Kirjoitukset avainsanalla kirjonta

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ. Lehteen tulevien kuvausten taustalla on paljon näkymätöntä työtä. Kirjoitin ET-lehden käsityönumeroon monta sivua trendeistä ja kivoista käsityöjutuista. Lankoja ja muuta hauskaa piti käydä hakemassa liikkeistä lainaksi. Niitä pitää aina ottaa liikaakin, koska ikinä ei voi tietää, mitä kaikkea siinä kuvassa käytetäään.

Hain helsinkiläisestä Fiinaneuleesta paljon ihania lankoja ja puikkoja kuvauksiin. Fiinaneule on osoitteessa Simonkatu 12, aivan Helsingin keskustassa.

fiinaneule.fi

Graafikko Outi Liinamaa asettelee studiolla kuvaustaustalle lankoja. Valokuvaaja Juha Salminen virittelee kameratelinettä.

Tämä kätevä lankakeräkotelo jäi lopulta pois lehtijutusta. Sen hinta Fiinaneuleessa on 24 euroa.

Kotelo menee kätevästi kasaan laukkuun silloin, kun sitä ei tarvita.

Paimiolainen Succaplokki tekee iloisia neulontatarvikkeita kierrätysmateriaaleista. Sukanpingotinpari maksaa 29,50 euroa. Se on valmistettu 4 mm paksuisesta kierrätysmuovista. Sukanpingoitin on tarkoitettu valmiin neulotun sukan viimeistelyyn. Kostuta sukka ja jätä kuivumaan plokkiin. Plokkaus muotoilee sukan ja siloittaa neulepinnan. Etenkin palmikko- ja pitsisukat aukenevat plokkauksessa kauniisti. Sukkaplokki toimii myös hyvänä mallijalkana neuloessa, jolloin saat siitä mittoja.

succaplokki.fi

Fiinaneuleen nyörihaarukalla, 9,60 e, on helppo punoa nyöriä.

Fiinaneuleesta kuvauksiin lainattu Prym Ergonomics on uudenlainen puikkoinnovaatio. Puikon varsi on keskeltä kolmion muotoinen ja muuttuu sulavasti pyöreäksi kärkeä kohden. Kolmion muotoinen halkaisija tekee puikosta hyvin käteen istuvan sekä sujuvasti työssä luistavan, sillä siinä on vähemmän koskestuspintaa silmukoihin. Ote puikosta on kevyempi ja rennompi kuin pyöreää puikkoa pidellessä.

Puikoissa on pisaran muotoinen kärki. Kärjen muotoilu optimoi silmukan neulomisen: puikko nappaa silmukan kyytiin eikä se pääse luiskahtamaan vahingossa pois. Tämä helpottaa myös aloittelijan neulomista sekä nopeuttaa kokeneen neulojan työskentelyä. Pisarakärjellä on helppo neuloa useampi silmukka yhteen kavennuksia tehdessä.

Linkki valmistajan sivuille: https://prym-ergonomics.com/fi/

Ämpärillinen herkkuja! Vie käsityöfriikille lahjaksi kätevä taskullinen sanko, johon on pakattu niin lankoja ja puikkoja kuin ompeluseurojen viinipullokin.

Nikkari-työkalu-säilytys sopii niin tee-se -itse -miehille ja puutarhatöihin kuin laukuksi käsityökurssille lähtiessä. Sankoon mahtuu yli 40 tarviketta, jotka ovat kätevästi omissa lokeroissaan. Hinta 25 euroa.

nikkari.net

Korumaisen Clover-langankatkaisijan voi ottaa lentokoneeseen. Tämä lainattiin kuvauksiin Louhittaren luolasta, joka on ihana lankakauppa Haukiputaalla.

louhittarenluola.fi/

Itse tehty –merkki kruunaa käsityön, texomer.com.

Louhittaren luolan ihanilla langoilla on myös kauniita nimiä, kuten Väinämöinen. Lanka pussukka on Kerästä, kera.fi. Hauska Knitting is not a crime -paperi on Succaplokista.

Halusin kuvauksiin mukaan kauniita ja moderneja, hassujakin kirjontatöitä. Sain niitä tekstiilitaiteilija Eija Pöyryltä. Kirjontakehyksessä on värikäs ja moderni työ kesken.

Kirjontaa voi käyttää luovasti myös pussukoihin ja vaatteisiin. Kirjonta vaikka takin helmassa tai hihansuussa tekee siitä täysin uniikin.

Tyyli vapaa! Saat seinätekstiiliin modernia tvistiä, kun kudot sen omaan tyyliisi iloitellen. Uniikki ryijy on hauska yksityiskohta kodin sisustuksessa, ja useammasta pienestä ryijystä teet upean kollaasin. Ryijynkutominen tempaa mukaansa, ja pientä kirjontakehystä voi kuljettaa mukana vaikka käsilaukussa.

Vanerinen kirjontakehys koosta riippuen 9–26 e. lankava.fi

Kommentit (2)

Helsingissä Craft Cornerissa on upea tekstiilitaidenäyttely, jossa kannattaa piipahtaa ihailemassa teoksia. Taitoliiton koordinoimaan kirjonta-aiheiseen Pistot-näyttelyyn oli ehdolla 172 teosta 75 taiteilijalta. Tekstiilitaiteilija Ulla Pohjola valitsi näyttelyn teokset 30 taiteilijalta.



Riikka Ajanki: Strong girl on kiinnostava pitsistä tehty teos. 

 - Piirrän langalla, maalaan kankailla. Teen kuvia itselleni tärkeistä aiheista sisältölähtöisesti työskennellen. Minua kiinnostavat kuviot ja kerroksellisuus, sekä eri materiaaleihin liittyvät merkitykset. Strong Girl on yksi osa  teossarjasta, jossa käsittelen kokemuksiani järjestötyössä Afrikassa, Riikka kertoo.

 

Sen vieressä on Maiju Ahlgrenin Huoneen taulu, osa 1. Se on kolmiosaisen sarjan ensimmäinen teos.

- Sarja on jatkumoa perinteisille kotien seinällä pidetyille huoneentauluille, joiden arvomaailma on kummunnut vakauttamisesta, pysyvyydestä sekä yhtenäiskulttuurista.
Maailman pirstaloituessa yksilöllisemmäksi on vastaukset arjen haasteisiin keksittävä itse. Koska arvomaailmoja ja elämäntapojaon monia, toivon oman huoneen tauluni
voivan auttaa toteamuksen muodossa, miksi tilanne on, mikä on, Maiju toteaa.

Elina Helmisen  työn nimi on palstat 1, 2 ja 3.

- Nautin erilaisten pistojen, lankojen, materiaalien ja värien yhdistämisestä. Lähtökohtana työssä voi olla värijärjestys, muoto tai tietty pisto. Sommitelma täydentyy kirjonnan edetessä. Kasvimaiden ja peltopalstojen rytmi muoto olivat mielessäni näitä kirjoessani, Elina sanoo.

 

Marjo Kalavainen: HS ja Päähänpisto ovat mielenkiintoisia rautalankatöitä.

- Helen Scjherfbeckin omakuvat pysätyttävät minut aina, sillä ne ovat yhtä aikaa hauraita ja voimakkaita. Omassa teoksessani yhdistyy kahden eri vuosisadan naiset elämät. Me molemmat pysähdyimme haurautemme ja voimamme ympärille, Marjo perustelee.

Päähänpiston inspiraationa oli valokuva ystävästä.

 

Elina Ollikainen:  Käsillä tekijän muistolle

- Isovanhempieni kuoltua sain mummuni (Helka Vinberg, s. 1917) kutomia kodintekstiilejä. Ajatuksenani oli käyttää niitä teokseen, joka liittyisi mummuuni. Etsin
sukualbumeista kuvia mummusta ja kaikissa näkyivät hänen kätensä. Valitsin kuvia, joissa hänen oikea kätensä näkyi levollisena hetkenä.
Teosteni tavoitteena on osoittaa kunnioitusta käsillä tekemiselle ja menneiden sukupolvien - etenkin mummuni - elämäntyölle, Elina kiittää.
 

Marja Palmujoki: Rusketusraidat

- Rusketusraidat on tehty noin 100 vuotta vanhaan mekkoon. 1900-luvun alussa naisen vartalo oli peitetty ja kätketty monien pukukerrosten alle. Tässä teoksessa naisen kaunis vartalo on ommeltu ja maalattu mekkoon. Kaikki on näkyvissä, Marja kuvailee.  

Mirja Marsch: Sydän metsässä

Mirja Marsch muokkaa kankaanpainovärein maalaamaansa teosta erilaisin tekniikoin: lisää applikointia, kirjoo käsin ja koneella, ompelee pintaan nappeja ja paljetteja. Maalauksista tulee todella kerroksellisia.

Raija Rastas: Virtaava 1 ja virtaava 2 on toteutettu erilaisilla ompelu- ja kirjontatekniikoilla muun muassa pellavasta, puuvillasta ja kuparista.

- Teokset liikkuvat ilmavirran mukana ja niiden mukana avautuu uusia näkymiä, valoa ja varjoja. Värit liukuvat sävystä toiseen ja välkehtivät mosaiikkimaisesti, Raija kertoo.

 

Näyttely on esillä 13.1.–24.2.2018 CraftCornerissa, Helsingissä.

Osa töistä valitaan Suomen käsityön museon Näytönpaikassa 6.3.–22.4.2018 järjestettävään näyttelyyn.

CraftCorner
Eteläesplanadi 4
Helsinki
www.craftcorner.fi 
avoinna ma-pe 10-18, la 10-16.

Kommentit (0)

Mökillämme Puumalassa on iso ikkuna, josta näkyy tämä kaunis Saimaan maisema. Makuuhuoneessa on myös iso ikkuna, josta hohkaa talvella tosi paljon kylmää. Pikkuruisessa mökissä ei ole muuta lämmityslaitetta kuin puuhella. Viime talvena roikotin täkkiä makuuhuoneen ikkunassa, mutta täksi kaudeksi päätin ommella siihen paksun talviverhon. 

 

Minulla on ollut varmaan kymmenen vuotta turkoosi villakangas odottamassa takiksi valmistumista. Nyt päätin, että se jatkaa elämäänsä verhona. Sellaisenaan se olisi makuuni liian yksinkertainen, joten päätin applikoida siihen käsin muuta villaa. Vihreä iso pyörylä on kirpparilta ostetusta viltistä, jonka huovutin pesukoneessa. Pienemmät villapalat ovat vähän sieltä sun täältä.

 

Käsin ompelu ja kirjominen on erittäin rentouttavaa. Tässä yhdistetään pienen pieniä huopapalasia yhteen.

Kirjontatyö on mainio matkakäsityö, sillä se mahtuu vaikka käsilaukkuun.

Kävin työväenopiston kirjontakurssilla pari vuotta sitten. Siellä tehdyt koetilkut pääsivät nekin mökkiverhoon.

Sängyn päällä on helppo suunnitella, mihin paikkoihin pallurat ompelisi.

Verhon täyttämistä olisi voinut jatkaa loputtomiin, mutta pidetään nyt ainakin tämä talvi taukoa. Ehkä ensi talveksi tyhjiin kohtiin keksitään jotain uutta täytettä.

OK

Kommentit (4)

impossible game

This is a great little post with some valuable tips. I totally agree. The way you bring passion and engagement into the things you do can really change your outlook on live.

Sain tässä taannoin ystävältäni ison pinkan valkoisia vanhoja pitsilakanoita hänen äitinsä jäämistöstä. Hän ei itse välittänyt niistä, mutta arveli minun innostuva. Näin tapahtuikin. Vanha 60-70-luvun puuvilla on pehmeää mutta kestävää useista pesuista huolimatta. Uudet lakanat kuluvat pian puhki.

Aivan ensimmäisenä tein päällyslakanan pitsestä pussilakanan. Se tapahtui niin, että ompelin kahdesta aluslakanasta pussilakanan, ja päällysosaan pääsivät pitsit. Pussilakanasta tuli aika painava, joka on hyvä asia. Näin kesäaikaan käytän sitä peittona, sillä se ei ole yhtä kuuma kuin täkki, mutta nukkujan päällä tulee kuitenkin kevyt paino.

Moniin lakanoihin oli ystäväni äiti huolella kirjonut nimensä, MA. Kuinka paljon tuohon onkaan mennyt aikaa! Halusin ehdottomasti nuo näkyviin johonkin ja niinpä ompelin niistä mökille verhot.

Lakanoista jäi monia pienempiä palasia ja niistä innostuin oikeastaan eniten. Keksin nimittäin, että teen niistä mökille saunapeflettejä. Eikä pelkästään valkoisia, vaan kirjon pumpulilangalla niihin käyttäjien nimet. Niistä tuli todella hauska autokäsityö mökkimatkalla. Lyijykynällä vain nimen hahmotelma ja sitten kirjonta ketjupistoilla.

Nimikoidut pefletit on myös mainio tuliainen tai lahja. Ja vitsiniekka kirjoo niihin jotain hauskempaakin kuin pelkän nimen. Mielikuvistusta peliin vain.

Näitä vanhoja lakanoita on paljon kirpputoreilla mutta aika usein niitä saisi tuttavan tuttavien kuolinpesistä. Tässäkin pätee vanha viisaus, että toisen roska on toisen aarre.

Kommentit (0)

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 56-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat