Teimme Kankaanpään opistossa karikatyyrinukkeja opettaja Eija Pöyryn kanssa. Hänellä oli mallina muutama itse tehty karikatyyrinukke, ja niistä meidän vapaa ideointimme lähti käyntiin. Mitään sääntöjä ei ole, piirrä vain haluamasi nuken keho ja kasvot ja ryhdy ompelemaan. Nukkepersoonien luominen oli mahtavan hauskaa!

Piirsin vapaalla kädellä yksinkertaisen kaavan, jossa kehoon kiinnitetään ohuen tikkumaiset jalat ja kädet. Kasvojen ilmeen tein hyvin yksinkertaiseksi vain kirjomalla.

Jalkoihin ja käsiin hyödynsin itse värjäämiäni kankaita. Harmaa huopamaisen näköinen kangas on kiinnostava löytö. Ostin vuosia sitten kokonaisen laatikollisen sitä, on oikeasti öljyn imeytysliina korjaamokäyttöön, mutta toimii hyvin kankaanakin.

Ruikun ohuet kädet ja jalat käännetään ja täytetään vanulla. MInä uhrasin yhden tyynyn täytteeksi. Kynä on hyvä apuväline ohuen jalan täyttämiseen.

Leikkasin kasvojen kohtaan reiän ja ompelin kasvokankaan reiän alle. Vatsaan ompelin paprikan, jonka tein kankaanpainantakurssilla. Se vain tuntui sopivalta juuri tähän!

Ompelin nuken saumat päältä, mutta toisinkin voisi tehdä.

Takapuolellekin ompelin pienen kankaanpainantajämän, oikeastaan leikkuujätettä. Kaikki löytää aina paikkansa lopulta.

Innostuin kuin lapsi leikkimään ja tein toisen nuken aika samalla kaavalla. Kasvot tein erilaiseksi ja kankaana käytin aurinkovärjäyksellä kuvioimaani puuvillaa.

Tämän nuken saumat ovat nurjalla puolella toisin kuin harmaassa nukessa. Täytyy vain jättää tarpeeksi suuri reikä, jonka kautta nuken raajoineen voi kääntä. Sauma ommellaan käsin kiinni.

Ruokahalu kasvaa syödessä. Löysin jämälaatikosta hauskan kankaan ja päätin tehdä siitäkin karikatyyrinuken. Kasvot piirsin kangastussilla ja kirjoin niille vielä vähän "ihottumaa". Kokeilin myös ommella eräänlaiset sarvet ja nappeja koristeeksi. Näissä nukeissa on loputtomasti mahdollisuuksia!

Otin nuket mukaan paikallisen kansalaisopiston eli Petäjäopiston venäjänryhmääni ihan sen takia, että siellä aina keskustellaan, mitä on edellisellä viikolla tehty. Opettaja Galina Luosalo keksi hauskan tehtävän: muut saivat kuvitella nuken persoonan, keksiä nimen jne. Tarinoimme venäjäksi, tietenkin.

Matin mielestä sininen nukke on Rape, kapinallinen laiskuri, joka vastustaa kaikkea yhteiskunnassa, mutta löhöää silti vain kotona. Raija kuvailin oranssin nuken 10-vuotiaaksi Tatjana Ivanovaksi, joka tykkää tanssimisesta. Seppo risti kellertävän nuken Viktoriksi, 50-vuotiaaksi pessimistiksi, jolla on kotona vaikeaa.

 

Matin mielestä sininen nukke on Rape, kapinallinen laiskuri, joka vastustaa kaikkea yhteiskunnassa, mutta löhöää silti vain kotona. Galina-open mielestä Rape on oikeasti romantikko, joka lukee Tatjanalle runoja.

Seppo risti kellertävän nuken Viktoriksi, 50-vuotiaaksi pessimistiksi, jolla on kotona vaikeaa.

Tämän lähemmäksi leikkimistä en ole päässyt 50 vuoteen, ihan mahtavaa!! Nukkien vieminen aikuisille leikkijöille on ilmeisen kannattavaa. En ollut mitenkään varma, että kaikki lähtisivät mukaan leikkiin. Tein nukkeja vielä myöhemmin lisääkin ja aloin heti keksiä persoonan.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 56-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat