Kirjoitukset avainsanalla vanhustyö

Sanomalehden välissä tuli korea ilmoitusliite, jossa useat yleishyödylliset järjestöt kalastelevat vanhusten testamenttilahjoituksia.

Järjestöt, säätiöt ja seurakunnat tarjoavat ylipäätään hanakasti apua testamentin laatimiseen. Ne järjestävät tilaisuuksia, julkaisevat oppaita ja antavat lakiasiantuntijan neuvoja. Valmiita malleja ja esimerkkilauseita voi kopioida helposti internetsivuilta. Kaikki muistuttavat, että testamentin tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja lupaavat auttaa lahjoituksen kohdistamisessa.

Testamenttivarat saattavat olla merkittävä osa toiminnan rahoituksesta, joten järjestöjen kannattaa panostaa testamenttaajiin. Esitteiden tekstit ja kuvat vetoavat tunteikkaasti hädänalaisten auttamiseen, ja toiminnanjohtajat kiittävät nöyrinä lahjoituksista etukäteen. Jotkut lupaavat hoitaa hautajaisjärjestelytkin. Eräs järjestö kertoo nimeltä mainitsemattomasta englantilaisesta tutkimuslaitoksesta, jonka mukaan hyväntekeväisyyteen testamentanneet elävät keskimäärin seitsemän vuotta pitempään kuin muut.

Testamentti on hyvä tapa ilmoittaa oma tahtonsa ja välttää perintöriidat. Tekemänsä testamentin saa halutessaan peruuttaa koska tahansa. Testamenttia ei voi kuitenkaan julistaa pätemättömäksi jälkikäteen vain siksi, että vanhus on keksinyt mainoksesta idean lahjoittaa omaisuutensa hyväntekeväisyyteen.

Testamentti on syytä tehdä ajoissa ja järjissään. Suosittelen myös omien rahojen törsäämistä ilmi elävänä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lonkkamurtumia todetaan Suomessa joka vuosi noin 7 000 ja vanhusten kuolemaan johtaneista tapaturmista valtaosa on kaatumisia. 

Vanhustyön ammattilaiset kysyvät aina iäkkäältä asiakkaalta, onko hän kaatunut viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Nimittäin aiemmin kaatuneista jopa puolet kaatuu uudestaan. Kaatumisen pelkääminen taas johtaa liikkumisen vähentämiseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen.

Iäkkään hauras keho ei kestä kaatumista yhtä hyvin kuin nuorena, mutta onnettomuuksia voi vähentää tehokkaasti. Kotona asuvan vanhuksen kaatumisvammoja voi ehkäistä

  • liikunta- ja tasapainoharjoittelulla
  • liukuesteillä ja kunnon kengillä
  • lääkehaittojen vähentämisellä
  • D-vitamiinilla
  • kodin ja ympäristön turvallisuutta parantamalla.

Liukastelusta iljanteisella jalkakäytävällä minulla on muistona kymmenen sentin pituinen leikkausarpi vasemmassa kyynärpäässä. Pysytään tänä talvena pystyssä!

Kattava opas Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy on saatavana myös internetistä. 

Hoivakodeissa ja palvelutaloissa vanhukset seuraavat maailman menoa hyvin aktiivisesti mediasta. Kriisit ja konfliktit ovat tiedossa saman tien, ja terroristihyökkäyksiä katsotaan televisiosta hetki hetkeltä. Usein vanhukset ovat perillä tapahtumista nopeammin ja paremmin kuin omiin töihinsä keskittyvä henkilökunta. 

Monessa hoivapaikassa radio ja televisio ovat auki taustalla kaiket päivät, eivätkä uutisilta välty nekään, jotka eivät haluaisi tietää katastrofeista. Vuodeosastojen äänimaisemaan voi kuulua keskusradion pakkosyöttö koko valveillaoloajan.

Yksinäiselle vanhukselle radio ja televisio ovat ainoat seuralaiset. Ellei kukaan käy tai soita, kauheudet vyöryvät kotiin ilman keskustelumahdollisuutta. Ne jäävät painamaan mieltä.

Uutiset saattavat ahdistaa ja järkyttää. Ne voivat saada vanhan ihmisen pohtimaan uhkan mahdollisuutta omassa tai läheisten elämässä. Yhtäkkiä mieleen voi tulvia muistoja sota-ajalta tai eletyn elämän varrelta.

Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tueksi on julkaistu paljon mediakasvatusaineistoa, mutta vastaavanlaiselle koulutukselle ja materiaalille olisi tarvetta myös vanhustyössä.

Pariisin terrori-iskujen jälkeisenä aamuna

  • pysy rauhallisena
  • rauhoita ja anna turvaa
  • kuuntele ja kysy, miltä tuntuu
  • selitä rehellisesti mutta ihmisen henkisen kunnon mukaan
  • käy asiaa uudelleen läpi, jos on tarvetta. 

Koskelan työ- ja vaivaistalo perustettiin vuonna 1912. Vuonna 1914 nimi muutettiin Helsingin kaupungin kunnalliskodiksi, jonka oli määrä huolehtia köyhistä, sairaista ja vanhuudenheikoista. Nykyisin paikalla on Koskelan monipuolinen palvelukeskus.

Kunnalliskodissa oli viljelystoimintaa ja kotieläimiä. Hoidokkien odotettiin osallistuvan töihin kykyjensä ja voimiensa mukaan. Kunnalliskodin järjestyssääntö vuodelta 1938 valottaa vanhustenhuollon arkea vuosikymmenten takaa.

Elämä on ollut kovaa ja ympäristö karu, mutta kunnalliskodissa ei taidettu valittaa päivätoiminnan puutetta tai pitkäveteisyyttä. Vetelehtiminen oli suorastaan kiellettyä.

Helsingin kaupungin kunnalliskodin järjestyssääntö

Kunnalliskodin hoidokin tulee noudattaa järjestystä, puhtautta, siveellisyyttä ja rauhallisuutta, käyttäytyä kohteliaasti ja siivosti sekä tarkoin seurata järjestyssääntöä, päiväjärjestystä ja annettuja määräyksiä.

Hoidokit saavat laitokselta täysihoidon, vaatteet ja jalkineet. Omien vaatteiden ja jalkineiden käyttö on sallittu, mikäli ne ovat hyväksyttävässä kunnossa. Korjauttamisesta ja pesettämisestä huolehtii osastonhoitajatar.

Hoidokin, joka haluaa sairauden vuoksi lääkärin tarkastettavaksi, tulee arkipäivisin aamulla ilmoittautua osastonhoitajattarelle.

Osallistuminen jumalanpalveluksiin, hartaushetkiin ja valistustilaisuuksiin on vapaaehtoista. Laitoksen kirjasto ja lukusali ovat avoinna joka arkipäivä sanomalehtien lukemista ja kirjojen lainausta varten. Lukusalin sulkemisen jälkeen jaetaan päivän lehdet osastoille.

Lomaa haluavan hoidokin tulee ilmoittautua osastonhoitajattarelle, joka esittää asian johtajan harkittavaksi. Lomalle lähtiessään tulee hoidokin olla siististi puettu.

Hoidokin, paitsi sairaana olevan tai muuten siihen kykenemättömän, on

– noustava aamuisin herätysmerkin jälkeen vuoteestaan, laitettava vuoteensa ohjeiden mukaiseen kuntoon, peseydyttävä, pukeuduttava sekä huolehdittava siitä, että asunto ja kalusto ovat siisteinä ja järjestyksessä

– suoritettava kykynsä ja voimainsa mukaan hänelle osoitettua työtä päiväjärjestyksen määrääminä aikoina sekä taloudenhoitoon ja puhtaanapitoon kuuluvia ja satunnaisia tehtäviä määräysten mukaan muulloinkin

– suoritettava vapaa-aikoinaan yksinkertaisimmat vaatetuksensa kunnossapitoa koskevat työt ohjeiden mukaisesti

– kylvettävä heti laitokseen tullessaan ja sen jälkeen kerran viikossa laitoksen saunassa, tai ellei hän kykene saunassa käymään, ammekylvyssä osastollaan.

Hoidokilta on ankarasti kielletty 

– luvaton poistuminen laitoksesta tai työpaikalta

– tupakanpoltto muualla kuin laitoksen pihamaalla ja sitä varten määrätyissä huoneissa osastolla

– sylkeminen lattialla huoneissa, käytävissä tai portaissa

– uhkapelin, korttipelin tai muiden sopimattomien pelien harjoittaminen

– vetelehtiminen laitoksen aitauksen ulkopuolella tai läheisessä metsässä loma-aikana.

Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram