Kirjoitukset avainsanalla geronomi

Metropolia-ammattikorkeakoulun geronomitutkinnon kymmenvuotisjuhlassa iloittiin vanhustyön vallankumouksesta ja muistutettiin arvokkaan vanhuuden merkityksestä. Juhla kokosi Bulevardin perinteikkääseen saliin vanhustyön päättäjiä, ammattilaisia, opiskelijoita ja sidosryhmiä.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä seuraa vanhustyötä läheltä paitsi virkansa puolesta myös muistisairaan isän tyttärenä. Isän nopeasti edennyt sairaus on avannut silmät näkemään vanhustyön ja vaativan omaishoidon merkityksen.

− Vaikka isän sairaus on edennyt vaiheeseen, jossa hän ei tiedosta omaa muistamattomuuttaan, olen onnellinen, että voin yhä kertoa rakastavani häntä.

Mäntylä sanoo olevansa kiitollinen siitä, että voi luottaa isänsä olevan hyvässä hoidossa.

− Olen ylpeä suomalaisista vanhustyön ammattilaisista, joilla on monipuolista osaamista ja laaja ymmärrys ihmisen vanhenemisesta. Tiedän, että geronomit ovat taitavia asiakaslähtöisen ja osallistavan vanhustyön kehittäjiä.

Hämeenlinnalaiset senioriklovnit kertoivat ministerille, kuinka he vierailevat yksinäisten ikäihmisten luona. Klovnit tuovat kotiin huumoria, elämyksiä ja ainakin yhden iloisen hetken.

Ikinuori Aira Samulin iloitsee kotiin saamastaan monipuolisesta ikäteknologiasta.

− Voin todella suositella kaikkia nykyajan laitteita ja ohjelmia, jotka helpottavat ikääntyneen arkea ja tekevät kotona asumisesta niin paljon huolettomampaa. Omaistenkaan ei tarvitse murehtia, kun yhteydet pelaavat vaikka maapallon toiselle puolelle.

Geronomiopiskelijat Johanna Aunola ja Minna Kuusela toimivat geronomikoulutuksen kymmenvuotisjuhlan juontajina. Aunola on pannut ilokseen merkille, että yhteiskunnassa aletaan enemmän ja enemmän huomata, miten ikääntyneetkin haluavat elää täyttä elämää.

− Ei ole olemassa yhtä vanhuksen mallia, vaan erilaisia ihmisiä tunteineen, haluineen ja toiveineen.

Minna Kuusela sanoo, että positiivista on sekin, että vanhustyön epäkohtia tuodaan entistä  rohkeammin esille. Niistä pitää puhua.

− On hyvä, että media tutkii ja seuraa, mitä tapahtuu vanhustenhoidon arjessa. Onneksi  paikallinen sanomalehti uutisoi vuosikausia jatkuneesta potilaiden järkyttävästä kohtelusta vanhuspsykiatrian osastolla.

Geronomit vahvistavat iäkkään ihmisen toimijuutta ja tarjoavat mahdollisuuksia mielekkääseen elämään ja osallisuuteen. Professori emeritus Jyrki Jyrkämä on tyytyväinen, että vanhustyöhön koulutetaan ammattitaitoisia osaajia, jotka tukevat hyvää ja osallistuvaa vanhenemista.

− Monialaisen koulutuksen ansiosta geronomit ovat hyviä työntekijöitä ja alan kehittäjiä.

Lehtori Anna Puustelli-Pitkänen sanoo, että vanhustyön opiskelijat ovat myös hyvin innostuneita edistämään ikäihmisen oikeuksia ja ihmisarvoisen vanhuuden toteutumista.

− Opiskelijat ovat kiinnostuneita etiikasta ja keskustelevat runsaasti eettisten kysymysten ja periaatteiden merkityksestä hyvän vanhuuden edistämisessä.

Geronomi Erja Ronkainen toimii projektisuunnittelijana Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä. Hänen mielestään työnantajien kannattaa palkata geronomeja rohkeasti mihin tahansa tehtäviin, joissa tarvitaan asiakaslähtöistä vanhustyön osaamista.

− Ikäihmiset ovat arvokas resurssi yhteiskunnalle. On upeaa, että vanhustyössä alkaa näkyä hyvää kehittämisen kapinahenkeä. Iäkkäille asiakkaille on tarjottava sitä, mitä he tarvitsevat.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen uskoo, että vanhustyön vallankumous on vasta alkamassa. Vanhuus ei ole ongelma eikä sairaus.

− Onneksi asennemuutoksesta on jo merkkejä. Ikääntyneet aletaan nähdä yhteiskunnan voimavarana, jolla on arvokasta hiljaista tietoa ja muutenkin paljon annettavaa. Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta eteenpäin mennään. Esimerkkinä voisin mainita vaikka muistisairaiden hoidon ja kohtelun kehittymisen, vaikka muistisairauksiin sinänsä liittyy vielä täysin tarpeetonta häpeää.

Dosentti Arto O. Salonen muistuttaa, että väestörakenteen muutos haastaa kokonaisia yhteiskuntia jo lähivuosina. Suomella on nyt mahdollisuus käyttää tämä tilaisuus hyväksi ja rakentaa arvokkaalle ikääntymiselle yhteiskunnallinen malli, jolla on globaali etulyöntiasema.

− Haastan geronomit toteuttamaan tinkimättömästi sellaisia vanhuspalveluja, joissa on mahdollista kokea itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi.

Tarvetta arvokasta ikääntymistä vaaliville ratkaisuille tulee olemaan hurjasti, koska tällainen palvelumalli pitää niin asiakkaat kuin työntekijät hyvällä tavalla ylpeinä.

− Itsensä arvokkaaksi ihmiseksi kokeminen antaa syyn elää.

Kommentit (2)

Anneli - Arvokas Vanhuus Kaik...
1/2 | 

Olemme tava kansalaisia jotka yritämme saada muutosta aikaiseksi adressillamme Arvokas Vanhuus Kaikille.
http://www.adressit.com/arvokas_vanhuus_kaikille
Nyt pyrimme saamaan edes keskustelukontaktin aikaiseksi Hallituksen ja Eduskunnan kanssa, jotta saisimme äänemme kuuluville. Olemme tällä hetkellä jonkun asteisessa julkisuuspannassa, lehdistö ja radio sekä TV eivät ole koko kampanjointimme aikana korvaansa lotkauttaneet asiallemme. Olemme kampanjoineet Vanhustenhoidon puolesta jo yli vuoden. Koska meillä ei ole takana puoluetta, järjestöjä eikä mitään muutakaan, olemme vain tava tallaajia Suomessamme. Meitä on noi 100 henkeä jotka yritämme viedä asiaa eteenpäin. Apuja siis tarvitaan.
Osallistu allekirjoittamalla Adressi Arvokas Vanhuus kaikille sekä viemällä tietoutta adressista kaikille Suomen kansalaisille.
Adressi on tehty yli puoluerajojen ikäihmisten hoitoa ja hoitajien työtä ajatellen.
Adressi Arvokas Vanhuus kaikille
Vireillepanijat
Anneli Koivunen Jokela/ Tuusula
- Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva entinen yrittäjä, omainen, edunvalvojana omaiselleen
Kirsti Leskenmaa Riihimäki
- Vanhustyöhön erikoistunut hoitaja, vanhusneuvoston jäsen

Rollaattorilla eteenpäin
2/2 | 

ROLLAATTORIMARSSI su 5.6 2016 KLO. 12-16 HELSINGISSÄ KANSALAISTORILLA

Yli puoluerajojen, ilman eläkeläisjärjestöjä, täysin puolueettomasti eläkeläisten hyväksi
Kokoontuminen Sanomatalon kulmalla, josta lähtee kulkue torille. Kaikki mukaan rollaattorilla tai ilman, näitä nykyhallituksen aina vain lisääntyviä leikkauksia vastaan.
Nyt kaikki kerhot ym. askartelemaan näyttäviä Banderolleja, joissa ilmaisemme vastalauseen leikkauksille samalla annamme mielipiteemme.
Samalla haastamme koko SUOMEN KAIKKI SENIORIT MUKAAN ja heidän omaisensa ja tuttavat sekä kaverit, koska tämä ei ole yksistään pääkaupunki seudun ongelma/asia. Meitä Seniorikansalaisia on Suomenmaassa paljon, meissä on vielä voimaa toimia…
Nyt kaikki turuille ja toreille osoittamaan se.
Raili Lajunen Yksityinen eläkeläinen Helsingistä
Anneli Koivunen Adressi Arvokas Vanhuus Kaikille vireillepanija, eläkeläinen
https://www.facebook.com/events/688089444662849/
( sivu näkyy ilman kirjautumista )

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sanomalehden välissä tuli korea ilmoitusliite, jossa useat yleishyödylliset järjestöt kalastelevat vanhusten testamenttilahjoituksia.

Järjestöt, säätiöt ja seurakunnat tarjoavat ylipäätään hanakasti apua testamentin laatimiseen. Ne järjestävät tilaisuuksia, julkaisevat oppaita ja antavat lakiasiantuntijan neuvoja. Valmiita malleja ja esimerkkilauseita voi kopioida helposti internetsivuilta. Kaikki muistuttavat, että testamentin tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja lupaavat auttaa lahjoituksen kohdistamisessa.

Testamenttivarat saattavat olla merkittävä osa toiminnan rahoituksesta, joten järjestöjen kannattaa panostaa testamenttaajiin. Esitteiden tekstit ja kuvat vetoavat tunteikkaasti hädänalaisten auttamiseen, ja toiminnanjohtajat kiittävät nöyrinä lahjoituksista etukäteen. Jotkut lupaavat hoitaa hautajaisjärjestelytkin. Eräs järjestö kertoo nimeltä mainitsemattomasta englantilaisesta tutkimuslaitoksesta, jonka mukaan hyväntekeväisyyteen testamentanneet elävät keskimäärin seitsemän vuotta pitempään kuin muut.

Testamentti on hyvä tapa ilmoittaa oma tahtonsa ja välttää perintöriidat. Tekemänsä testamentin saa halutessaan peruuttaa koska tahansa. Testamenttia ei voi kuitenkaan julistaa pätemättömäksi jälkikäteen vain siksi, että vanhus on keksinyt mainoksesta idean lahjoittaa omaisuutensa hyväntekeväisyyteen.

Testamentti on syytä tehdä ajoissa ja järjissään. Suosittelen myös omien rahojen törsäämistä ilmi elävänä.

Vanhustenviikon juhlapuheissa vanhuus on viisautta. Presidentin suojeluksessa muistamme kiitollisina yhteiskuntamme kunniajäseniä, jotka ovat uhrauksillaan hankkineet meille itsenäisyyden, hyvinvoinnin ja koko nykypolven elämän.

Seuraavalla viikolla astuvat taas voimaan suomalaisen ikärasismin perussäännöt. Vanha ja vanhus ovat kirosanoja, joiden käyttö on kielletty niin kansalaisilta kuin virkakielessä. Voimme huokaista helpotuksesta ja ummistaa silmät ikävältä tosiasialta, että vanhenemme ja kuolemme joka ainoa.

Nyky-Suomessa vanhukset eivät todellakaan kuulu vanhainkotiin. Ensinnäkään kukaan ei halua olla vanhus ja toiseksi ei ole vanhainkotejakaan. On asumispalveluyksikköjä, palveluasuntoja, senioritaloja, ryhmäkoteja, hoivakoteja, kotiutusryhmäasuntoja, ympärivuorokautisia palvelutaloja.

Päivisin ikäihmiset kyyditään monipuolisten palvelukeskusten iloisiin toimintatuokioihin ja seniorikeskusten virikehetkiin. Kultaisen iän menojen kiivas tahti saa hien pintaan pelkästä ajatuksesta. Aktiivinen ikääntyminen on pop.

Jos omahoitoportaali ei riitä lonkkamurtuman sattuessa, iäkästä asiakasta kehotetaan ottamaan yhteyttä seniorineuvolaan. Hoito- ja kuntoutussuunnitelman sekä väestöllisen huoltosuhteen sallimissa rajoissa hänelle tarjotaan mobiilia kotihoitoa ja virtuaalikuntoutusta. 

Ja palvelu pelaa! Muistikuntoutuja saa asiakaslähtöistä palvelua muistipalvelukeskuksista ja joustavaa puhelinpalvelua muistipalvelupiiristä. Fysioterapeutin konsultaatiopalvelun ja ateriapalvelun pikavisiitin välissä pitää muistaa varata aika palvelutarpeen arviointipalveluun.

Yleistyneissä senioritaloissa ei tosin ole palvelua eikä henkilökuntaa. Niihin muuttavan täytyy ostaa palvelupaketti vielä jäljellä olevaan henkilökohtaiseen palvelutarpeeseensa, jota entisaikaan kutsuttiin vanhuksen loppuelämäksi.

Teksti on julkaistu Iltalehdessä 7.10.2015

Kirjailija Minna Lindgren kuvailee vanhustenhoidon uljasta uutta maailmaa teoksessaan Ehtoolehdon tuho. Palvelutalossa ei tarvita enää hoitajia, koska niin kutsuttu geronteknologia huolehtii vanhuksista: lattia-anturi hälyttää kaatumisesta, älyhousut kertovat hädän laadun reaaliajassa ja ruokakin saadaan tulostimesta.

Hilpeän hyytävä geronteknologia-sana ei ole kirjailijan mielikuvitusta, vaan todellisuus on jälleen tarua ihmeellisempi. Geronteknologiaa opetetaan muun muassa ammattikorkeakouluissa vanhustyön opiskelijoille.

Kieli ohjaa ajattelua. Geronteknologia on paitsi virheellisesti muodostettu myös terminä hämärä. Tämän vuoksi esimerkiksi Lääketieteen sanastolautakunta suosittelee ikäteknologia-sanaa. Ikäteknologian tavoitteena on tutkia ja kehittää hyvän ikääntymisen tukemiseen suunnattuja laitteita, palveluja ja ympäristöjä. Taidatkos sen selkeämmin sanoa.

Arkkiatri Risto Pelkosen asiantuntijaryhmän mukaan hyvin suunniteltu ja oikein toteutettu teknologia on iäkkäälle kelpo apu. Ikäihmisten on oltava mukana teknologian ja digitalisaation suunnittelussa.

Tänä syksynä piipahdin vanhusten palvelukeskuksessa kertomassa tietotekniikan mahdollisuuksista. Hetken aprikoituaan 90-vuotias navigoi karttaohjelmassa jo neuvokkaammin kuin opastajansa. Tuota pikaa ajauduimme järkeilemään porukalla, miten isoveli valvoo internetissä ja mitä kaikkea siitä saattaa seurata. Tablettikin osoittautui hauskaksi vimpaimeksi.

Vanhus oppii käyttämään tietotekniikkaa, kun joku vain malttaa opettaa. Mutta älkää herran tähden tarjotko geronteknologiaa.

Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram