaroin niihin nauloja, joihin kiristin paksua metallilankaa.

Hääpari halusi pienen vanhojen kuvien näyttelyn. Sillekin piti pohtia jokin kiva tausta. Ratkaisu löytyi taas kotoa: korutelinen.

 

Onnittelukorteille piti keksiä joku paikka. Kotoa sattui löytymään vanerisia pieniä mansikkalaatikoita, joita olin säästellyt tulevia inspiraatioita varten. Maalia pintaan ja teksti siihen lyijykynällä.

Ikkunanpokateema jatkui täällä: ohjelma kirjoitettuna lasille. Sen päällä olevat paperinarupallot ovat myös omaa askartelutuotantoa, mutta niistä myöhemmin. Niiden tekeminen ei ollut lainkaan niin joutuisaa kuin paikkakorttien teko!

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 56-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat