Kirjoitukset avainsanalla muistisairaus

Muistisairaan läheinen pohti mielipidesivulla, heikentääkö helppo elämä muistia. Monet arkiset asiat on tehty jo niin vaivattomiksi, ettei ihmisen tarvitse enää rasittaa aivojaan.

Geriatrian professori kiirehti vastaamaan aiheellisesti, ettei muistisairauksien syntyä voi selittää aivan näin helpolla. Psykologi taas vakuutti, että ainakaan tietotekniikka ei sairastuta, vaan asianlaita on juuri päinvastoin. Tietokoneet säästävät aikaa älyllisille virikkeille, kuten kirjallisuuden lukemiselle ja vieraan kielen opiskelulle.

En suhtaudu ihan yhtä naiivin luottavaisesti psykologin käsitykseen siitä, että tietotekniikka pienentäisi automaattisesti muistisairausriskiä. Tuhannen taalan kysymys sen sijaan on, pystyykö muistisairautta ehkäisemään millään tavalla.

Ainakin aivoterveyttä kannattaa vaalia monipuolisesti. Asiantuntijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että liikunta, henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus sekä terveellinen ruokavalio voivat suojata etenevän muistisairauden oireilta ja Alzheimerin taudilta. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö eivät käy laatuun. Viisi vinkkiä ”aivojen kevätsiivoukseen” postasin jo aiemmin.

Vakavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi on noussut se, että muistisairaudet tunnistetaan usein vasta sitten kun iäkäs ihminen on jo ajautunut vanhuspalvelujen käyttäjäksi. Merkittävä osa sairauksista jää diagnosoimatta, vaikka olisi äärimmäisen tärkeää, että taudinmääritys tehtäisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oireita voidaan hidastaa ja joissain tapauksissa jopa korjata, kun hoito ja lääkitys aloitetaan riittävän ajoissa.

Vuosi sitten julkaistussa muistibarometrissä kiinnitettiin huomiota siihen, että terveysasemien työntekijöiden kykyä ja osaamista tunnistaa muistisairaudet täytyy kehittää. Heidän tulee osata diagnosoida, hoitaa ja kuntouttaa näitä sairauksia sekä kohdata muistisairaat asiakkaat läheisineen nykyistä paremmin.

Jopa vanhuspalvelujen hoitohenkilöstö tunnistaa muistisairauksia ja sairastuneen henkilön tarpeita yhä liian heikosti. Hoidon vaikuttavuudesta pitää pystyä huolehtimaan tehokkaammin.

Muistisairaudet ovat suurta kärsimystä aiheuttava kansansairaus. Yhteiskunnallisesti niillä on myös valtava taloudellinen merkitys. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon kustannuksista yli 70 prosenttia aiheutuu muistisairauksista.

Muistisairauksien ehkäisypilleriä ei ole keksitty. Toistaiseksi on pärjättävä näillä eväillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä. Jokainen voi kuitenkin edistää aivojensa terveyttä läpi elämän. Myös asenneilmapiirin Suomessa on muututtava, jotta muistisairaat ihmiset voivat olla yhteiskunnan yhdenvertaisia jäseniä, elää mielekästä elämää ja saada ajoissa tarvitsemaansa tukea sekä kuntoutumista edistävää hoitoa ja palveluja. 

1. Pidä huolta omasta muististasi.

Muistihäiriöitä voi ehkäistä konkreettisesti hallitsemalla riskitekijöitä. Terveelliset elintavat sekä sopiva toiminnan ja levon vuorottelu auttavat pitämään aivot mahdollisimman hyvässä kunnossa. Muistijumppaa!

2. Hanki apua ajoissa.

Kiire, stressi, väsymys ja masennus voivat aiheuttaa ohimeneviä muistivaikeuksia. Jos muistioireet pitkittyvät tai lisääntyvät, on syytä selvittää niiden syy ja hakeutua ajoissa muistitutkimuksiin. Merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta. Terveyskeskuksissa toimii muistihoitaja tai muistikoordinaattori, johon kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä.

3. Suvaitse kaikki joukkoon.

Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöään ja yhteiskuntaa. Mahtuuhan kanssasi kaupan kassalle, pankkijonoon, linja-autoon tai kuntosalille myös muistisairauden kanssa painiskeleva lähimmäinen? Annatko myös hitaammin kiiruhtaville mahdollisuuden pärjätä arjessa?

4. Ole muistisairaan rinnalla.

Kohtaa muistisairas aikuisena ihmisenä. Hän ei ole vain sairautensa, vaan kantaa mukanaan kaikkea elämänkokemustaan. Anna aikaa. Kuuntele ja keskustele, älä ohita. Sosiaalinen kanssakäyminen aktivoi muistin toimintaa ja edistää aivojen terveyttä.

5. Huolehditaan kaikista yhdessä.

Muistisairaus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti arjessa selviytymiseen. Muistisairaat ihmiset tarvitsevat ystäviä, osallisuutta sekä iloa arkeen – kuten meistä jokainen. Parantavaa lääkehoitoa muistisairauksiin ei ole tiedossa lähivuosina. Voimme tehdä kuitenkin paljon jo nyt. Asenne ratkaisee.

Arman Pohjantähden alla -sarjan viidennessä jaksossa Arman Alizad osallistuu myös muistisairaiden vanhusten arkeen ja pohtii laitoshoidon ja kotona asumisen haasteita. Mitkä ovat ihmisarvoisen elämän edellytykset ja miten ikäihmisten sairauksia sekä syrjäytymistä voisi vähentää?

Lähteet: www.muisti.fi, www.thl.fi, www.kaypahoito.fi

Aivoterveydestä kannattaa pitää huolta. Onneksi keinot aivojen kevätsiivouksen aloittamiseksi löytyvät läheltä: omasta arjesta ja ympäristöstä. Viidellä vinkillä pääsee jo hyvään vauhtiin.

1. Nuku hyvin. Uni pitää aivot toimintakykyisinä, mutta unen tehtäviin kuuluu myös kuona-aineiden poisto aivoista. Tiesitkö, että uni siivoaa aivoja?

2. Liiku säännöllisesti. Kaikki, mikä on hyväksi ruumiille, on hyväksi aivoille ja muistille. Liikunta parantaa muistia ja vaimentaa elimistön hiljaista tulehdusta, joka on muun muassa Alzheimerin taudin taustalla. Hiljainen tulehdus liittyy myös diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

3. Syö terveellisesti. Muistiystävällisen ruokavalion tulisi sisältää kasviöljyjä, kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä kalaa, kokojyväviljaa, palkokasveja ja vähärasvaisia maitotuotteita. Syö riittävästi ja huolehdi proteiinista. Hanki vitamiinit ravinnosta. 

4. Rasita aivojasi. Ne eivät kulu käytössä, päinvastoin. Jopa arkiset puuhat ovat hyvää aivojumppaa, koska ne saavat aivojen eri osat pelaamaan yhteen. Pitäisikö sittenkin harkita kodin kevätsiivousta? 

5. Ota ilo irti elämästä. Yksinäisyys, masennus ja stressi heikentävät elämänlaatua ja altistavat muistisairauksille. Ole sosiaalinen. Jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. 

Aurinkoisia kevätpäiviä ja hyvää aivoviikkoa! 

Lähde: Suomen Aivosäätiö

Muistisairaudesta kärsivä 79-vuotias mies poistui eilen klo 14:n jälkeen tuttavansa luota ja nousi tiettävästi linja-autoon tarkoituksenaan matkustaa kotiin. Hän ei kuitenkaan saapunut asunnolleen. Linja-autoon nousun jälkeen miehestä ei ole tehty havaintoja. Poliisi pyytää asiasta tietäviä tai havaintoja tehneitä ottamaan yhteyttä hätänumeroon 112.

Poliisi joutuu tiedottamaan yhä useammin muistisairaan ihmisen katoamisesta. Viimeisen vuoden aikana poliisi on pyytänyt yleisöhavaintoja kateissa olevasta muistisairaasta kolmisenkymmentä kertaa, mutta virallista tietoa katoamistapausten määrästä ei ole olemassa.

Etsinnän johtaja tiedottaa kadonneen henkilön olevan muistisairas, jos tiedosta on apua löytämisen kannalta. Terveystietojen perusteella tapauksia ei kuitenkaan tilastoida, eikä tiedotteessa aina edes mainita muistisairaudesta. Kaikista kadonneista muistisairaista ei liioin tiedoteta.

Esimerkiksi Helsingissä ilmoitetaan kadonneeksi vuosittain 160−180 ihmistä. Näistä muistisairaita on poliisin karkean arvion mukaan aina muutama. Täsmällistä lukua ei kuitenkaan ole saatavana.

Muistisairaudet näkyvät nyt poliisityössä, ja etsintätehtäviä kerrotaan tulevan koko ajan enemmän. Vanhukset asuvat kotona mahdollisimman pitkään, ja muistisairaiden eksymiset kävelylenkillä ja vaikkapa kauppa- tai marjareissuilla ovat yleistyneet. Omaa kotia saatetaan lähteä hakemaan myös hoitolaitoksen ulkopuolelta.

Valtaosa kadonneista muistisairaista löydetään ja heidät voidaan palauttaa takaisin kotiin tai hoitopaikkaan. Joskus katoamisella on kuitenkin murheelliset seuraukset.

Kateissa ollut muistisairas 79-vuotias mies löytyi iltapäivällä menehtyneenä. Ohikulkija havaitsi rantavedessä olleen miehen. Tapauksessa ei epäillä rikosta ja tutkinta jatkuu normaalina kuolemansyyn tutkintana.

Kiitos taustatiedoista Poliisihallitukseen ja poliisilaitoksille.

Kommentit (2)

Maija
Liittynyt15.10.2015
1/2 | 

Voisiko ajatuskokeena ajatella, että muistisairaalla olisi oikeus kadota ja jouduttaa sillä tavoin väistämätöntä kuolemaansa? Onko mahdollista ajatella, että katoaminen ja paleltuminen on henkilön itsensä kannalta (ei toki löytäjien kannalta) inhimillisempi tapa kuolla kuin itsensä näännyttäminen nälkään omassa potilasvuoteessaan? Kenenkään ei tiedetä vielä pystyneen väistämään kuolemaa. Olen seurannut vierestä tuota jälkimmäistä tapaa, eikä sekään kovin häävi ollut.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015
2/2 | 

Hyviä kysymyksiä. Yksioikoisia vastauksia ei taida löytyä.

Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen erottaa viisaat jääräpäistä. John Steinbeck

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram