Kirjoitukset avainsanalla vanhustenhoito

Aamun Helsingin Sanomat kertoi, että Vantaalla lasten­suojelun työntekijät ovat tehneet aluehallintovirastoon kantelun omasta työpaikastaan. Työmäärä on liian suuri, eivätkä lapset saa tarvitsemaansa suojelua.

Myös vanhustenhoidon epäeettisiä arkirutiineja käsitellään julkisuudessa tuon tuosta. Viime aikojen räikeimpiä esimerkkejä ovat olleet Turun kaupunginsairaalan vanhuspsykiatrian osaston väärinkäytökset sekä lukuisat kotihoidon epäkohdat. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän mukaan osa kotihoidon vanhuksista elää kuin häkkieläimet.

Kyse on tärkeistä arjen eettisistä ongelmista, joihin ei ole yksioikoisia ratkaisuja. Jokainen vanhustyön ammattilainen joutuu pohtimaan, millaista on hyvä hoito ja eettisesti hyväksyttävä vanhusten kohtelu. Teenkö minä työni hyvin? Mikä estää tekemästä vielä paremmin? Uskallanko nostaa epäkohdat esiin? Siirränkö omaa vastuutani vai haenko ratkaisuja?

Etiikka etsii vastausta kysymykseen, mikä on oikein. Sosiaali- ja terveysalalla lähdetään liikkeelle viidestä peruspilarista:

  1. Ammattilainen kunnioittaa asiakkaan ihmisarvoa ja perusoikeuksia. Itsemääräämisoikeudella on lain suoja.
  2. Lähtökohtana on asiakkaan etu. Keskeisenä tavoitteena on hyvän tekeminen ja vahingon välttäminen. 
  3. Toiminta edellyttää keskinäistä luottamusta, rehellisyyttä ja molemminpuolista sitoutumista sovittuihin tavoitteisiin ja toimintaan. Kyse on vuorovaikutuksesta.
  4. Ammattihenkilöstö vastaa työnsä laadusta. Eettinen osaaminen kuuluu olennaisesti ammattitaitoon, ja ammattilainen tuntee hyvällä tavalla ylpeyttä omasta alasta ja osaamisestaan.
  5. Hyvä hoito ja palvelu edellyttävät vastuullisia päätöksiä ja toimintakulttuuria. Erityistä huomiota tulee kiinnittää etiikan ja talouden välisiin jännitteisiin. 

Vanhustyön eettisyys ei toteudu vain ideoita ja tavoitteita maalailemalla. Jokaisen työntekijän on sitouduttava niiden toteuttamiseen. On oltava uskallusta ja otettava vastuu toimeenpanosta. Täytyy uskaltaa avata suunsa.

Myös päättäjien sietäisi katsoa peiliin. Samaan aikaan kun ministeri tunnustaa, että osa vanhuksista elää jo nyt kuin häkkieläimet, hallitus sen kuin säästää lisää vanhustenhoidosta. 

Lähde: Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mikkelissä kotihoidon yöpartio tai palvelutalon yöhoitaja voi vastedes hälyttää apuun palomiehiä, jos sopimus yhteistyöstä syntyy. Palomiehet hoitavat ensi sijassa palo- ja pelastustehtäviä, mutta jos niitä ei ole, he auttavat vanhustyön ammattilaisia vaikkapa raskaissa nostotehtävissä. 

Idea vaikuttaa aivan loistavalta. Kerrankin on lähdetty ratkomaan vanhustenhoidon niukkoja henkilöstöresursseja rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Jos palomiehillä käy yöllä aika pitkäksi, miksi he eivät voisi mennä nostamaan mummoa tai pappaa takaisin sänkyyn? Luulisi työajankin kuluvan juohevammin, kun palomies rauhoittelee joutessaan hoivakodin levottomia yökyöpeleitä. 

Posti ilmoitti tänään suurista yhteistoimintaneuvotteluista, joissa työpaikkansa saattaa menettää jopa 860 postilaista. Kun ei enää ole jaettavaa postia ja asiakkaat ovat kuulemma netissä, ehdotan, että postimiehet alkavat kierroksellaan katsoa kotona asuvien vanhusten perään. Eipä ole sen jälkeen työn eikä asiakkaiden puute.

Suomessa ei kai ole tällä hetkellä montakaan työtöntä poliisia. No, heidät olisin lähettänyt partioimaan syrjäseuduille hoivatyöhön. Suututtaa niin maan perusteellisesti, kun vanhojen ihmisten täytyy muuttaa kärvistelemään kaupunkiyksiöön tai hoivakotiin kirkolle viimeisiksi elinvuosikseen. Mutta pakko mikä pakko, kun ei ole ketään, kuka maaseudulla lämmittäisi tupaa ja huolehtisi.

Entäs opettajat! Toki opettajilla on laskennallinen vuosiloma, kuten tavallisilla kuolevaisilla, mutta muuten työnantaja voi määrätä opettajille virkatehtäviä oppilaiden pitkien lomien aikana. Tervetuloa vanhustyöhön, kyllä siinä ongelmanuoriso pian unohtuu ja kelpaa taas syksyllä palata kateederille.

Mikkelin kokeilusta uutisoi Länsi-Savo.

Vanhustenhoitoon kaivataan jo kipeästi muutoksen tuulia. Yhä useampi meistä elää yli 80-vuotiaaksi, ja vuonna 2050 viidennes maailman väestöstä on yli 60-vuotiaita.

Helsingin Sanomat aloitti tänään juttusarjan väestön ikääntymisen aiheuttamista muutoksista. Harmaantuva maailma -sarjan ensimmäinen juttu esittelee sveitsiläisen Martin Woodtlin Thaimaahan perustaman muistisairaiden hoitokodin.

Kolmentoista sveitsiläisen vanhuksen asunnot ovat ympäri Fahamin pikkukylää. Vanhukset pääsevät temppeleihin ja torille sekä syömään paikallisiin ravintoloihin. Jokaisella on omahoitaja vierellä koko vuorokauden, ja rauhoittavia lääkkeitä vältetään.

Vanhoja ihmisiä kunnioitetaan paikallisessa kulttuurissa, mutta vanhuksilla ei ole yhteistä kieltä hoitajien kanssa, sillä thaimaalaishoitajat eivät puhu saksaa. Kommunikointi hoidetaan kosketuksella, ilmeillä ja eleillä. 

Kuukauden täysihoito Thaimaassa maksaa noin 3 300 euroa, mikä on arviolta kolmannes sveitsiläisen hoivan hinnasta.

Miltä kuulostaa? 

Koskelan työ- ja vaivaistalo perustettiin vuonna 1912. Vuonna 1914 nimi muutettiin Helsingin kaupungin kunnalliskodiksi, jonka oli määrä huolehtia köyhistä, sairaista ja vanhuudenheikoista. Nykyisin paikalla on Koskelan monipuolinen palvelukeskus.

Kunnalliskodissa oli viljelystoimintaa ja kotieläimiä. Hoidokkien odotettiin osallistuvan töihin kykyjensä ja voimiensa mukaan. Kunnalliskodin järjestyssääntö vuodelta 1938 valottaa vanhustenhuollon arkea vuosikymmenten takaa.

Elämä on ollut kovaa ja ympäristö karu, mutta kunnalliskodissa ei taidettu valittaa päivätoiminnan puutetta tai pitkäveteisyyttä. Vetelehtiminen oli suorastaan kiellettyä.

Helsingin kaupungin kunnalliskodin järjestyssääntö

Kunnalliskodin hoidokin tulee noudattaa järjestystä, puhtautta, siveellisyyttä ja rauhallisuutta, käyttäytyä kohteliaasti ja siivosti sekä tarkoin seurata järjestyssääntöä, päiväjärjestystä ja annettuja määräyksiä.

Hoidokit saavat laitokselta täysihoidon, vaatteet ja jalkineet. Omien vaatteiden ja jalkineiden käyttö on sallittu, mikäli ne ovat hyväksyttävässä kunnossa. Korjauttamisesta ja pesettämisestä huolehtii osastonhoitajatar.

Hoidokin, joka haluaa sairauden vuoksi lääkärin tarkastettavaksi, tulee arkipäivisin aamulla ilmoittautua osastonhoitajattarelle.

Osallistuminen jumalanpalveluksiin, hartaushetkiin ja valistustilaisuuksiin on vapaaehtoista. Laitoksen kirjasto ja lukusali ovat avoinna joka arkipäivä sanomalehtien lukemista ja kirjojen lainausta varten. Lukusalin sulkemisen jälkeen jaetaan päivän lehdet osastoille.

Lomaa haluavan hoidokin tulee ilmoittautua osastonhoitajattarelle, joka esittää asian johtajan harkittavaksi. Lomalle lähtiessään tulee hoidokin olla siististi puettu.

Hoidokin, paitsi sairaana olevan tai muuten siihen kykenemättömän, on

– noustava aamuisin herätysmerkin jälkeen vuoteestaan, laitettava vuoteensa ohjeiden mukaiseen kuntoon, peseydyttävä, pukeuduttava sekä huolehdittava siitä, että asunto ja kalusto ovat siisteinä ja järjestyksessä

– suoritettava kykynsä ja voimainsa mukaan hänelle osoitettua työtä päiväjärjestyksen määrääminä aikoina sekä taloudenhoitoon ja puhtaanapitoon kuuluvia ja satunnaisia tehtäviä määräysten mukaan muulloinkin

– suoritettava vapaa-aikoinaan yksinkertaisimmat vaatetuksensa kunnossapitoa koskevat työt ohjeiden mukaisesti

– kylvettävä heti laitokseen tullessaan ja sen jälkeen kerran viikossa laitoksen saunassa, tai ellei hän kykene saunassa käymään, ammekylvyssä osastollaan.

Hoidokilta on ankarasti kielletty 

– luvaton poistuminen laitoksesta tai työpaikalta

– tupakanpoltto muualla kuin laitoksen pihamaalla ja sitä varten määrätyissä huoneissa osastolla

– sylkeminen lattialla huoneissa, käytävissä tai portaissa

– uhkapelin, korttipelin tai muiden sopimattomien pelien harjoittaminen

– vetelehtiminen laitoksen aitauksen ulkopuolella tai läheisessä metsässä loma-aikana.

Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram