Kirjoitukset avainsanalla lankojen värjäys

Kajaanilainen Edith Saastamoinen-Torvi, 30, sai äidiltään joululahjaksi ihanan satsin käsinvärjättyjä lankoja. 

- Kaikki on luonnon aineksilla itse värjättyjä. Siis vau mitä värejä! Värjäykseen on käytetty muun muassa mustapapuja, punajuuria, koristeomenapuun omenoiden kuoria, sinisarjan varsia, marja-aronioita ja kahvia. Meinasin lentää pyllylleni, kun näin joululahjalankani. Nuo oikein heleät värit (turkoosi, pinkki, siniset ja sinivioletti) on tehty kylmävärjäyksellä. Olen aivan lääpälläni, Edith hehkuttaa.

Edith ja äitinsä Päivi Purola-Saastamoinen, 60, opettelivat yhdessä viime syksynä värjäämään lankoja netin ja kirjojen avulla. Sitten vaan ryhdyttiin hommiin! Edith yllättyi siitä, että se ei ollutkaan vaikeaa.

- Joululahjalangat äiti on värjännyt nyt talvella, eli värjäysaika ei rajoitukaan vain kesään niinkuin olimme aiemmin luulleet. Vihreitä sävyjä on vaikea saada muulloin kuin kesällä, koska monet vaativat tuoreita kasveja. 


Edith neuloi joululahjoiksi 16 paria kirjoneulelapasia, kaikille läheisille omannäköiset lapaset. Mallit löytyivät netistä, muutamaa mallia hän muokkasi mieleisekseen ja mustikanvarpulapaset hän suunnitteli kokonaan itsekin. Ne menivät parhaalle ystävälle.

- Tyttärelleni neuloin Belle-prinsessalapaset hänen tarkkojen toiveidensa mukaisesti. Käytin yhden lapasparin neulomiseen aina yhden viikon. Projekti alkoi elokuun lopussa. Laskin silloin, että jos mielin ehtiä kaikille neuloa, niin lapaset per viikko olisi tahti.  Lahjansaajat olivat kovasti kiitollisia ja huomasivat miten lapaset olivat juuri heitä ajatellen tehdyt. Käytin heidän lempivärejään ja aiheitaan. 

Edith on luokanopettaja, mutta tällä hetkellä hoitovapaalla 4-vuotiaan ja 11 kuukauden ikäisten tytärten kanssa. ‎Edith on harrastanut käsitöitä parikymppisestä lähtien.

- Luokaopettajakoulutuksen aikana ensimmäinen yhden päivän sijaisuuteni oli käsityönopettajan sijaisuus ja tajusin, että haluan opetella tätä lisää. Sillä tiellä tässä ollaan. Tykkään erityisesti neulomisesta ja virkkaamisesta, mutta myös muusta käsillä tekemisestä. Ompelen, valmistan vanhoista lusikoista, pannuista ja helmistä tuulikelloja. Lapset otan usein käsitöiden tekemiseen mukaan.  Esikoiselle olen opettanut sormivirkkausta. 

Edith tekee paljon käsitöitä ja innostuu helposti uusista projekteista. 

- Syksyisin virkkaan ja neulon.  Lasten synttärit ovat tammikuussa ja huhtikuussa, joten kevätpuoli on yleensä leipomisen ja koristeiden muovailun aikaa. Kesäaskartelut (tuulikellot ja puutarhaan koristeiden tekeminen sekä lankojen värjäys) alkavat kiinnostaa taas, kun kesä on tuloillaan.  Käsillä tekemisestä tulee hyvä mieli, ja mukavinta on värien sommittelu ja töiden suunnittelu. Monesti neuloessani ja leivoksiani koristellessani mietin edesmennyttä mummuani, miten hän olisi ollut minun ja perheeni tekemisistä innoissaan. 

Myös Edithin vanhemmat ovat tekijäihmisiä ja whatsapp-viestit ja kuvat valmiista ja keskeneräisistä töistä sinkoilevat molempiin suuntiin päivittäin.

- Toisinaan teemme myös yhteisiä projekteja. Isä oli vahvasti mukana uuden asuntomme remontoinnissa. Hän teki meille toiveidemme mukaiset keittiön kaapin ovet, kellon, akvaarion jalustan ja pöydän. Isä innostuu helposti, niinkuin me kaikki taidetaan tehdä. Viimeisin yhteinen projekti oli äidin kanssa lankojen kasvivärjäyksen opettelu. Villasekoitelanka oli paras, sillä niihin värit tarttuvat paremmin kuin täysvillaisiin. Käytimme marketeissa myytävää  7 veljestä- sekä nalle-lankaa.  Kylmävärjäystä voi tehdä sisälläkin, keittovärjäys tapahtuu useimmiten pihalla.

Myös Edithin mies tukee vaimon touhuja. Hän kerää materiaaleja, jakaa löytämiään ideoita vaimonsa kanssa ja monesti intoutuu mukaan itsekin.

- Toissa joulun joululahjoiksi suunnittelin tekeväni säilykkeitä ja hilloja herkkukoreihin, mutta mieheni intoutui mukaan varhain ja teimmekin lahjat sitten kokonaan yhdessä. Hän myös osti  anoppilleen joululahjaksi ison pussin valkoisia värjäyslankoja. 

 

Päivi Purola-Saastamoinen, 60, ja Johannes Saastamoinen, 55, asuvat Haapaveden Tötteröperällä.

- Olen eläkkeellä sydänsairauden vuoksi. Se tarjoaa mahdollisuuden tehdä kaikenlaista kivaa, mutta luonnollisesti rajoittaa tahtia: yksi päivä puuhataan ja kaksi levätään. Harrastin nuorena käsitöitä ja löysin ne uudelleen eläkkeelle jäännin jälkeen, kun toivuin sydänleikkauksesta. Kaikennäköiset askartelut, ompelut, neulomiset ovat minun juttuni, erityisesti kaikenlainen värien kanssa värkkääminen on nautittavaa. Onnistumisen ilo on mahtava tunne. Tekemisen jakaminen tyttäreni Edithin ja mieheni Johanneksen kanssa on suuri ilo. Askartelu lastenlasten kanssa on myös ihanaa! Päivi toteaa. 

Päivi sai 60-vuotislahjaksi ompelukoneen, ja se on ahkerassa käytössä. Myös lankojen värjääminen tuo kokea löytämisen iloa ja yllätyksiä.

- Neulominen on myös lähellä sydäntä, suunnittelen itselleni elämäni villatakkia. Tulen käyttämään siihen värjäämiäni lankoja. Käsitöissä rentouttavinta on se, että saa rauhassa keskittyä tekemään, eikä ole kiire tekemisen kanssa. Kun innostun jostakin, teen sitä antaumuksella ja pitkään, kuten edesmennyt äitinikin teki. Materiaalien etsiminen kirppareilta, kierrätyksestä ja luonnosta on hauskaa!

 

Johannes Saastamoinen, 55, on innostunut veistämään puusta koristeellisia käyttöesineitä ja patsaita. 

- Nautin tekemisestä eniten, lopputulos on joskus toissijainen. Tykkään kaivertaa puuta, ja usein kuuntelen musiikkia samalla. 

Osallistun yhteisiin projekteihin keräämällä perheen kanssa värjäysmateriaaleja esimerkiksi sieniä sekä hankin muita tarvikkeita, myös kierrätysmateriaaleja. Tuunaan ja entisöin myös huonekaluja. Osallistuin Edithin perheen remonttiin muun muassa tekemällä uudet keittiökaappien ovet mahongista. Arkipäiväinen käsillä tekeminen ja töitten suunnittelu on mukavaa. 

 

Edithin äiti sai pihlajalapaset joululahjaksi sekä ison pussillisen valkoisia lankoja tulevia värjäyksiä varten.

 

Edith neuloi kettulapaset isälle, miehelle, ystävälle ja kälylle. Kaikki saivat oman värisensä.

 

Kommentit (2)

Vierailija

Edith, sinusta on tullut upea nainen, äiti , opettaja,käsityöläinen ja taiteilija! Voi miten ikävöin teitä ja näen unia Päivistä ja Johanneksesta ynnä Sinusta. Ystävyys loppui totaaliseen väärinkäsitykseen.. Vieläkin toivon, että voisin tavata teitä!! Kummitätisi pirkko

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 56-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat