Kirjoitukset avainsanalla huovutus

Opiskelen Kankaanpään opistossa kädentaitojen ohjaajaksi. Vuorossa oli viikon huovutus. Olen ollut monellakin huovutuskurssilla, mutta niistä on jo vuosia aikaa. Niinpä oli aika hauskaa huomata, että huovutusmenetelmiin oli tullut uusiakin tapoja. Mutta se mikä oli pysynyt samana on huovutuksen hurma. Se vaan on niin ihanaa silloin kun on hyvät tilat, paljon aikaa ja motivoiva opettaja.

Meillä oli kaikkea. Opettajamme Marita Metsäkylä toi upeita mallitöitä ihailtavaksi.

Huovutuskurssilla oli mahtavaa se, että huopaa voi ostaa opettajalta. Kurssille tulo on näin helppoa ja pieniäkin määriä huopaa voi ostaa lisämausteeksi.

 

Kankaanpään opiston märkätilat ovat upean tilavat ja käytännölliset. Lisäbonuksena on järvinäkymä. Marita Metsäkylä pitää heti kesäkuun alussa huovutuskurssin opistolla. Ilmoittautumiset ovat jo käynnissä.

Merinovillasta ja silkkihuivista saa upean herkän huivin helposti. Eri värisiä huoveja saattoi ostaa opistolta. Ei näitäkään kurssille lähtiessä osaisi varastoon ostaa, mutta tarpeita saattaa syntyä, kun katselee muiden työskentelyä.

 

Mustalla huivilla sama kuvio näyttää ihan erilaiselta.

Vein Marita Metsäkylän mallihuivin ulos luontoon kuvattavaksi. Tämmöinen huivi olisi mahtava lahja vaikkapa pyöreitä vuosia täyttävälle.

Minä päätin tehdä vauvan tossut kesällä syntyvälle lapsenlapselle. Nekin syntyivät yllättävän helposti ja nopeasti. Marita Metsäkylällä oli erilaisia valmiita tossun kaavoja, kätevästi jumppamatosta leikattuja. Vauvan tossun kaava oli yhtenä palana.

Huovutukseen tarvitaan lämmintä vettä ja Marseille-saippuaa, jota liotetaan siinä. Saippuvettä lisätään huovalle sumutuspullolla tai erityisesti huovutukseen kehitetyllä "suihkupallolla eli saksaksi Ballbrause. Marita oli tilannut sen saksalaisesta nettikaupasta. Tämä oli minulle uusi, kätevä tuttavuus.

Kastelin saippuavedellä tossujen kaavan kohdan, mutta saumavarat piti jättää kuiviksi. Tämmöisiä kappaleita valmistettiin kaksi.

Sen jälkeen nuo kaksi palaa laitettiin vastakkain ja ryhdyttiin kevyesti pyöritellen huovuttamaan tossuja kuplamuovin läpi. Kuplamuovin kuplat tehostavat huopumista.

Sitten leikkasin tossuaihion varovasti puoliksi, nappasin muotin pois sisältä ja ryhdyin huovuttamaan tossuja lisää. Laitoin niiden sisälle kuplamuovia aloin kevyesti sormilla pyöritellen, lämpimän saippuveden avulla huovuttamaan tossuja lisää.

Huovutin myös pieniä palloja käsissä pyöritellen. Teen niistä vauvan vaunulelun. Tossujen alla olevista huovutetuista palasista teen jotain, mutta ne vielä tiedä mitä. Ehkä kirjon niitä ja ompelen niihin nappeja ja helmiä. Siitä saattaa syntyä pieni taulu.

Huovutetun hatun tekeminen oli yllättävän helppoa ja nopeaa opettajan kaavoilla.

Aikaisemmin olin huovuttanut mäntysuopanesteellä, joten Marseille-saippua oli uusi, mutta ehdottomasti miellyttävämpi vaihtoehto. Se tuntuu käsiin mukavalta.

 

Jos huovutus innostaa, niin Marita Metsäkylä opettaa esimerkiksi näillä kursseilla:

Huovutuksen hurmiossa
3.6.-7.6.2019 Kankaanpään opistossa

Päivien aikana kokeillaan ennakkoluulottomasti erilaisia huopapintojen muokkaus- ja pintakoristelumenetelmiä. Huopapintaa voidaan muokata monella tavalla yhdistämällä erilaisia kankaita, kuituja, kovia materiaaleja, leikkaamalla ja ompelemalla ym. saadaksemme kolmiulotteista ja mielenkiintoista pintastruktuuria. Valmistamme viikon aikana tunikoita ja ponchoja, joihin käytämme erilaisia kankaita ja kokeiluja.

Tässä hommassa on mielikuvitus ja uskallus kokeiluun omaa luokkaansa. Halutessa voidaan pintoja käyttää myös johonkin varsinaiseen huopatyöhönkin mutta pääpaino on erilaisilla kokeiluilla. Tutkikaamme siis huopumisen erilaisia ilmiöitä. Ohjaajana neulesuunnittelija ja huopaopettaja, artenomi, Ammatillinen Opettaja AmO, Marita Metsäkylä.

http://www.kesäkurssit.fi/tekstiilityot/

 

Keväthuovutuksia Sastamalan opistossa

Kahden päivän kurssilla ehdit huovuttamaan esimerkiksi huivin. Opit samalla huovutuksen perusteita ja erilaisten materiaalien yhdistämistä villaan. Kurssi sopii myös aloittelijoille. 30.-31.3. Suodenniemen urheilutalossa lauantaina ja sunnuntaina klo 10-15.15.

Huovutetut tossut Sastamalan opistossa

Huovutetaan aamutossut suomenlampaan villasta. Tossuja voi tehdä monin eri tekniikoin mm. suoraan lestin päälle, kaavan avulla tai käyttämällä esihuopaa pohjana ja päällystämällä se villalla. Tossut muokataan lopuksi lestien päällä. Opettajalla on villat, lestit ja muut materiaalit mukana. Kauppalankulmassa Sastamalassa 6.-7.4. kello 10-16.

 

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mökillämme Puumalassa on iso ikkuna, josta näkyy tämä kaunis Saimaan maisema. Makuuhuoneessa on myös iso ikkuna, josta hohkaa talvella tosi paljon kylmää. Pikkuruisessa mökissä ei ole muuta lämmityslaitetta kuin puuhella. Viime talvena roikotin täkkiä makuuhuoneen ikkunassa, mutta täksi kaudeksi päätin ommella siihen paksun talviverhon. 

 

Minulla on ollut varmaan kymmenen vuotta turkoosi villakangas odottamassa takiksi valmistumista. Nyt päätin, että se jatkaa elämäänsä verhona. Sellaisenaan se olisi makuuni liian yksinkertainen, joten päätin applikoida siihen käsin muuta villaa. Vihreä iso pyörylä on kirpparilta ostetusta viltistä, jonka huovutin pesukoneessa. Pienemmät villapalat ovat vähän sieltä sun täältä.

 

Käsin ompelu ja kirjominen on erittäin rentouttavaa. Tässä yhdistetään pienen pieniä huopapalasia yhteen.

Kirjontatyö on mainio matkakäsityö, sillä se mahtuu vaikka käsilaukkuun.

Kävin työväenopiston kirjontakurssilla pari vuotta sitten. Siellä tehdyt koetilkut pääsivät nekin mökkiverhoon.

Sängyn päällä on helppo suunnitella, mihin paikkoihin pallurat ompelisi.

Verhon täyttämistä olisi voinut jatkaa loputtomiin, mutta pidetään nyt ainakin tämä talvi taukoa. Ehkä ensi talveksi tyhjiin kohtiin keksitään jotain uutta täytettä.

OK

Kommentit (4)

Vietin 26-vuotiaan poikani kanssa kymmenen päivää kiehtovassa Kazakstanissa. Lensimme pääkaupunki Astanaan, joka on mielenkiintoinen sekoitus pröystäilevää arkkitehtuuria ja aitoa keskiaasialaista kaupunkia. Pääkohteemme oli kuitenkin vanha pääkaupunki Almaty 1200 km päässä. Kolistelimme sinne junalla 18 tuntia. Yöpyminen avovaunussa 38 muun matkaajan kanssa sujui leppoisasti.

Olisin palannut halusta tutkia käsityökauppoja pitkään ja hartaasti, mutta seuralaiseni ei niistä piitannut, joten tyydyin pintaraapaisuun asiaa. Keksimme kuningasidean, että hankimme Almatyn Vihreästä basaarista pojalle puvun. Varmasti sen saisi edullisemmin kuin Suomessa ja ennen kaikkea puvun mukana kulkisi aina hauska tarina sen ostopaikasta. Hänen ylioppilaspukunsa teetettiin aikoinaan reppureissulla Nepalissa. 

Basaari on valtavan iso, pieniä myyntikioskeja on satoja. Miesten pukuja myyvät liikkeet olivat hujan hajan muita tuotteita myyvien kauppojen kesken. Mutta aina meitä neuvottiin. Kiva musta puku löytyikin, mutta poika halusi lahkeista hiukan kapeammat, ja niitä piti myös lyhentää. Kommunikoimme myyjän kanssa auttavalla venäjälläni, ja hän kertoi, että lähellä on master, joka hoitaa homman 20 minuutissa. Hän vei meidät sinne. Koko basaarissa ei käy pankkikortti, vaan ainoastaan käteinen. Sitä ei minulla ollut tarpeeksi, mutta myyjä kiersi monet sokkelot kanssamme, että toimiva automaatti löytyi. Hän oli niin avulias ja mukava, että en jaksanut edes tinkiä. Puku maksoi 70 euroa. Ompelutyö maksoi 5 euroa. Näitä ompelijoita oli vaikka kuinka monta, ja muuallakin kaupungissa. Ihmiset toivat ihan pieniäkin asioita korjattavaksi. Olisipa ollut ihanaa teettää joku vaate!

Ja ihan passelilta puku näyttää päällä!

Yllätys kangaskaupassa

Pukuostosten jälkeen olin ansainnut oman hetken kangaskaupassa. Halusin ostaa tiettyä värikästä kangasta, jota oli nähnyt paljon kaupungilla ravintoloiden verhoissa ja kuviota myös maalattuna seinissä. Mutta mikä mahtava yllätys kaupassa olikaan: pieni tyttövauva kapaloituna kangaspakan päällä! Hän oli kyllä paras mainos tuolle kankaalle. Joku lohkaisikin, että onko vauva myytävänä. Ostin leveää kangasta kaksi metriä. Sen hinta oli 750 tengeä metriltä eli hiukan alle kaksi euroa. Se on tekokuitua, en vielä tiedä mitä siitä tekisi. Ehkä tyynypäällisiä, ovikoriste ja jotain muuta pientä.

Samaa kangasta ja kuviota näki monessa paikassa, esimerkiksi tässä ravintolassa hauskan korotetun ruokailupaikan tyynyissä ja patjoissa.

Jos matkalaukussa olisi ollut tilaa, olisin heti paikalla ostanut näitä valmiita patjoja. Ne olisivat kuin luotu keinuun, puutarhatuoleihin tai varapatjaksi. Hinnat olivat naurettavan halpoja, pari kymppiä.

Huovutettuja tossuja, kasseja, huiveja ja liinoja oli kaupoissa paljon.

Pitsimäinen kuvio toistui monissa töissä, esimerkiksi laukuissa, alusissa, liiveissä ja seinävaatteissa.

Kaunista kirjontaa oli niin pannumyssyissä kuin pussukoissakin.

Joskus vielä täytyy mennä matkalle Keski-Aasiaan jonkun käsityöaktiivisen ystävän kanssa, sillä aineksia ja kivoja valmiita tuotteita olisi mukava penkoa ihan ajan kanssa.

 

Kommentit (1)

 

Haminalainen Miia Alatalo teki narsisseilleen hauskat korit illmapallon päällä. Näin se sujui:

- Kiehauta sokeri-vesiseos, esimerkiksi  1 dl vettä ja 1 dl sokeria. Laita ilmapallot alustan päälle ja ala latoa niiden päälle vessapaperia. Kostuta paperi jäähtyneellä sokerivedelle joku sivelemällä pensselillä tai suihkuttamalla sumutuspullolla. Sitten ladotaan lisää paperia ja kostutetaan, kunnes pallo ei kuulla läpi,  Miia neuvoo.

Hän antoi pallojen kuivua vuorokauden, sitten poksautti ilmat pois pallosta, muotoili pohjaa tasaiseksi ja leikataan reunat sahalaitaiseksi. Lopuksi hän viimeisteli paperirukkun serveteillä. 

- Maalatakin voisi, ja sokeriveden korvata vesi-erikeeperseoksella, hän sanoo.

Näin pääsiäishenkisen asetelman Miia loihti heinästä ja pajunkissoista.

 

Euralainen Eija Kause on  koristellut paperiruukun reunaa polvekenauhalla ja koukkunauhalla ja sitonut vielä pitsin ympärille. 

 

Eija teki myös hauskoja pääsiäismunia samalla tekniikalla.

Avoimiin muniin saa kaikenlaisia hauskoja asetelmia. Näihin voi piilottaa vaikka pääsiäismunia lapsille! Näiden tekeminen onnistuisi varmasti lastenkin kanssa! Ja raaka-aineet ovat arkisia ja edullisia.

 

Helsinkiläinen Sirpa Kuosmanen‎ on huovuttanut kauniita pääsiäiskoristeita styroksimunista.

 

Helsinkiläinen Anette Nässling‎ antaa kiinnostavan vinkin: tyhjäksi puhalletut pääsiäismuna voi päällystää ketjusilmukkapötkölää.

Kommentit (0)

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 56-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat