Kirjoitukset avainsanalla betonityöt

Porilainen Liisa Myllyniemi, 38, teki isälleen todella persoonallisen 70-vuotislahjan, betonisen linja-auton!

- Isäni Mauno Sorri ajoi lähes 35 vuotta linkkaria. Pisimpään hän oli Narva-Tampere -linjalla ja myöhemmin ajoi myös Punkalaitumen ja Vammalan väliä. Isälle linja-autot on niin rakkaita, että halusin tehdä jotain aiheeseen liittyvää hänelle lahjaksi. Ensin ajattelin linkkarikuvioisia villasukkia, mutta sitten jostain tuli tämä betonibussiajatus. Halusin tehdä hänelle pienoismallin nimenomaan Lauttakylän linjan onnikasta, jota hän ajeli pitkään.

Muottina toimi mainiosti viiden litran jäätelörasia. Betonimassa sai kuivua rauhassa rasiassa kansi kiinni viikon verran pihavarastossa sateelta ja auringolta suojassa. Sitten Liisa otti sen pois muotista ja toi vielä kotiin sisälle kuivumaan viikoksi ennen maalausta. Se melkoisen iso möntti, painaa 8,5 kiloa.

- Renkaille tein muotin leikkaamalla suikaleen muovista, jonka teippasin rinkulaksi. Renkaita kuivattelin muovirinkulamuoteissaan kolme päivää ja toiset kolme päivää sisällä ennen maalaamista, Liisa kertoo.

Liisa toteaa katosta tulleen täydellisen, mutta vähän harmittaa, että lyhyille sivuille jäi ilmakuplia.

- Linjurin nokalla ja perässä on nyt vähän "kiveniskemiä", mutta sellaista sattuu kun paahtaa sorateillä aikataujen perässä. Maalasin linkkurin akryyliväreillä ja lakkasin sen päälle. Renkaat liimasin paikoilleen kontaktiliimalla. Ehkä kuumaliima olisi ollut parempi tähän. Taakse maalasin vanhanmallisen mustan rekisterilaatan, jonka tunnuksena on isän nimikirjaimet ja 70.

 

 

Liisa rakastaa villaa, erityisesti lankana.

- Neulominen on ihanaa, rauhoittavaa ja meditatiivista puuhaa. Olen oikea vilukissa, joten villassa kiehtoo myös sen lämpö ja pehmeys.

Betonitöitä Liisa kokeili ensimmäisen kerran viime syksynä ja puuhailu vei kyllä mennessään.

- Betonista on tullut toinen lempimateriaalini. Ne edustavat ihan ääripäitä: lämmin ja pehmeä villa ja kylmä ja kova betoni.

Liisa on tehnyt betonista niin tonttuja (yli 60 kpl!), kanoja kuin kissojakin. Säkillisestä betonia tulee 6-7 tonttua, kissaa tai kanaa. Sarjatuotanto kannattaa. Ensin tein viiden kappaleen kokeiluerän kanoista, ja niistä tuli hauskoja. 

- Kun kerran sotkee kätensä ja välineet niin voi samalla tehdä useampia kappaleita. Maalaaminenkin on helpompaa sarjatyönä. Ei tarvitse välillä keskeyttää maalausta odotellakseen maalin kuivumista ennen uuden värin lisäämistä. Maalaan työni akryyliväreillä, jotka kuivuvat nopeasti. Jos maalaan useampaa tonttua yhtä aikaa, ehtii ensin maalattu jo kuivua toiseen kertaan maalattavaksi. Ja pian pääsee yksityiskohtien maalaamiseen.

Liisa toteaa, että enemmän tekemällä myös taidot ja tekniikka kehittyvät. On hienoa huomata, kuinka jokainen erä on aina edellistä parempi.

- Varsinkin tontuissani huomaan huiman kehityksen.Luon aina tontuille oman persoonan ja “ID-kortin”, jossa kerrotaan tontun historia. Hassut tarinat ovat kiinnostaneet kovasti ihmisiä. Olen tehnyt mm. sisustajatontun intohimoiselle sisustajalle, tallitontun hevosharrastajalle, ravintoloitsijalle kokkitontun, sairaanhoitajalle hoitajatontun. Joskus tontun persoona syntyy vain katsomalla maalamatonta tonttua. Sukkahousuun valetut tontut ovat kaikki hieman erilaisia. Esimerkiksi pulskan mallisesta tontusta tulee tietysti sokerileipuri. Kerran idea tuli koiralenkillä löytämästäni lehtopöllön sulasta. Syntyi elämäntapaintiaani joka kantaa hatussaan lehtopöllön lahjoittamaa taikasulkaa. Teen tonttuja myös tilauksesta personoituna jollekin tietylle henkilölle.

Liisa on tällä hetkellä työtön. Aikaisemmin  hän oli eläinkauppayrittäjä, mutta joutui luopumaan unelma-ammatistaan surkean taloustilanteen vuoksi.

- Nyt on aikaa harrastaa. Eläimet täyttävät päivästäni ne osat, jolloin en tee käsitöitä. Meillä on kaksi koiraa, kaksi kissaa, kani, afrikkalaisia kääpiöhiiriä, kääpiöpäivägekko, kuningaspyton, kaksi nuolimyrkkysammakkoa, neljä akvaariota ja akaattikotiloita. Koirien kanssa tulee luonnollisesti lenkkeiltyä päivittäin. Lisäksi käyn viikoittain ratsastamassa. Minulla on siis käsitöiden täyteinen eläimellinen elämä! Enimmäkseen teen käsitöitä lahjaksi, mutta  sukulaiset ovat alkaneet tilata minulta tonttuja, kun tulee tarvetta persoonalliselle lahjalle. Minulla on FaceBookissa omat käsityösivut (Tiikeripienen käsityönurkkaus).

Seuraavaksi Liisa haluaa opetella langan kehräämistä ja värjäystä. Haaveissa on myös omien lampaiden hankinta.

 

Isän syntymäpäivä oli 28.8.  Minkälaisen vastaanoton bussi sai?

- Hän oli mielissään lahjasta, ja esitteli ylpeänä linkkariaan juhlissa vieraille. Juhlasalin koristelussa käytimme muitakin betonitöitäni. Jokaisessa pöydässä (18 kpl) oli tekemäni betonitonttu sekä dinosauruksenmuna-tuikkulyhty. Linkkarin lisäksi isä sai tekemäni majakka-lyhdyn (kukkaruukuista kasattu ja maalattu). Linja-auton materiaali herätti kiinnostusta ja yllätti monet. Materiaaliksi veikattiin niin muovia kuin peltiäkin, mutta yritys nostaa 8,5 kiloista linkkaria osoitti olettamuksen vääräksi, Liisa kertoo.

Kommentit (0)

Marjut Kauppiselle mikään materiaali ei ole mahdotonta. Kaikesta voi keksiä jotain superhauskaa. Viime kesänä syntyi mosaiikkitorsot Aatami ja Eeva. Runkona on styroksitorso, jonka päälle on sommiteltu ja liimattu kaakelipalasia. 

- Minun elämäni on yhtä käsillä tekemistä, töissä ja kotona, arkena ja pyhänä. En osaa istua edes telkkarin ääreen ilman puuhaa. Saatan jopa töllöä tuijotellessa maalata kiviä tai tehdä mosaiikkia. Mutta nyt kesän tullen ehdoton ykkönen on betoni ja sekä mosaiikkityöt. Ensi talvena tuo helpotusta betonituskaan, polttouuni, jolla voi tehdä keramiikkaa.

Marjut sai vastikään kierrätyksenä vessanpöntön, josta tulee upea kukkapurkki pihalle!

- Haavena pitkään koristella wc-pönttö sisälle, mutta isäntä ei pitänyt ideasta. Istutan kukan siihen ja myös käsienpesualtaasee, jonka myös koristelen mosaiikilla..

Harrastus kietoutuu sulavasti työhön. Kauppinen työskentelee vanhusten viriketoiminnan ohjaajana Varpaisjärvellä Lapinlahden kunnassa.

- Virkeät mummot pystyvät melkein mihin vaan. Innostuvat kovasti uusista jutuista. Testaan uusia juttuja kotona ja teen niitä sitten vanhusten kanssa. Kuljen paljon kirppareilla etsimässä materiaaleja, ja välillä vien niitä töihinkin. Nyt  ihmiset ovat alkaneet tarjota poisheitettäviä tavaroita minulle. Ideat uusiin töihin lähtevät tavaroista. Kun näen kirpparilla jonkin esineen, syttyy heti ajatus, mitä siitä saisi.

Kädentaidot ja käsillä tekeminen periytyvät kotoa. Äiti tekee monenlaisia käsitöitä ja isä veisti puusta. Kauppinen on innostunut betonista, metallista ja maalaamisesta.

- Isäntä on suureksi avuksi aina kun tarvitsen apua vaikka hitsaamiseen. Paljon me yhdessä puuhastelemmekin.

Kauppisen kierrätystaiteen tavoite on tuottaa ihmisille iloa.

– Sekä mielen iloa että tekemisen iloa. Jaan mielelläni vinkkejä ja ohjeita tekemisistäni.

 

 

Tämän teoksen Marjut teki isänsä muistoksi, joka kuoli syöpään toissa vuonna. Isän kengett kasteltiin betoniin.

 

Pihak

Pihakivistä ja mosaiikkipalloista syntyy hieno installaatio pihalle.

 

Marjutilla on kotinsa pihalla museo, jossa on kaikenlaista uutta ja vanhaa. Huussissa on lähes 300 maatuskaa!  Polkupyörä on kiedottu kukkaköynnökseen, nurmikon kivirykelmä maalattu ketuiksi ja kottikärryt koristeltu mosaiikilla. Maalatut mallinuket seisovat puun alla. Pihassa on niin runsaasti kierrätysmateriaalista tehtyjä teoksia, että hoksaamisen iloa riittää.

- Työpaikan työpaikan mummoryhmät käyvät meillä joka kevät retkellä meillä, ja myös mielenterveyskuntoutujat ja toimintakeskuksen väki käy täällä. Onhan täällä paljon katsottavaa! Pidän joskus myös kursseja, jossa tehdään vaikka betonitöitä ja mosaiikkia. Nyt minulla on lapsille ja lapsenmielisille suunnattu satutaulunäyttely Lapinlahden Haminamäen palvelutalossa. Toukokuun on ja Kesäkuun se siirtyy Varpaisjärven kirjastolle. Kaikki on kierrätysmateriaalista ja kaikkeen saa koskea.

Betoniin kastelluista vaatteista saa mainion kukkapurkin. Tai niitä voi pitää vain silmänilona.

 

 

Auto saattaa olla aika täynnä, kun löytyy kiinnostavaa tarviketta...

 

Betonimuoteilla tehty kyltti koristaa kasvatuslavaa.Oregano-kyltin kirjaimet on valettu lasten hiekkamuotteihin ja liimattu kiinni. Toinen kyltti on "betoni", joka on varaston seinässä ”betonityömaan” luona.

Kumihanskoihin tehdystä betonikäsistä saa näin yllättävän asetelman pihalle.

 

 

 

 

Tuikkualustat on valettu muoteissa, joissa kukkakauppan tulevat kukat ovat. Tukevat tuikkujalat ovat saunamökin pihapöydällä

Koirat Keccu ja Kerttu ovat aina apulaisina. Päämuotit on tehty halkaistusta mallinuken päästä. 

Päistä tuli näin hienoja pihakoristeita!

- Tämän tarina on sellainen, että isäntä hitsasi minulle tuolin. Mutta en halunnut siihen mitään peittävää, joten laitoin siihen pikku Myyn, Se on sukkahousuun valettua betonia, joka on narujen avulla muotoiltu Myyksi.

- Kottikärryt olivat tulleet tiensä päähän, ja päätin tehdä niistä hienon pihakoristeen. Tekeminen oli mukavaa ja helppoa, koska pinta on tasainen. Ensin särjin astiat ja kaakelit, sitten vaan liimaamaan ja saumaamaan .Tein tätä sateisena kesänä autotallissa.

 

 

 

 

Betoniin kastetuista vanhoista pyyheistä saa kätevät kukkapurkit pihalle. Kumisaappaisiin valetuista betonijaloista saa kätevästi pöydän jalat.

 

Lisää Marjutin töitä on facebookissa: laita hakusana Romurinsessan tekeleitä.

 

Kommentit (0)

Leo Muje, 50, on kirvesmies, joka ei tyydy tekemään ihan tavanomaista jälkeä. Usein hän ehdottaa asiakkaalle rohkeasti jotain uutta, kuten vaikka että tehtäisiinkö omakotitalon takan päällys betonista. Se on paljon edullisempaa kuin luonnonkivi.

– Olen kehittänyt ihan oman salaisen betonireseptini. Lisään betoniin muutamia lisäaineita, joilla siitä tulee joustavaa ja hyvin pakkasen kestävää. Käsittelen aina 25 kiloa kerrallaan.

Leo tekee sekä omaksi ilokseen että asiakkaille kaikenlaista betonista ja käytetyistä hevosenkengistä. Nyt on työnalla betoniset autotallin ovenpielet ja puutarhaan betonista tehty ”kivimuuri”.

– Vuonna 2014 tein omakotitaloa, johon sain aika vapaat kädet. Tilaaja oli ajatellut moniin seiniin lastulevyä ja kiveä. Ehdotin edullisempaa betonia, josta pystyy tekemään kiven näköistä.

Leo teki normaalin takan, mutta pinnoitti sen vapaalla kädellä tekemillään ”betonikivillä”. Myös oven kaari syntyi näin.  

– Betoni on muovailuvahan kaltaista, ja samalla tavalla helposti käsiteltävää. Siitä voi tehdä ihan mitä vaan, vaikka kylpytynnyrin pinnan. Laitan betonia noin 2 senttiä pintaan. Olen tehnyt paljon suihkulähteitä betonista.  

Leon asuinpaikka on Koski TL. Omallakin pihalla  on paljon betonitöitä. Esimerkiksi portin pielet on tehty betonista jäljittelemään kiveä.

– Suunnitelmissa on tehdä kesäkeittiö, takka ja keinotekoinen kallio ja vesiputous lähellä olevan lammen rantaan. Kaikki tietysti betonista! Betonia voi myös värjätä, tykkään tehdä suomalaisen kiven väristä betonia, esimerkiksi punagraniitin sävyä. Periaatteessa tietysti onnistuisi vaikka sininen betoni.

 

Saunanlauteiden kaide on betonista. Ei kuumene sen enempää kuin puukaan.

 

Tässä seinässä betoni on yhdistetty hauskasti puuhun. Samassa saunassa on myös katon rajasta lähtevä vesiputous, joka päättyy löylykipon kokoiseen betoniastiaan.

Betonipolku puutarhassa.

– Tämäkin on tehty käsin, en tee mitään muoteilla. Polku on noin neljä metriä pitkä.

Parhaaksi suojaksi käsille Leo on todennut käytetyn leipäpussin.

– Laitan sen tavallisen hanskan päälle ja lähden muotoilemaan betonia. Kaikenlaisia välineitäkin on, muurauskauha, vanha voiveitsi ja jopa taiteilijan tarvikkeita.

Betoninen dinosaurus on vatsan kohdalta ontto. Tämäkin on tehty käsin ilman muottia.

 

Betoninen linnunpönttö on upea. Sitä tehdessään Leo mietti Pääsiäissaaren moai-patsaita.

– Tämä on 80 cm korkea ja talitintit muuttivat sinne heti. Näitä voisin tehdä vaikka kuinka, menevät ihan käsistä.

 

 

Tavallinen kivijalka on peitetty kahden sentin betonikerroksella, joka jäljittelee luonnonkiveä.

"Kiviaita" betonista on halvempi kuin kivistä tekemällä.

 

Hevosenkengistä syntyy vaikka naulakko

Leo innostuin tekemään hevosenkengistä esineitä noin puoli vuotta sitten. Hän haluaa aina keksiä jotain uutta. Sellaista mitä muut eivät tee.

– Keräilen niitä monilta eri talleilta, mutta jonkin verran minulle tuodaankin niitä. Liikuttavin paketti oli, kun joku toi minulle neljä hevosenkenkää nimettömässä kirjekuoressa. Sain myös kerran postin kautta laatikollisen, noin 15 kenkää tuntemattomalta lahjoittajalta. Hevosenkengissä on aika putsaaminen. Teen sen kuumentamalla niitä ahjossa.

Hevosenkengistä syntyy hitsaamalla isoja palloja puutarhaan tai vaikka pöydänjalka, naulakko, virveliteline tai hevosenpääkoriste. Leo hitsaa kengät yhteen. Ensin on kevyt välikiinnitys hitsaten, kuin kankaan kiinnittäminen nuppineuloilla. Kenkä irtoaa vielä hyvin ja sen paikkaa voi muuttaa. Kun muoto on tyydyttävä, Leo hitsaa osat kunnolla kiinni toisiinsa.

 

Nyt Leolla on työn alla tilaustyönä takajaloilla seisova ori – joka pitää tehdä hevosenkengistä! Koirakin on työn alla. Suurin osa menee ihan yksityisille ihmisille, mutta myös hevostallit ovat ostaneet hevosenpäitä.

– Teen kaikki ihan vapaalla kädellä, minulla on silmää. Niin hevosen kuin pallon muoto syntyy ihan katsomalla ja kokeilemalla.  

Hevosenkenkäpallon halkaisija on 60 senttiä, siihen menee 54–72 hevosenkenkää niiden koosta riippuen.

 

Leo on tehnyt myös supertaidokkaan naisen torson muttereista! Se on tilaustyö, johon meni monta tuhatta mutteria. Koko on luonnollinen, noin 80 senttiä.

– Sekin on tehty ihan kokeilemalla ja mitään kuppikokotoivomuksia ei minulle esitetty. Mutterinainen on kuulemma autotallin seinällä. Sen piti mennä lahjaksi, mutta tilaaja halusin pitää sen itsellään.

Suurin osa ihmisistä ihastelee Leon luomuksia, mutta hän myöntää, että miehiltä on joskus kuultu vähätteleviä kommentteja. Kyllä minäkin tuommoisen osaisin hitsata.

– Nauran siihen vain, että siitä vain tekemään. Tämä on yllättävän kovaa hommaa.

Tiedustelut:
hcleomuje@gmail.com

Katso myös facebookista:

https://www.facebook.com/leo.muje.1?fref=ts

https://www.facebook.com/Pihakoristeet-paviljongit-takorautaportit-ja-mu...

 

Kommentit (0)

Betoniaskartelu on nyt käsitöiden suosituin muotijuttu. Netti pursuilee ihania kuvia betonista tehdyistä ruukuista, kynttilänjaloista ja esineistä. Kaikissa niissä on rouheaa karismaa.

Niinpä minäkin päätin ryhtyä betonointihommiin ystäväni Saija Flinkkilän kanssa. Ensin keräilimme kaikenlaisia purkkeja muoteiksi:  maito-, viili- , Pringles- ja jugurttitölkkejä. Mökiltä tuotiin vanhat kulahtaneet ämpärit ja vadit muotiksi. Säästettiin niin kahvipusseja kuin sampoopullojakin.

Materiaali ei ole kallista. Haimme rautakaupasta 25 kilon säkin nimeltä Sementtilaasti S30.  Se maksoi 6,50 euroa. Keräsimme kamppeemme ja lähdimme lapsuudenkotini pihalle leikkimään.

Ihan totta, leikiltä se tuntui! Kun sekoitteli vanhalla puuharukalla betonia ja vettä ja taputteli sitä muotteihin, tuli todellakin mieleen muinaiset hiekkalaatikkoleikit. Puuhailu oli valtavan hauskaa, vei ihan mennessään tuntikausiksi.

Kumpikaan ei ollut ennen tehnyt betonitöitä, mutta halusimme kokeilla miten homma toimii. Teimme muutamia töitä ja jätimme ne kuivumaan viikoksi. Tuotokset olivat kuivuneet todella hauskasti.

Täytimme pienet kumisaappaat betonilla ja painoimme siihen jugurttipurkilla kolosen isoa kynttilää varten. Purkissa täytyy olla vaikka kiviä painona, ettei se nouse pintaan. Kuivuneet saappaat täytyy leikata muotista pois. Isoista saappaista voisi tehdä vaikka kukkapurkin tai ovistoppari. Eikä saappaita tarvitse kokonaan täyttää, vaan varren voi leikata lyhyemmäksi.

Arvaisitko, mikä näissä on ollut muottina? Muoviset pesupallot ja Juhlamokka-pussi. Kahvipussi kaadettiin puolilleen betonia ja pussia rustisteltiin narulla yläosasta, jotta se kuivui tuohon muotoon.  Kaikkiin painettiin tuikkukynttilä muotin paikaksi.

Kun pyyheliinan kastelee betoniin ja asettelee kumollaan olevan ämpärin päälle niin se kuivuu hauskaksi ruukuksi. Ruukussa voi pitää vaikka kukkaa pihalla. Keskellä olevat kaksi kynttilänjalkaa on valettu lasiseen murukahvitölkkiin. Muotti hajotettiin kalauttamalla sitä vasaralla, muovipussi toki turvana. Kakkuvuoassa tehty kranssi saa myöhemmin koristeita pitsistä. Kätevä voisi tehdä vaikka omat laatat pihalle. Kuvassa oleva laatta on kovetettu Lidlin kanasuikalerasiassa, jonka pohjasta tulee kiva muoto.

Koko illan terapeuttisin tehtävä oli uusin sukkahousuvinkki, jonka Saija oli löytänyt netistä. Polvisukkaan kauhottiin betonimassaa, solmut molemmissa päissä muotoilivat siitä pallon. Sitten pallon ympärille sidottiin narua, jolloin siitä tuli kurpitsa. Tai joku voisi nähdä sen juustona tai valkosipulinakin. Näistä olimme kovin innoissamme sekä märkinä että kuivina tuotteita!

Uusia muotteja alkaa nähdä koko ajan ympärillään. Pienet koiranruokakipot olivat hauskan muotoisia ja niistä sai mainion tuikkualustan. Vanhat pöytäliinat kasteltiin löysään betoniin toiveissa että niistä tulisi pöytäliinapainoja tai pannunalusia. Kuvan kranssi on tehty vanhassa kakkuvuuassa.

Yksi hauskimmista viritelmistä oli vanha poppanakassi, josta halusimme kukalle suojaruukun. Jotta se kuivuisi sangan ylhäällä ja sopivan huolettomasti, sille piti rakentaa kuivatusteline!

Betonikassista tuli todella namu!

Raparperin lehtien päälle ladotusta betonista tuli todella kaunis. Se voisi olla esine sellaisenaan, pihalaatta, kynttilälautanen tai vaikkapa ovikoriste.

Vanhan vadin pohjalle laitettiin pöytäliina ja betonia. Siitä tuli tämmöinen! Pöytäliinan voisi repiä poiskin, jolloin kuvio jää laattaan. Mutta tämä on söpö tämmöisenäänkin.

Pöytäliina kasteltiin löysään betoniin ja kuivattiin ämpärin päällä.  
Kukka sai uuden suojuksen ruukun päälle.

Kaikista hauskin kokeilu oli ruostunut lättypannu. Siitä työstämme pitseillä ja ehkä narulla tuikkukipon.

Ensimmäinen betonointi-ilta oli niin hauska, että seuraavalla kerralla ostettiin 50 kiloa betonia ja kaikki meni.

 

Betoniaskarteluun tarvitset:

  • Kuivasementtiä nro 30
  • Hengityssuojain
  • Työhansikkaat tai kumihanskoja
  • Vettä
  • Astia sekoittamista varten
  • Keppi, kauha tai lapio
  • Erilaisia astioita muoteiksi

1. Sekoita massa ämpärissä. Lisää vettä varovasti vähän kerrallaan.  
Seoksen pitää olla niin paksua, että siitä voi muokata möykyn kämmenelle, mutta niin löysää, että möykky menettää muotonsa jos kättä ravistaa. Käytä sekoittamiseen vaikka vanhaa puuhaarukkaa. Kosteassa sementissä on kalsiumhydroksiidia, joka saattaa ärsyttää ihoa. Käytä siksi aina käsineitä, kun sekoitat ja valat betonia. Jos märkää betonia joutuu iholle, pese se pois vedellä ja saippualla.

2. Levitä betoni muottiin huolellisesti. Ole erityisen tarkkana reunoissa ja kulmissa, jotta väliin ei jää ilmaa. Kopistele muottia kun se on täynnä. Näin isot ilmakuplat lähtevät pois. Ilmakuplia voi myös jättää näkyviin, jos haluaa ilmeestä rouhean.

3. Anna esineiden kuivua rauhassa vähintään kolme vuorokautta, mielellään kauemminkin. Halutessasi voit viimeistellä kuivuneen betoniesineen pintaa hiomalla.

Tee näin:

  • Etenkin kynttilänjalkojen materiaalina betoni on mitä mainioin: betoni pitää ulkoroihun ja pienet tuikut paikallaan. Siitä saa tehtyä tukevat jalat ja pienetkin kynttilänpätkät voi polttaa loppuun betonijalassa.
  • Betoniaskartelusta innostuvan ei tarvitse mennä kurssille, sillä käynti rautakaupassa riittää. Tarvikkeet ovat yksinkertaiset: sekoitusastia, betonia ja vettä. Sekoittamiseen voit käyttää vaikka vanhaa puuhaarukkaa tai tukevaa kauhaa.
  • Keräilyvauhtiin päästyään huomaa pian yhä jännittävämpiä esineitä, joita voisi käyttää joko muotteina tai kuviopintoina.

Betoniaskartelijan vinkit

  • Sekoita aluksi muutaman kerran pieni erä massaa. Puoli ämpärillistä kuivabetonia on määrä, josta naisihminenkin selviää.  Näin saat tuntuman siitä, millaisella massalla haluat työskennellä.  Betoniaskartelua on viisainta harrastaa ulkona, sillä puuha on pölyistä.
  • Lisää vesi pienissä erissä ja kokeile, millainen paksuusaste on omaan työhön hyvä. Löysä betoni valuu paremmin muotin pieniin koloihin. Mutta toisaalta löysässä betonissa kynttilät nousevat helposti ylös, ja niitä pitää painella ja suoristaa kuivumisen aikana • Karkeasta betonista voi helpommin muotoilla pinnan rouheaksi ja eloisaksi.
  • Valetut esineet ovat kestäviä ja niitä voidaan pitää ulkona ympäri vuoden. Kun betoni sammaloituu, esineestä tulee vain kauniimpi.  
  • Betoninvalu on hauska harrastus, joka vie mukanaan. Pian alat nähdä "muotteja" kaikkialla.

Kommentit (3)

maria tonteri

Betonin lujittumisen yhteydessä puhutaan KOVETTUMISESTA , ei KUIVUMISESTA

Kantsun muori
Liittynyt6.3.2016

Ystäväni on tehnyt mökilleen raparperilehtilaattoja. Vinkiksi laatantekijöille, että niistä tulee tarpeeksi vahvoja kun raudoittaa ne betoniraudoitusverkolla, kanaverkkokin käy, jos ei muuta ole hätiin.

Ihania ja innostavia töitä olette tehneet, muistan omat aloitustyöni hyvin, innostuin itsekin kokeilemaankaikenlaisia muotteja.

Sirpa Hanski

Maria Gummerus-Aho

Aivan ihania juttuja olette tehneet, mutta konkariparivaljakkohan on asialla. Itsekin ihastelin jokunen vuosi sitten esillä olleita raparperinlehtilaattoja, mutta en sitten tullut itse kokeilleeksi. Tämän artikkelin jälkeen on kuitenkin  IHAN PAKKO pistäytyä ostoksilla ja ryhtyä hommiin, kunhan lumet sulaa. Kiitos!

Seuraa 

Reijan räsymaton raidat on kudottu innostuksesta, kekseliäistä käsitöistä, kirpparilöydöistä, tilpehööripussukoista ja käsillä tekemisen hurmasta.

Reija Ypyä, 53-vuotias ET-lehden toimittaja sukeltaa blogissaan käsityön ja luovuuden värikkääseen maailmaan.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat