Kirjoitukset avainsanalla Geron

Tapio Rautavaara – sankari ja selviytyjä

6.2.2024 klo 21:15

Näyttelijä Timo Ruuskanen on tismalleen saman pituinen kuin esikuvansa Tapio Rautavaara. Kuva: Nils Krogell

Teatteriesitys kertoo Tapio Rautavaaran elämäntarinan.

MONOLOGI | Rautavaara – ihminen ja ikoni. Teatteri Avoimet Ovet, ennakko 5.2. Käsikirjoitus Timo Ruuskanen, ohjaus Olka Horila. Valosuunnittelu Jukka Kuronen, äänisuunnittelu Kari Paukola, tarpeisto Karita Fallström-Autio. Roolissa Timo Ruuskanen. Tuotanto Riihimäen Teatteri, Teatteri Avoimet Ovet ja Timo Ruuskanen. ★★★★★

NÄYTELMÄ Rautavaara – ihminen ja ikoni sai kantaesityksensä Riihimäen Teatterissa viime syksynä. Näyttelijä Timo Ruuskanen jatkaa monologin esittämistä nyt myös teatteri Avoimissa Ovissa Helsingissä.

Ruuskanen kertoo esityksensä olevan rakkauslaulu lapsuuden sankarille, selviytymiselle, suurille ikäluokille, ihmisyydelle ja ihmisten kohtaamisen parantavalle voimalle. Tapio Rautavaaran kyky ja halu kohdata ihmisiä on tehnyt Ruuskaseen suuren vaikutuksen näytelmän tuotantoprosessin aikana.

”Tänään toivon meille kaikille rohkeutta liikkua hetkeksi omien kupliemme ulkopuolelle, kohti kohtaamisia ja kuuntelemista” Timo Ruuskanen toteaa käsiohjelmassa.

Koko kansan reissumies, kaikkien Tapsa!

ESITYS kertoo Tapio Rautavaaran elämäntarinan köyhästä, isättömästä työläispojasta suurta suosiota nauttivaksi muusikoksi, elokuvatähdeksi, olympiavoittajaksi ja suomalaisten sankariksi. Rautavaarasta tuli Tapsa, koko kansan rakastama reissumies.

Muistelmissaan Tapio Rautavaara on kertonut sota-ajan jättäneen lähtemättömät jäljet. Esityksen vaikuttavimpia kohtauksia onkin vihollisen yllättävä kohtaaminen metsässä silmästä silmään.

Draaman kaari on huikea. Ennen pitkää näyttämölle astuu perisuomalaiseen tapaan paitsi sankarin alkoholiongelma myös traaginen kuolema. Kaiken tämän Timo Ruuskanen myötäelää virtuoosin ottein.

Roolit vaihtuvat lennossa.

MUSIIKKI kuuluu näytelmässä komeasti tyylitellen. Tapio Rautavaara levytti yli 300 laulua, mutta esitys pureutuu ennemmin ajankuvaan ja elämään niiden takana. Kaikille tutut sävelmät jäävät kumminkin soimaan korviin. Daiga-daiga-duu!

Timo Ruuskasen kyky muuntautua Rautavaaran elinvuosiin ja mielenliikkeisiin on vakuuttavaa. Roolit vaihtuvat lennossa, eikä katsojalle tuota minkäänlaisia vaikeuksia pysyä kärryillä - esitystä ei edes ajattele monologina sen kummemmin. Loppupuolella analogioita nykyaikaan väännetään rautalangasta, mutta tulipahan selväksi.

En muista koskaan suositelleeni teatteriesitystä erityisesti äijäporukoille, mutta nyt on tarjolla vajaan parin tunnin setti, jossa ei käy aika pitkäksi ja josta löytyy miehistä jutun juurta vielä jatkoillekin. Niin paljon on aihetta lauluun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Geron

Digi-Suomi ei ole tasa-arvoinen

klo 14:39 | 3.2.2024

Valtaosa ikääntyneistä suomalaisista kokee television riittävän uutislähteeksi.

Tavalliset ihmiset joutuvat auttamaan toisiaan digiarjessa.

IKÄÄNTYNEET suomalaiset seuraavat maailman menoa etupäässä television, radion ja sanomalehtien välityksellä. Vanhustyön keskusliiton tuoreessa kyselytutkimuksessa jopa 95 prosenttia yli 65-vuotiaista vastaajista kertoo television olevan heidän ensisijainen tiedonlähteensä.

Seniorit tuntuvat olevan varsin tyytyväisiä median käyttöönsä, eivätkä he koe tarvetta laajentaa viestinten valikoimaa. Valtaosa ei myöskään katso tarpeelliseksi lisätä omaa osallistumistaan ajankohtaiseen keskusteluun digitaalisilla alustoilla.

Osa kokee uudet välineet haastaviksi, mutta toisaalta seniorit ovat valmiita opettelemaan uutta, jos kokevat siitä olevan hyötyä. Nyt keskustelua ja omaa sisällöntuotantoa digitaalisessa ympäristössä ei pidetä erityisen merkityksellisenä.

Suosittuja kanavia asioiden ja uutisten seuraamiseen ovat myös radio, printtilehtien digiversiot sekä verkkouutiset ja -sivustot. Kuva: Milla Karkulahti, VTKL

KYSELYTUTKIMUS luo kuvan senioreista perinteisen median vakiintuneina kuluttajina. Tutkimuksen loppusanoissa kysytään aiheellisesti, miksi median ajankohtaiskeskustelu ei tunnu ikääntyneiden mielestä merkitykselliseltä.

Mikä mahdollisuus senioreilla on vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin ilman osallistumista mediaan? Jäävätkö heidän äänensä ja kokemuksensa kuulumattomiin? Tasoittuvatko sukupolvien väliset erot, kun seniorien mediataidot tulevaisuudessa mahdollisesti paranevat?

Joka tapauksessa yhteiskunta hyötyisi eri-ikäisten ihmisten vuoropuhelusta ja medianäkyvyydestä. Nykyisellään digi-Suomi on vielä kaukana tasa-arvon mallimaasta.

Digitukea tarjotaan monesti vain digitaalisena.

DIGITAALISET taidot ovat yhä tärkeämpiä yhteiskunnan toimintaan osallistumisessa ja arjen asioiden hoitamisessa. Digi- ja väestötietoviraston uusi raportti paljastaa, että peräti 89 prosenttia suomalaisista joutuu tukemaan läheisiään digiasioissa.

Läheisten ihmisten antamalla digituella on kuitenkin rajansa. Kaikilla ei ole läheisiä, joilta voisi pyytää ja saada apua luotettavasti. Monella ei ole aavistustakaan, mistä muualta digitukea voisi kysyä, ja vähäinenkin tieto tarjotaan usein järjenvastaisesti vain digitaalisissa kanavissa.

Digi- ja väestötietovirasto muistuttaa, että viranomaisilla on velvollisuus tukea kansalaisia omien palveluidensa käytössä. Julkisissa palveluissa annettavan digituen saavutettavuutta täytyy parantaa ja tuen vaikuttavuus on varmistettava säännöllisellä mittaamisella.

Geron

Kaikkein iäkkäimmät eivät käy vaaliuurnilla

klo 21:26 | 9.1.2024

Vanhusasiavaltuutettu kannustaa äänestämään.

Vaihtoehtoiset äänestystavat mahdollistavat äänestysoikeuden.

ÄÄNESTÄMÄTÖN nuoriso huolestuttaa laajoja kansalaispiirejä, vaikka tosiasiassa alle 24-vuotiaiden äänestysaktiivisuus on jatkanut kasvuaan eduskuntavaaleista toiseen.

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on kiinnittänyt huomiota siihen, että kaikkein iäkkäimpien kansalaisten äänestysaktiivisuus on Suomessa matala ja äänestäminen vähenee jyrkästi 80 ikävuoden jälkeen. Esimerkiksi 87-vuotiaista vain puolet äänesti vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

Vanhusasiavaltuutettu Topo kannustaa ikääntyneitä vaaliuurnille. Hän pitää tärkeänä sitä, ettei kukaan jätä äänioikeutta käyttämättä ainakaan sen vuoksi, että ei pysty menemään äänestyspaikalle. Äänioikeus on yleinen ja yhtäläinen, ja vaihtoehtoiset äänestystavat mahdollistavat jokaiselle kuuluvan oikeuden.

KOTIÄÄNESTYKSEEN ilmoittautuminen päättyy vuoden 2024 presidentinvaalissa tiistaina 16.1. klo 16. Äänestäjän on siis ilmoitettava etukäteen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle, että haluaa äänestää kotona.

Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero löytyy äänioikeusilmoituksesta, ja ilmoittautumisen kotiäänestykseen voi tehdä myös äänestäjän valitsema henkilö. Omaishoitajan äänestämisestä on kerrottava samalla kertaa.

Kotiäänestyksessä äänestäjän luokse saapuu sovittuna ajankohtana keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija. Kotiäänestyksessä tulee äänestäjän lisäksi olla läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö.

Äänestäjä saa käyttää avustajaa.

ERITYISIÄ ennakkoäänestyspaikkoja ovat muun muassa sairaalat, vanhainkodit, hoivakodit ja palvelutalot. Näissä paikoissa voivat äänestää ennakkoon vain hoidettavina olevat tai niihin otetut henkilöt.

Tällainen niin sanottu laitosäänestys toimitetaan vähintään yhtenä ennakkoäänestyspäivänä pääpiirteissään samalla tavalla kuin yleinen ennakkoäänestys.

Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa aina käyttää apunaan avustajaa. Avustaja voi olla joko vaalivirkailija tai äänestäjän itsensä valitsema henkilö.

Geron

Jestas sentään, mikä sekametelisoppa

klo 15:47 | 31.12.2023

Lea Laven, Kai Hyttinen, Marion Rung ja Markku Aro aloittivat yli 20 konsertin kiertueen. Kuvat: Gramofoni Oy

Yhdessä-konsertin tähdet panevat parastaan, mutta kokonaisuus ontuu pahasti.

Yhdessä-konsertti Tampere-talossa 30.12. Esiintyjät Markku Aro, Kai Hyttinen, Lea Laven ja Marion Rung. Säestys Diesel-yhtye ja Heikki Pohto, kapellimestari Esa Nieminen.

ISKELMÄKANSA on ostanut jo toistakymmentätuhatta lippua Markku Aron, Kai Hyttisen, Lea Lavenin ja Marion Rungin yhteiselle konserttikiertueelle. Täpösen täysi Tampere-talo oli lauantai-iltana turneen ensimmäisiä etappeja, ja lisäkonsertti tamperelaisillekin on järjestynyt vielä maaliskuun loppuun.

Odotukset olivat korkealla. Nelikolla on vankka kokemus juhlakonserteista, televisioesiintymisistä ja teatterilavoilta. Iskelmän lisäksi artistit ovat näyttäneet erikoisosaamistaan soulista musikaalisävelmiin ja chansonista juutalaislauluihin.

Hittiputki on ehtymätön myös levytettynä, sillä konkarit ovat viihdyttäneet ja tanssittaneet suomalaisia 1960-luvulta asti. Kapellimestari Esa Niemisen Yhdessä-kiertueelle sovittama potpuri ei anna tuotannosta mairittelevaa kuvaa, mutta onneksi alkuperäiset versiot ovat kuultavina musiikkipalveluissa.

Tuttujen hittien lisäksi konsertissa kuullaan duettoja ja yhteisiä potpureita.

YHDESSÄ-konsertin sooloesityksissä artistit pääsevät hetkittäin panemaan parastaan. Markku Arolla on rentoa lavakarismaa ja soinnikas ääni, joka on vain parantunut vuosien myötä. Läpimurtohitti Käyn uudelleen eiliseen (1968) kuulostaa livenä nyt uskomattoman hyvältä.

Sympaattinen Marion Rung tulkitsee Sopotin laulufestivaalien voittoisan Hyvästi yö -kappaleen (1980) sydäntä pakahduttavalla tavalla. Samaten liikuttaa mieltä Lea Lavenin euroviisuehdokas Aamulla rakkaani näin (1978).

Kai Hyttinen on tulkinnut konserteissa aiemminkin Kaj Chydeniuksen lauluja, ja mikäpä olisi sopinut Tampereelle paremmin kuin Lauri Viidan Alfhild.

Konsertti ei lunasta toiveita.

YHDESSÄ-konsertti ei valitettavasti lunasta toiveita kokonaisuutena. Lopputulos on kaikkiaan melkoinen sekametelisoppa. Jos minulla olisi taikasauva, aloittaisin produktion ihan alusta ja heilauttaisin upeille artisteille uuden sovittajan, kapellimestarin, ohjaajan, juontajan, puvustajan, lavastajan ja valaistussuunnittelijan – noin niin kuin alkajaisiksi.

Nykyisellään Marion Rung, Lea Laven, Markku Aro ja Kai Hyttinen joutuvat tahkoamaan Esa Niemisen yksioikoisia sovituksia vielä kuukausitolkulla. Nyanssit ja variaatio puuttuvat paitsi yksittäisten kappaleiden taustoista myös konsertin taiteellisesta kokonaisuudesta.

Jestas sentään, iskelmän rakastajana olin kuvitellut yhteisen joutsenlaulun tyystin toisenlaiseksi. Osaavissa käsissä näillä viihdetaiteilijoilla olisi kyllä riittänyt paukkuja.

Seuraa

Instagram

Tilaa RSS

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Teemat

Hyvinvointi, Kulttuuri, Puheenaiheet