Kirjoitukset avainsanalla vanhustyö

Sade lakkasi juuri parahiksi. Metsässä tuoksuu kevät, vaikka huhtikuun alussa luonto ei ole vielä räjähtänyt viheriöimään kunnolla. Istun kannon nokassa ja katselen ensimmäisiä hentoja sinivuokkoja. Kuuntelen mustarastaan tummaa huilua. Oravat kisailevat kuusen oksilla. 

Lasken katseeni ja vasta nyt panen merkille jalkojen juuressa helmeilevän torvijäkälän. Tapailen Helvi Juvosen tuttua runoa.

Luuk 17:21

Jäkälä nosti pikarinsa hauraan,
ja sade täytti sen, ja pisarassa
kimalsi taivas tuulta pidättäen.

Jäkälä nosti pikarinsa hauraan:
Nyt malja elämämme rikkaudelle.

Vanhuuttaan ihmisestä tulee niin hauras. Elämänpiiri kapenee, matka väsyttää. Moni jää ypö yksin.

Täältä metsän siimeksestä kohotan kiitollisena pikarijäkälän maljan: Malja pienille ja hauraille, yksinäisille. Malja kauneudelle ja mielikuvitukselle. Malja muistoille. Malja ystävyydelle ja inhimillisyydelle. Malja vanhoille ja viisaille. Malja armolle, ymmärrykselle ja anteeksiannolle.

Nyt malja elämämme rikkaudelle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mikkelissä kotihoidon yöpartio tai palvelutalon yöhoitaja voi vastedes hälyttää apuun palomiehiä, jos sopimus yhteistyöstä syntyy. Palomiehet hoitavat ensi sijassa palo- ja pelastustehtäviä, mutta jos niitä ei ole, he auttavat vanhustyön ammattilaisia vaikkapa raskaissa nostotehtävissä. 

Idea vaikuttaa aivan loistavalta. Kerrankin on lähdetty ratkomaan vanhustenhoidon niukkoja henkilöstöresursseja rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Jos palomiehillä käy yöllä aika pitkäksi, miksi he eivät voisi mennä nostamaan mummoa tai pappaa takaisin sänkyyn? Luulisi työajankin kuluvan juohevammin, kun palomies rauhoittelee joutessaan hoivakodin levottomia yökyöpeleitä. 

Posti ilmoitti tänään suurista yhteistoimintaneuvotteluista, joissa työpaikkansa saattaa menettää jopa 860 postilaista. Kun ei enää ole jaettavaa postia ja asiakkaat ovat kuulemma netissä, ehdotan, että postimiehet alkavat kierroksellaan katsoa kotona asuvien vanhusten perään. Eipä ole sen jälkeen työn eikä asiakkaiden puute.

Suomessa ei kai ole tällä hetkellä montakaan työtöntä poliisia. No, heidät olisin lähettänyt partioimaan syrjäseuduille hoivatyöhön. Suututtaa niin maan perusteellisesti, kun vanhojen ihmisten täytyy muuttaa kärvistelemään kaupunkiyksiöön tai hoivakotiin kirkolle viimeisiksi elinvuosikseen. Mutta pakko mikä pakko, kun ei ole ketään, kuka maaseudulla lämmittäisi tupaa ja huolehtisi.

Entäs opettajat! Toki opettajilla on laskennallinen vuosiloma, kuten tavallisilla kuolevaisilla, mutta muuten työnantaja voi määrätä opettajille virkatehtäviä oppilaiden pitkien lomien aikana. Tervetuloa vanhustyöhön, kyllä siinä ongelmanuoriso pian unohtuu ja kelpaa taas syksyllä palata kateederille.

Mikkelin kokeilusta uutisoi Länsi-Savo.

Ikuisen nuoruuden mallimaassa Yhdysvalloissa vanhus on kuulemma kiellettyjen sanojen listan kärkisijoilla. En tiedä, mikä nimitys olisi tarvittaessa sovelias, mutta harmittaa ylipäänsä, että vanheneminen leimataan yhä laajemmin häpeämerkillä.

Englannin kielessä ageism 'ikäsyrjintä' muistuttaa kovasti racism-sanaa 'rasismi', mikä sinänsä on hyvä asia. Toki suomessakin puhutaan ikärasismista. En kuitenkaan lakkaa ihmettelemästä, miten juuri vanhuksesta tuli uusi neekeri, loukkaava ja poliittisesti epäkorrekti termi.

FT Kaarina Mononen teetti keväällä 2015 kyselyn, jonka tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaisia mielikuvia vanhuuteen liittyvät käsitteet herättävät. Vanhus tuotti eniten negatiivisia mielteitä, ja vastauksissa todettiin sanan olevan kartettava ja suomen kielessäkin jopa loukkaava.

Millaiset arvot vallitsevat yhteiskunnassa, jonka vanhuskäsitys alkaa olla näin läpikotaisen negatiivinen?

Ilokseni huomasin äskettäin Vantaalla vanhainkotiin opastavan tienviitan. Pahoin pelkään, että kyltti on jäänyt paikoilleen vuosikymmeniä sitten vahingossa, tai ehkä joku fiksu rakennusviraston maalari on vain kieltäytynyt kirjoittamasta liikennemerkkiin Ikääntyneiden palvelujen hoiva-asumisen tulosyksikön ympärivuorokautisen hoidon osastot tai jotain muuta yhtä pöhköä. Mene ja tiedä.

Minä olisin heti valmis aloittamaan Vanhainkodit kunniaan -kampanjan samalla tavalla kuin hoivakoteja pantiin jo kuntoon. Vanhainkoti-nimitystä saisivat vastedes käyttää vain alan laadukkaimmat hoitokodit, joissa asuvien vanhusten elämä olisi parasta mahdollista aina kuolemaan saakka.

Samalla muuten palauttaisin ukkokodit meille miehille, mutta se on jo toinen juttu.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 | 

Ari voiko sinulle lähettää myös yksityisviestin johonkin?

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015
2/3 | 

Hei, sähköposti kulkee ari.liimatainen[ät-merkki]geron.fi

Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen erottaa viisaat jääräpäistä. John Steinbeck

Tupu
3/3 | 

Ensin on "kantasuomalainen" sitten mamut ja sitten vasta eläkeläinen, tältä se tuntuu.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Muistisairaudesta kärsivä 79-vuotias mies poistui eilen klo 14:n jälkeen tuttavansa luota ja nousi tiettävästi linja-autoon tarkoituksenaan matkustaa kotiin. Hän ei kuitenkaan saapunut asunnolleen. Linja-autoon nousun jälkeen miehestä ei ole tehty havaintoja. Poliisi pyytää asiasta tietäviä tai havaintoja tehneitä ottamaan yhteyttä hätänumeroon 112.

Poliisi joutuu tiedottamaan yhä useammin muistisairaan ihmisen katoamisesta. Viimeisen vuoden aikana poliisi on pyytänyt yleisöhavaintoja kateissa olevasta muistisairaasta kolmisenkymmentä kertaa, mutta virallista tietoa katoamistapausten määrästä ei ole olemassa.

Etsinnän johtaja tiedottaa kadonneen henkilön olevan muistisairas, jos tiedosta on apua löytämisen kannalta. Terveystietojen perusteella tapauksia ei kuitenkaan tilastoida, eikä tiedotteessa aina edes mainita muistisairaudesta. Kaikista kadonneista muistisairaista ei liioin tiedoteta.

Esimerkiksi Helsingissä ilmoitetaan kadonneeksi vuosittain 160−180 ihmistä. Näistä muistisairaita on poliisin karkean arvion mukaan aina muutama. Täsmällistä lukua ei kuitenkaan ole saatavana.

Muistisairaudet näkyvät nyt poliisityössä, ja etsintätehtäviä kerrotaan tulevan koko ajan enemmän. Vanhukset asuvat kotona mahdollisimman pitkään, ja muistisairaiden eksymiset kävelylenkillä ja vaikkapa kauppa- tai marjareissuilla ovat yleistyneet. Omaa kotia saatetaan lähteä hakemaan myös hoitolaitoksen ulkopuolelta.

Valtaosa kadonneista muistisairaista löydetään ja heidät voidaan palauttaa takaisin kotiin tai hoitopaikkaan. Joskus katoamisella on kuitenkin murheelliset seuraukset.

Kateissa ollut muistisairas 79-vuotias mies löytyi iltapäivällä menehtyneenä. Ohikulkija havaitsi rantavedessä olleen miehen. Tapauksessa ei epäillä rikosta ja tutkinta jatkuu normaalina kuolemansyyn tutkintana.

Kiitos taustatiedoista Poliisihallitukseen ja poliisilaitoksille.

Kommentit (2)

Maija
Liittynyt15.10.2015
1/2 | 

Voisiko ajatuskokeena ajatella, että muistisairaalla olisi oikeus kadota ja jouduttaa sillä tavoin väistämätöntä kuolemaansa? Onko mahdollista ajatella, että katoaminen ja paleltuminen on henkilön itsensä kannalta (ei toki löytäjien kannalta) inhimillisempi tapa kuolla kuin itsensä näännyttäminen nälkään omassa potilasvuoteessaan? Kenenkään ei tiedetä vielä pystyneen väistämään kuolemaa. Olen seurannut vierestä tuota jälkimmäistä tapaa, eikä sekään kovin häävi ollut.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015
2/2 | 

Hyviä kysymyksiä. Yksioikoisia vastauksia ei taida löytyä.

Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen erottaa viisaat jääräpäistä. John Steinbeck

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram