Kirjoitukset avainsanalla käsityöliike

Parkanolaisen Esko Sirolan, 83, luotsaama käsityöliike Parkanon kehräämö on ihana paikka. Se on täyden palvelun lanka-, kangas-, kude- ja tarvikekauppa, mutta erityisen kiinnostavaksi sen tekee pitkät perinteet.

Sirola on toiminut yrittäjänä Parkanossa 1950-luvun puolivälistä, jolloin hän jatkoi Viljo-isänsä, Eero Koiviston ja Eino Ventelän perustamaa liikettä. He ostivat helsinkiläisiltä messuilta vuonna 1947 puolalaisen karstakoneen, vaikka menivät alunperin hankkimaan puunjalostuskoneita. Karstaamo perustettiin entiselle linja-autovarikolle. Villaa kerättiin laajalta alueelta ympäristöstä, sitä kehrättiin ihmisille ja vähän alettiin tehdä lankaakin myyntiin.

- Aloimme tehdä harmaata ja valkoista sukkalankaa. Mutta niiden menekki alkoi hiipua, kun ulkomailta alkoi tulla 1960-luvulla lankaa. Keksimme uuden idean, ja aloimme kerätä villakudelumppua. Teimme niistä mattolankoja myyntiin. Parhaimmillaan eli vuosina 1947-65 meillä oli 16 ihmistä töissä, Esko kertoo. 

1970-luvulla Parkanon kehräämön valikoimaan tuli mukaan kankaita, lankoja, neuloja, satiininauhoja, ja paikka kävi ahtaaksi. Karstakoneet hävitettiin vuoteen 1970 mennessä, ja hahtuvalangat teetettiin muilla kehräämöillä. Parhaimmillaan Siroloilla oli kaksikin liikettä Parkanossa. 1980-95 oli käsityön kulta-aikaa, mutta sitten iski lama.

 

Kaupassa on jos jonkinmoista nippeliä ja nappelia nuken silmistä puisiin kynttilänjalka-aihioihin. Helsinkiläisenä kadehdin näitä maakunnissa olevia palvelevia käsityöliikkeitä, jotka puuttuvat Helsingistä täysin. Syynä lienee kalliit vuokrat.  Parkano on Pirkanmaalla noin 85 km päässä Tampereesta. Suosittelen retkikohteeksi!

 

Kaupassa on runsaiden lankavalikoimien lisäksi esillä vanhoja työvälineitä. Jossain vaiheessa Esko suunnitteli käsityömuseon perustamista yhdessä poikansa kanssa. Mutta kun poika menehtyi 52-vuotiaana, sekin ajatus jäi. Mutta kaupassa yksi huone on täynnä kiinnostavaa museotavaraa.

- Päivittäin on vetoketjun ja villalangan ostajia. Myös kankaankudontatuotteita myydään paljon.  En enää lähetä postitse juurikaan tuotteita. Olen vanhan liiton miehiä, enkä käytä nettiä. Mutta yllättävää kyllä, liikkeelläni on Facebook-sivut... Mutta paljastan totuuden: Tampereella asuvat tyttäreni hoitaa niitä. Hän on aivan eri alalla, eli jatkajaa liikkeelle ei löydy perheestä. Lapsenlapsiakin on neljä, Esko kertoo.

 

Esko Sirola on oikeasti eläkkeellä, mutta avaa liikkeensä kuutena päivänä viikossa.

- Enemmän tämä on harrastus minulle, ei mitään valtavaa bisnestä. Mutta tykkään palvella asiakkaita ja tiedän mistä tilata, jos joku asiakas haluaa jotain erityistä, hän sanoo.

Eskon kauppa on aarreaitta käsityön ystäville: lankoja, matonkuteita, kankaita, tilkkuja, seinätauluihin kirjattuja mietelauseita – ja missä tahansa väriskaalassa. Jopa vaimojansa kärsimättömästi odotteleville miehille on seinillä roikkumassa rauhoittimeksi monenlaisia historiallisia vempaimia. Harvassa käsityöliikkeessä on näin paljon soittimia, mutta Esko onkin musiikkimiehiä. Hän soittaa saksofonia Kyröskosken VPK:n orkesterissa.

- Se on kolmanneksi vanhin palokuntasoittokunta Suomessa. Harjoittelemme kerran viikossa, ja esiinnymme myös säännöllisesti. Aloitin soittamisen 12-vuotiaana kornetilla. Karkasin armeijaan 15-vuotiaana, kun koulu ei maistunut. Menin Niinisalon varuskuntaan soitto-oppilaaksi, ja kolme vuotta meni siellä. Vuonna 1955 pääsin armeijasta siviiliin, ja hyppäsin heti isän bisnekseen mukaan, vaikka olisin voinut ehkä jäädä armeijaankin. Soittamista jatkoin, ja soitin nuorena saksofonia tanssiorkesterissa.

 

Parkanon kehräämössä on kätevä pyörivä kaapisto, jossa on joka puolella hyllyt täynnä käsityötarvikkeita.

Nuken silmää, nallen kuonoa, nahkaniittiä. Olisin voinut viipyä täällä tuntikausia tutkimassa valikoimaa. On mahtava päästä joskus koskettelemaan ja tutkimaan käsityötarvikkeita, sillä nykyisin tuntuu, että kaikki on pakko tilata netistä.

Haluaisitko tehdä itse mollamaijan mutta pää puuttuu? Ei hätää, Eskon varastoissa on vielä kaksi päätä.

Persoonallisten joulukoristeiden tekijät kuolaavat varmasti innosta nähdessään nämä puukellot, joita voisi maalata ja tuunailla mieleisekseen.

Matonkudontatarvikkeita on valtavasti. Esko on elämänsä aikana käynyt laittamassa satoja loimia kangaspuihin, sillä se on yksi myymälän palvelutuotteista.

- Päivittäinen hyvä palaute asiakkailta on salaisuus pitkän yrittäjyyden ja jaksamisen taustalla. Tulee tunne, että minua tarvitaan, kiteyttää yrittäjä.

75-vuotispäivillään hän lupasi jatkaa 80-vuotiaaksi. 80-vuotisjuhlissa hän lupasi vielä jatkaa ainakin kaksi vuotta ja katsoa uudelleen silloin tilannetta. Ja hän jatkaa edelleen.

Esko elelee yksin omakotitalossaan. Lastensa äidistä hän erosi vuosikymmeniä sitten, pitkiäkin suhteita on ollut mutta nyt hän viihtyy yksin.

- Olen käynyt tyttären kanssa kolme kertaa ulkomailla, Espanjassa ja Saksassa. Hän totesi, että isä, pakko sinun on pitää lomaa joskus. Mutta en pidä liikettä koskaan pitkiä aikoja kiinni. Tämä on elämäntapani. Tykkään työstäni ja ihmiset sanoo, että paikkakunta tarvitsee tämmöistä liikettä. Hienoa, että jaksat pitää, mistä muuten saataisiin pientä tarviketta. On satiininauhat, nyörit, kanttinauhat. En käy enää messuilla, kauppakanavat on auki, uusia suhteita en luo. Vanhojen kanssa pelaan.

 

Virkki-virkkauslanka on aikoja sitten poistunut lankamarkkinoilta, mutta Parkanon kehräämöstä sitä löytyy vielä. Lankatukku Reijua ei ole enää olemassakaan, mutta lankaa saa edelleen täältä. Tämä on ihanan retroisa tunne, lämmin läikähdys käy jostain syystä sydämessä aina, kun löytää jotain jo markkinoilta poistunutta. Jonkinlaista nostalgiaa kai sekin.

Kirjontalangoissa eivät sävyt lopu kesken vaativaltakaan kirjojalta.

Parkanon kehräämössä on aika monta kanavatyötä, jotka esittävät lähiseudun kirkkoja. Esko on tehnyt ne!

- Olin pienenä poikana tulirokon takia kulkutautisairaalassa, jossa aika tuli pitkäksi. Kerran äiti tuli ikkunan alle, ja ojensi minulle kanavatyön ja totesi samalla, että tämän kanssa aika kuluu. Muistan huudahtaneeni, että tuo on plikkojen juttuja!  Mutta innostuin tekemään niitä, Esko nauraa.

Museonkin saisi helposti aikaiseksi, sillä takahuone on täynnä vanhaa kotitavaraa rukeista herätyskelloihin.

 

Parkanon kehräämö voisi olla kiva pysähdyskohde käsityöstä kiinnostuneille. Ryhmätkin ovat tervetulleita, mutta Esko pyytää soittamaan niistä etukäteen, sillä silloin hän hankkii myymälään apukäsiä, entisiä työntekijöitä.

 

Parkanon kehräämö

Kuttikallionkuja 6, 39700 Parkano

Puhelinnumero  03 4482204

Esko Sirola 0400-123256

www.facebook.com/pg/parkanonkehraamo

 

 

 



 

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 | 

Parkanoon on kylläkin Tampereelta yli 50km. 50 min voisi olla lähempänä totuutta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 56-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat