Piipahdin Kokkolassa Herman Renlundin museossa ITE-taidenäyttelyssä, johon on koottu taiteilijoita taidemaailman reunamilta. Kannattaa ehdottomasti käydä, jos liikkuu siellä päin. Näyttely on suloinen kuin pehmeä hassutteleva leikkimökki, siellä tulee hyvälle tuulelle. Kaikkien 17 taiteilijan teokset ovat taidokkaita ilman tiukkapipoisuutta. Näyttely on auki 16.10. asti.

Käsityöt ovat suomalaisten suosikkiharrastus, mutta niitä tehdään usein mallien ja ohjeiden kautta. Samoilla työtavoilla, materiaaleilla ja välineillä voi tehdä myös hulvatonta ITE-taidetta! Syntyy kiehtovaa jälkeä, kun käsityötä ohjaa villi luovuus ja itseilmaisun into.

Ullakaisa Kaarlela, Pori

Monet teosten aiheista kumpuavat taiteilijan omasta elämästä, mutta niissä heijastuvat myös ajatukset, unet, näyt ja enteet. Hän on maalannut langalla ilmaisuvoimaisia Kalevalan tulkintoja, joiden runsaasti kirjailtu pinta loimuaa värejä.

Taide on Kaarlelalle ilon ja mielenrauhan lähde, joka auttaa jaksamaan arjessa. Hän on kahdeksan lapsen äiti. Nuorimman lapsensa vammaisuuden vuoksi hän on joutunut viettämään pitkiä odotteluaikoja sairaaloissa ja laitoksissa. Näissä tilanteissa kirjontatyö on ollut ajanviete ja seuralainen.

 

 

 

 

Wenche Nilsen, Norja

Norjalainen Wenche Nilsen ei tee kirjontojaan mallikuvien pohjalta vaan suunnittelee teoksensa itse. Nilsenin kanavatöissä on voimakkaita abstrakteja muotoja ja kirkkaiden värien rohkeita yhdistelmiä. Yleensä kanavatöissä on viitteellinen, suurisilmäinen ihmishahmo.

 

 

Rauha Ryynänen, Lieksa

Ryynäsen teokset kertovat lapsuudesta Karjalan Vuonteleen kylässä, sota-ajasta ja evakkoon joutumisesta sekä elämän tärkeistä ihmisistä ja tapahtumista. Ryynänen aloitti elämäkerrallisten applikaatioteostensa ompelun 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Kirjoessaan hän samalla kertoi muistoja lapsilleen.

Suurin kaikkiaan 21 teoksen tuotannosta on 1,33 × 2,04 m kokoinen Vuonteleen kylää kuvaava työ, jonka tekeminen kesti puolitoista vuotta. Teoksessa Ryynänen on kuvannut karttamaisen tarkasti kotikylän 52 taloa oikeille paikoilleen ja merkinnyt talojen viereen niissä asuneiden perheiden nimet. Samaan Evakko-sarjaan kuuluvat myös näyttelyssä nähtävät pienemmät kirjontateokset.

 

 

Marja Ruusunen, Helsinki

Kun Marja Ruusunen oli pikkutyttö, hänen mummonsa tutustutti hänet kanavakirjontaan. Hän sai tehdä joitain kohtia mummonsa Taistelevat metsot -työstä. Seuraavan, kokonaan oman työn aiheena oli nallekarhu. Välillä Ruusunen oli pitkään tekemättä kirjontoja, mutta aikuisiällä luomisen tarve veti taka isin vanhan rakkauden pariin. Huumoria ja kantaaottavuutta yhdistävistä moderneista kanavakirjonnoista on tullut Ruususen taiteen tunnusmerkki. Hän valitsee usein teoksensa pohjaksi tunnetun taidekuvan tai leikittelee muuten kanavatyömallien perinteisellä kuvastolla.

 

 

 

Kenneth Rasmussen, Tanska

Tanskan Randersissa Bifrostin taidekoulussa työskentelevä Kenneth Rasmussen on kansainvälinen outsider - taiteen tähti. Rasmussen tunnetaan hyvin tuotteliaana ja monipuolisena taiteilijana. Hän on tehnyt tiettävästi maailman suurimman

grafiikanlehden, 20 metriä pitkä linopiirroksen. Grafiikan lisäksi Kenneth tekee taidetta muun muassa neulomalla ja virkkaamalla massiivineuleita!

 

 

Mirjami Rautio, Kemi

Mirjami Raution taide kertoo tarinoita. Kirjontoihin on talletettu elämän suuret ja pienet ilot ja surut. Usein Rautio sijoittaa teostensa tapahtumat Lapin retkiltä ja Tunisian matkoilta tuttuihin maisemiin. Näiden luovien ja kertovien teosten lisäksi hän on tehnyt versioita venäläisten ja virolaisten käsityömallien innoittamana, ikään kuin omia taitojaan testatakseen. Kirjontatekniikkansa Rautio on kehitellyt itse. Hän luo pintoja ja kuvioita kirjomalla tiheästi eripituisia ja erinäköisiä pistoja rinnakkain ja päällekkäin. Tunnusomaista reheville vapaakirjonnoille ovat hehkuvat väririnnastukset. Räiskyvän väripaletin salaisuus piilee vuosien varrella Tunisian matkoilta hankituissa silkkivillavarastoissa. Sieltä ovat peräisin syvät sävyt, jollaisia ei helposti Suomesta löydä. Teosten pohjakangas puolestaan on usein ratkottu kirpputorilta tarkoitusta varten hankituistavillakangastakeista. Matkoilla inspiraation yllättäessä ITE-taiteilijan oma hame tai puserokin on saattanut päätyä pohjakankaaksi.

 

Helinä Savonen, Saarijärvi

Helinä Savosella oli modistikoulutus ja hän myi muotialan yrityksessäännaisten hattuja. Käsityöosaaminen ja kauneuden taju näkyvät Savosen taiteessaankin. Virkattujen rouvien hatuissa ja koruissa hän käytti työuraltaan jääneitä helmiä ja nauhoja. Paitsi taitoa ja näyttävyyttä, näissä talouspaperirullatelineen ympärille tehdyissä päissä on runsaasti huumoria.

 

Johanna Seppä, Helsinki

Vaatetus on ihmisen mielen kuvastaja, vartalon suoja ja koriste, jolla voi ilmentää monenlaisia henkilökohtaisia viestejä. Johanna Sepän villeissä vapaavirkatuissa taidevaatteissa ja -asusteissa ovat innoittajina vehreä luonto, primitiiviset kulttuurit ja värikäs kuvataide.

ITE käsillä

Käsityöpohjaisen nykykansantaiteen näyttely
13.5.–16.10.2016
ITE-museo, Pitkänsillankatu 28, Kokkola
Avoinna ti–su 11–16, to 11–18, ma suljettu
Liput 4/2/0 €
Torstaisin vapaa sisäänpääsy

ITE-museo on Kokkolan kaupungin ja Maaseudun Sivistysliiton ylläpitämä nykykansantaiteen museo. Sen päätehtävänä on suomalaisen nykykansantaiteen eli ITE-taiteen esitteleminen ja edistäminen.

 

Tässä kirjassa on mielenkiintoista lisätietoja pehmeästä taiteesta ja ITE-taiteesta.

 

Minna Haveri: Pehmeä taide

Kirja punoo säikeitä käsityöperinteestä ja kädentaidoista nykyhetken kuvataiteelliseen ilmaisuun. Neuletekniikat ovat nousseet suosituiksi kuvataidetekniikoiksi ja luovan itseilmaisun keinoiksi.
Kirja esittelee lankatekniikoita käyttäviä suomalaisia taiteilijoita niin kuvataideammattilaisten kuin neulegraffareiden ja ITE-taiteilijoiden joukosta.

Kommentit (1)

Vierailija

Hei! Olipa hauskoja kuvia ja hyvä blogikirjoitus. Varsinkin Nilsenin kuvat ovat piristäviä! Tuli mieleen, että jos ensimmäisessä kuvassa ahdistelija olisi joku muu kuin suomalaisen oloinen ja ahdisteltava olisi suomalaisen näköinen niin olisiko kuva rasistinen? Kommentin saa tietysti poistaa jos se menee liikaa asian vierestä.

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 55-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat