Muistisairaan läheinen pohti mielipidesivulla, heikentääkö helppo elämä muistia. Monet arkiset asiat on tehty jo niin vaivattomiksi, ettei ihmisen tarvitse enää rasittaa aivojaan.

Geriatrian professori kiirehti vastaamaan aiheellisesti, ettei muistisairauksien syntyä voi selittää aivan näin helpolla. Psykologi taas vakuutti, että ainakaan tietotekniikka ei sairastuta, vaan asianlaita on juuri päinvastoin. Tietokoneet säästävät aikaa älyllisille virikkeille, kuten kirjallisuuden lukemiselle ja vieraan kielen opiskelulle.

En suhtaudu ihan yhtä naiivin luottavaisesti psykologin käsitykseen siitä, että tietotekniikka pienentäisi automaattisesti muistisairausriskiä. Tuhannen taalan kysymys sen sijaan on, pystyykö muistisairautta ehkäisemään millään tavalla.

Ainakin aivoterveyttä kannattaa vaalia monipuolisesti. Asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että liikunta, henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus sekä terveellinen ruokavalio voivat suojata etenevän muistisairauden oireilta ja Alzheimerin taudilta. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö eivät käy laatuun. Viisi vinkkiä ”aivojen kevätsiivoukseen” postasin jo aiemmin.

Vakavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi on noussut se, että muistisairaudet tunnistetaan usein vasta sitten kun iäkäs ihminen on jo ajautunut vanhuspalvelujen käyttäjäksi. Merkittävä osa sairauksista jää diagnosoimatta, vaikka olisi äärimmäisen tärkeää, että taudinmääritys tehtäisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oireita voidaan hidastaa ja joissain tapauksissa jopa korjata, kun hoito ja lääkitys aloitetaan riittävän ajoissa.

Vuosi sitten julkaistussa muistibarometrissä kiinnitettiin huomiota siihen, että terveysasemien työntekijöiden kykyä ja osaamista tunnistaa muistisairaudet täytyy kehittää. Heidän tulee osata diagnosoida, hoitaa ja kuntouttaa näitä sairauksia sekä kohdata muistisairaat asiakkaat läheisineen nykyistä paremmin.

Jopa vanhuspalvelujen hoitohenkilöstö tunnistaa muistisairauksia ja sairastuneen henkilön tarpeita yhä liian heikosti. Hoidon vaikuttavuudesta pitää pystyä huolehtimaan tehokkaammin.

Muistisairaudet ovat suurta kärsimystä aiheuttava kansansairaus. Yhteiskunnallisesti niillä on myös valtava taloudellinen merkitys. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon kustannuksista yli 70 prosenttia aiheutuu muistisairauksista.

Muistisairauksien ehkäisypilleriä ei ole keksitty. Toistaiseksi on pärjättävä näillä eväillä.