Kirjoitukset avainsanalla käsityö

Kotini on boheemin värikäs, ja siellä on aika paljon esillä käsitöitä. Osa on omia tuotoksiani, osa lahjoja, ja olen myös ostanut joitain hienoja käsitöitä. Tämän rantakivellä seisovan torson tein pari kesää sitten Kankaanpään opiston kierrätyskäsityökurssilla. Torson muoto kiinnostaa minua.

Näkymä olohuoneessani on sekalainen seurakunta erilaisia käsitöitä. Vasemmalla on paperilla päällystetty pikkutorso. Sen vieressä on iso torso, jolle tein yhdellä kurssilla hullut vaatteet ja nimesin sen Malmin kansallispuvuksi oman kotilähiöni mukaan. Sen takana on upea puinen lapio, jonka ostin kirpputorilta Isojoella viidellä eurolla. Kiinnitin siihen huovutustaiteilija Tupu Mentun huovutustyön.

Nappitaulun ostin tekstiilitaiteilija Eija Pöyryltä ja värikäs taulu on murmanskilaisen taiteilijan tekemä. Virittelin siihen virkatut reunukset, jotka ovat vähän väsähtäneet. Raskaana olevan torson ostin Malmöstä, tekijä on puolalnen. Sen takana oleva rakusavustettu naamio on poikani lapsuudenaikainen tuotos. Ja huom, keskellä oleva turkoosi 50-luvun imuri kuuluu myös taideinstallaatiooni. Ostin sen vitosella kirpparilta. Ajatuksissa oli kiinniittää siihen torso, mutta olkoon toistaiseksi noin.

Ruosteinen maitotonkka mahtui juuri ja juuri matkalaukkuuni, kun ostin sen Ahvenanmaalla. Sen päällä on vanha lesti, jonka päälle olen virkannut kuparilangasta sukan.

Pyöreään punasävyiseen tuftattuun työhön on hienosti yhdistetty repalaisen kansallispuvun ehjiä osia, tasku ja solkia. Se on ystäväni Saija Flinkkilän tekemä.

Tuftaus on nopea ja hauska menetelmä tehdä ryijymäistä pintaa. Sain 50-vuotislahjaksi ystävältäni Saija Flinkkilältä tämän upean valkoisen tuftaustyön. Vanhan runkopatja sisus on täydellinen tausta pehmeälle lankatyölle.

Tamperelainen käsityöläinen Annariikka Qvist virkkaa niin upeita nukkeja, että minulle tuli ensimmäistä kertaa sitten lapsuuden halua leikkiä nukeilla. Ne ovat ihania, persoonallisia, ja tukat ovat mahtavat. Niissä on sekä selkeää muotokieltä että runsaita, lähes barokkimaisia yksityiskohtia. Kaikki virkatut nuket ja eläimet ovat uniikkeja yksilöitä. Kahta samanlaista ei ole.

Ostin tämän nuken Annariikalta Tampereen käsityömessuilla ja se keinuu keittiössäni. Annariikka kertoo, että nuket syntyvät hänen omien mieltymystensä mukaan, mutta Annariikka myy niitä sopivan ostajan löytyessä. Ostajat ovat usein aikuisia naisia, sillä nuket eivät sovellu leikittäviksi. Niitä ihaillaan! Nuket ovat ovat kampauksineen 30-40 cm kokoisia. Hinta on alkaen 150 euroa.

 

Vanha ikkunanpoka on sekä kaunis esine että kätevä teline ompelulangoille. Kauniit kaakelit ostin Lissabonista. Lasteni kasvoista tehdyt naamiot ja enkelin sain ystävältäni kuvanveistäjä Anne Alholta, joka valitettavasti menehtyi muutama vuosi sitten.

Tykkään ruosteesta. Parvekkeellani on ruosteseinä, joka elää ja muuttuu.

Tyttäreni päiväkotipiirros on päässyt kunnon kehyksiin seinälle. Taiteilija on jo aikuinen, mutta lapsuus säilyy ikuisesti tässä lumiukossa.

Postimerkit ovat kauniita, ja teen niistä milloin mitäkin. Tämä kranssi on välillä ovessa, toisinaan seinällä.

Tässä lapsen kasvot vielä lähempää.

Vessani on niin sanottu "taidevessa" eli siellä on vähän kaikenlaista.

Tykkään isoista kartoista. Harmi kun seinät ovat loppuneet kesken enkä saa mihinkään isoa maailman karttaa.

Kommentit (1)

earn to die
1/1 | 

Wow! This can be one particular of the most useful blogs We’love ever arrive across on this subject. Actually Excellent. I am also a specialist in this topic therefore I can understand your effort.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Facebookin virkkaa mandalaa ja CAL-projekteja -ryhmässä keskustellaan virkkauksen lisäksi myös eläimellisistä assistenteista. Eivätkä he olekin ihania?

Tuija Peuran upea valkoinen FI*Sunrunner's Undeg, kotioloissa Viola, loikoilee mielellään Kalevala CAL -peiton päällä. Peiton väri on hienosti stailattu ragdoll-naaraan puolipitkän turkkipalleron väriin. Jokunen vaalea kissankarva lienee virkattu mukaan peitteeseen, sillä virkkaavan emännän sylissä on ihanaa istua.

Pia-Mari Winqvistin 16-viikkoinen Miimii-kissa viihtyy Kalevala-peiton ja hittipipoaihion välissä. Kissalla ja käsitöillä on aika homogeeninen värimaailma!

Eija Katteluksen kaksi poikakissaa, harmaa Into alias Inkku ja sipulin värinen Onion ovat molemmat kiinnostuneita käsitöistä. Inkku valvoo kaikkia kodin remontteja, verhoilutöitä ja käsitöitä. Onion yrittää pureskellen päätellä lankoja. Tässä pojat valvovat Kalevala cal -palojen pingotusta.
 

 

Katariina Walderin Maisa-koira viihtyy värikkään virkatun peiton alla.

Ai miten ihanan pehmeä lankakerä! Minnistä on ihanaa urvahtaa langan viereen. Mutta toiminnallisempikin hän osaa toki olla. Emäntä Pirjo Maarni-Virtala kertoo, että Minni rakastaa katsoa, kun lanka liikkuu kerältä. Sillä on muutama suosikkilanka, jota se himoitsee erityisesti. Jos sellainen jää vahingossa illalla pöydälle, on se aamuun mennessä hajotettu valtavaksi solmuksi.

Heli Leväsen Tiera-koira alias assistentti T. Löppönen tykkää omia ja esitellä emäntänsä töitä. Tällä kertaa pään alla on jämälankatyyny,  jossa on Kalevala CAL -palasia. Tiara toimii emäntänsä henkilökohtaisena avustajana ja varottelee esimerkiksi verensokerin heittelystä. Tiera tekee myös työtä terapiakoirana.

Hän tykkää köllöttää kuvausalustana, kun saa sitten omia käsityöt itselleen kuvaamisen jälkeen.

 

- Lili nauttii oman ihmisensä käsitöistä, sillä silloin saa istua ihan vieressä, kylki kyljessä, eikä ole kiire minnekään, Sari Åström nauraa.

Tässä kuvassa tosin Lili on Albert-sammakon kanssa keinumassa fiikuksen katveessa.

Päivi Suvanteen Oliver-koira on todellinen linssilude ja tykkää seurata käsitöiden tekemistä.

- Hänessä on se hassu piirre, että aina kun otan kuvaa käsitöistä, niin hän pyrkii pääsemään kuvaan. Iltaisin töiden jälkeen hän odottaa tai kulkee perässäni vihjaillen, että olisiko aika mennä sohvalle käsitöiden pariin. Sohvalla hänen lempipaikkansa on vierelläni kangaspuilla kudotun matkahuovan päällä. Tai sitten keskeneräisen työn päällä, Päivi kertoo.

Eine Kinnulan RealDream's Freya eli tuttavallisemmin RinSessa on arvonsa tunteva britti. Hän tykkää kaikesta kauniista ja naisellisesta. Kuvassa hänellä on emännän virkkaama kruunu ja ompelema tyllihamonen synttäreiden kunniaksi.

Jonna Lesosen siamilaiskisut Vivi ja Minni ovat sitä mieltä, että Sophie's universe -mallinen peitto on paras peti.

 

Jaana Latva-Äijön Luxor viihtyy värikkään Mandala-peiton alla.

Pirjo Saarella on kuusi kissaa: kolme bengalia, yksi ocicat, ragdoll ja eurooppalainen. Niiden nimet ovat Alli, Belle, Hertta, Kiti, Marilyn ja Viivi.

- Varsin usein kissat ovat mukana käsitöiden teossa. Langat kiinnostavat niitä ja minulla onkin omat käsityöt kissoille. Täällä virkataan silloin raivoisasti eli revitään omia myttyjä! Parempi antaa omat mytyt virkattavaksi, ettei luomuksilleni käy huonosti. Teen paljon isoja käsitöitä, joissa riittää haastetta, toteaa Pirjo.

Mia Weckmanin harmaaraidallinen Kikki-kissa rakastaa nukkua lankojen ja käsitöiden läheisyydessä. Mian toinen kissa Pippuri makaisi mieluiten emäntänsä reiden päällä nenä muutaman sentin päässä virkkuukoukusta ja tarkkailisi työn etenemistä hyvinkin läheltä.

- Molemmat pöllivät mahdollisesti näkyville jääviä lankakeriä. Erityisesti virkatut afrikankukat ovat kissojeni mieleen, kun niitä on niin hyvä heitellä, Mia toteaa.

Ira Lod-Villbergin Likka on aina mukana ihan kaikessa.

- Siis oikeasti ihan kaikessa. Itse olen vasta opettelemassa virkkausta ja se sujuu välillä hieman kangerrellen, juurikin koska mulla on aina siinä kaveri mukana. Jos se ei yritä syödä koukkua, niin sitten on lankojen kimpussa, Ira kertoo

Satu Loijas kertoo, että Leevi-kissa ei harrasta emännän kanssa käsitöitä kovin usein. Pitää sitä ilmeisesti hiukan turhan aktiivisena puuhana.

- Mutta joskus läheisyyden kaipuu voittaa, ja onhan torkkupeiton laskoksissa kovin pehmoinen paikka. Leevi on lankojen suhteen herrasmies ja jättää ne rauhaan, vaikka kovasti kiinnostaisikin.

 

Monissa kirjastoissa on lasivitriinejä ja sermejä, joihin kuka tahansa voi koota oman taide-, käsityö- tai keräilynäyttelyn. Minä ja ystäväni Saija Flinkkilä olemme järjestäneet helsinkiläisessä Pukinmäen kirjastossa jo kaksi käsityönäyttelyä. On mukavaa kerätä omista käsitöistä mieluinen kokonaisuus ja viedä se muidenkin ihasteltavaksi.

Näyttelymme Eteisiin ja kynnyksille - ovikoristeiden iloa on maaliskuun ajan kirjastossa.     

 

  

HERKKUHETKI

Reija Ypyä

Kakkuvuoka, leivosmuotteja, metallivyö, pala pitsiä

NAPPITAIVAS

Reija Ypyä

Reikäinen villatakki, kasa nappeja, styroksipohja

FILATELIA

Reija Ypyä

Käytettyjä postimerkkejä, styroksipohja

KUOHUJEN JÄLKEEN

Saija Flinkkilä

Kuohuviinipullonkorkit, naru

 

NOSTALGIA

Reija Ypyä

Kankaalle siirretty kuva, helmiä, lankaa

 

KIVEN KOVUUS KOHTAA

PITSIN HERKKYYDEN

Saija Flinkkilä                                            

Betoni, kivi, pitsi   

KEVÄTLENKKI

Saija Flinkkilä

Paperinaru

ORANSSIN ILOA

 

Saija Flinkkilä

Paperinaru

 

AURINGONKEHRÄ

Saija Flinkkilä

Paperinaru, lasikoriste, metallilanka

 

KEVÄÄN SYDÄMELLINEN VEHREYS

Saija Flinkkilä

Meriheinä, munakennoruusut, oasis

TUULAHDUS PELLAVAPELLOLTA

Saija Flinkkilä

Pellavakasvit, -lanka ja -kangas   

 

ANNA MULLE PIISKAA

Reija Ypyä

Lasten mattopiiska, pieniä lankapalloja

 

 

 

RUSKARUUSUT

Saija Flinkkilä

Vaahteranlehdet, koristenauha

 

SUOMEN JUHLAVUODEN KAKKU

Saija Flinkkilä

Veteenliukenevat wc-paperirullat,  munakennot, sisal

 

KURKISTUS MENNEESEEN

Saija Flinkkilä

Pellavalanka, metallirengas, peili, helmet

 

Eteisiin ja kynnyksille - ovikoristeiden iloa

Saija Flinkkilä ja Reija Ypyä

Ovikoristenäyttely Pukinmäen kirjastossa

Kenttäkuja 12, 00720 Helsinki

1. - 31.3.2017

Kävin ensimmäistä kertaa Lahden Kätevä & tekevä -messuilla 5.11. ja siellä paljon kiinnostavia uusia tuoteita ja tekijöitä. Seuraavat kiinnostavat käsityömessut ovat Tampereella 18.-20.11. Moni näistä Lahden messuilla olleista tulee myös Tampereelle.

Pia Temisevä Kangasalta tekee tätä aitoa kotimaista käsityötä yhden naisen yrityksessään. En ollut koskaan nähnytkään Tablet Strap-tuotetta. Se on Strap on tabletille nahasta tehty apuväline, joka säästää käden lihaksia ja niveliä ja tuo lisää käyttömukavuutta koneellesi. Voit pyöritellä tablettia kämmenelläsi miten päin vain  käden väsymättä ja ilman, että sinun tarvitsee pelätä koneen lipsahtamista. Hinta 30 euroa.

 

- Hankin iPadin ja perehdyin siihen muutaman päivän liiankin intensiivisesti – kipeyttäen pahasti käteni. Myös moni ystävä valitteli, että se on liukas ja lipsahtaa helposti kädestä. Piti siis keksiä jotakin, joka toimisi hihnana ja helpottaisi tabletin pitelyä rasittamatta kättä. Ajatus siitä, kuinka tarjoilijat tekevät työtään juolahti mieleen – ammattilainenhan ei kanna koskaan edes yhtä lautasta pihtiotteella, etusormen ja peukalon välissä, vaan aina niin, että paino jakautuu tasaisesti koko kämmenelle, Pia kuvailee.

- Tästä lähti mittailu, leikkaaminen ja ompeleminen. Lopulta päädyin hämähäkkimäiseen muotoon, joka jättää kaikki tärkeät näppäimet ja kameran esille, mutta tukee kättä niin, että ranteen ja käden nivelet ja lihakset eivät rasitu. Ja jossa on paikka hihnalle, jotta laiteen voi tiputtaa helposti vartalon sivulle. Materiaaliksi valikoitui luonnollisesti nahka, olihan se jo muutoinkin päämateriaalini, mutta myös sen luontaisen kitkan takia, joka pitää Tablet Strapin hyvin paikoillaan. Tarvittavan jouston tuo napakka kuminauha, mahdollistaen eri kokoisten käsien napakan otteen. Kirkkaat sävyt ovat ylellisen pehmeää poronnahkaa, sellaisia vuotia, jotka eivät arpisuutensa tai muiden vuodassa olevien virheiden takia kelpaa vaateteollisuudelle, mutta soveltuvat loistavasti pieniin tuotteisiin. Taustan pyörylä tukee käden selkää, jotta kämmenen pienetkin lihakset pysyvät rentoina. Se on hiukan vahvempaa, verhoilunahkaa, jonka hankin kotimaisen huonekaluteollisuuden ylijäämäpaloista.

Tablet Strap verkkokaupasta www.houseofsimone.fi

Sammutuspeitto piiloon

Paimiolainen Salla Axelin valmistaa käytännönläheisiä käyttötuotteita kotiin. Materiaaleina hän käyttää etupäässä betonia ja tekstiileitä.

Ihanan rouheasta betonista syntyy pajalla niin tulilehtiä, vateja, kulhoja kuin alustojakin. Tulilehti on ulkotulen alunen, jonka päällä voi polttaa roihuja terassilla, laiturilla ja nurmikolla. Laakeita vateja voi käyttää pannunalusina, kynttilänalusina ja kylmäalusina kattauksissa (viilennys ensin pakastimessa). Vadeissa ja raparperialusissa on pohjassa huopatassut. jotta ne eivät naarmuta pöytiä. Kaikissa betonitöissä on lakkapinnoite, jotta ne eivät pölyä eivätkö ime likaa. Tulilehdet maksavat 29 e, vadit ja aluset 11- 34,50 e.

- Sammutuspeite ja sammutuspeitepiilot ovat varsinaisia pikasisustajia. Sammutuspeitteen voi hyvillä mielin asettaa seinälle näkyvälle paikalle, kun se sopii kauniisti sisustukseen ja samalla luo turvaa hätätilannetta varten.
Sammutuspeitteitä ja -piiloja saa kaikissa värikartan väreissä. Tuotteita saa yksivärisenä, kankaiden yhdistelmillä ja koristeltuna "Sammutuspeite"-kirjailulla tai rautalankasydämellä /-veneellä. Sammutuspeite 28,50 e ja pelkkä sammutuspeitepiilo 16,50 e.

www.sallanpaja.fi

Heleganssi - farkkujen uusi elämä

Kuva: Reetta Tiainen

Siilijärveläinen Heli Kosonen tekee Ompelimo HeliKossa upeita takkeja kierrätetyistä farkuista. Erikoiseksi ne tekee se, että farkut värjätään ja takkiin yhdistetään muitakin kankaita. Kuvan ihana takki maksaa 450 e.

- Teen uutta ja korjaan vanhaa. Muodistan ja muokkaan, yhdistelen ja erottelen. Teen täysin uusia luomuksia jo olemassa olevista vaatteista. Viimeisin innovaationi keskittyy vanhojen farkkujen uusiokäyttöön ja siitä syntynyt vaatemallisto sai nimen Heleganssi. Sivustoltani löytyy laaja valokuvakokoelma jo toteutetuista töistä, niistä voit poimia ideoita omien lempifarkkujesi uuteen elämään, Heli Kosonen kertoo

Heli Kososen takkeja esitellään Tampereen kädentaitomessuilla muotinäytöksissä ja hän on myös itse paikalla myymässä takkejaan.

Ompelimo HeliKo,     

     www.heliko.fi 

Kiva kaupunkiheijastin

Muotoilija Marianne Valola on suunnitellut Lahen raita -kuosin.

- Vuonna 2012 Lahden kaupungille päätettiin tehdä oma perinnekangas, koska nuorella kaupungilla ei sellaista vielä ollut. Kyselin ihmisiltä, mikä on parasta, kauneinta ja rakkainta Lahdessa.  Ihmiset kertoivat ihania tarinoita, muistoja ja ajatuksia. Näiden tarinoiden pohjalta suunnittelin Lahen Raidan. Monta luonnosta meni ensin syttykoriin ja monta koemallia piti paukuttaa kutomakoneessa ennenkuin kangas vihdoin sai lopullisen muotonsa ja värinsä, Marianne Valola toteaa.

Lahen Raidassa näkyvät Vesijärven aallot, ja kankaassa on harjujen korkeudesta kertovia karttaviivoja. Valkoiset hanget ovat saaneet myös omat raitansa ja metsäluonto on läsnä rauhallisessa vihreässä. Viipurin perintöä muistetaan samalla vihreällä sävyllä, joka on Viipurin kansallispuvussa. Puu- ja sahateollisuudesta kertoo sirkkelin terää muistuttava vinoripsikuvio. Kaiken sitoo yhteen Lahen nauha, puuvilla-pellavainen kudottu nauha, jossa on savupiipputeollinen tunnelma. Lahen Raita -villakangas ei ole kansallispukukangas. Kansallispuvut kokoaa kansallispukuneuvosto, ja ne pohjaavat 1700- ja 1800-lukujen taitteeseen.

Messuilla Mariannella oli mukana suunnittelemiaan hauskojaCE-hyväksyttyjä kotikaupunkiheijastimia.

 

Lahti-heijastimet maksavat 5 euroa/kpl, Hollola-heijastin 6 euria ja Oulu-heijastin 7 euroa.

 

www.valolat.fi

Hauskat pyllynpäreet

Seuraavat tuotteet eivät sovi tiukkapipoisille....  Forssalaisessa Rykkerissä painetaan pääasiassa kangasta eli vorssaksi rykätään. Firma painaa kankaita ja muita tekstiilejä tilauksesta asiakkaille. Lahden messuilla Rykkerillä oli myynnissä hauskoja perinnetuotteita kuten pyllynpäreitä.

Näin tuotetta kuvataan Rykkerin nettisivuilla. Vituke eli pillunpäre on pyllyn ja lauteiden väliin laitettava haapapäreinen hygieniasuoja.  Päreitä käytettiin ennen aikaan saunassa erityisesti naisten alapään suojana. Entisaikaan Pillunpäreet  tehtiin männystä vuolluista päreistä. Varakkaimmat isännät tosin laittoivat renkinsä kiskomaan päreet lempeämmästä haapapuusta. ”Tuo mänty riittää varmasti tuhannen pillun päreiksi”, oli tuttu arvio puun koosta.

Nyt on miehille saatavissa oma Jormake ja perheen pienimmille Pyllyke. Tuotteet valmistetaan kotimaisesta haapapäreestä ja painetaan työtila Rykkerissä. Haapa pysyy saunassa viileänä, siitä ei irtoa tikkuja  eikä pihkaa. Tuotteen koko on n. 24 x 43 cm. Tuotteissa on mukana lyhyt tarina vitukkeen historiasta sekä jokaiselle tuotteelle oma ”loitsunsa”.

 

 

 

Tällä viikolla käsityöfriikin kannattaa suunnata Tampereen kädentaitomessuille 18.–20.11. Sieltä saa valtavasti uusia ideoita, voi ostaa edullisia käsityötarvikkeita ja yksilöllisiä joululahjoja.

www.kadentaidot.fi

 

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 56-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat