Kirjoitukset avainsanalla Berliini

Olen ollut Berliinissä parikymmentä kertaa. Pidän kaupungin ilmapiiristä, jossa otetaan hanakasti kantaa ja jokainen saa taaplata tyylillään. – Leben und leben lassen, sanoisi berliiniläinen juttukaveri. Matkakohteena Berliini sopii kaikenikäisille, sillä pienellä vaivannäöllä itse kukin löytää täältä omat kulmansa ja ainutkertaiset elämyksensä. Tervetuloa mukaan!

Ruuhi lipuu äänettömästi kanavaa pitkin. Kuljettaja seisoo takaosassa ja työntelee melalla hiljakseen eteenpäin. Vehreät lehtipuut heijastuvat tyynestä vedenpinnasta, ja auringonsäteet leikkivät puiden heittämien varjojen kanssa.

Kanava haarautuu, ja ruuhen edetessä näkee, kuinka sivuhaaroista erkautuu aina vain uusia. Vesi virtaa metsän keskellä kuin jättimäisessä suonistossa.

KUVAT: ARI LIIMATAINEN
KUVAT: ARI LIIMATAINEN

Spreewaldin kosteikkoaluetta ei turhaan kutsuta vihreäksi Venetsiaksi. Reilun tunnin junamatka Berliinistä vie alun perin jääkauden muokkaamaan idylliin, jossa metsien, niittyjen ja peltojen keskellä risteilee lähes tuhat kilometriä kanavia ja pikku jokia.

Kanavien varrella on toinen toistaan viehättävämpiä taloja, joihin asukkaat kulkevat kotimatkansa vesitse. Jopa posti jaetaan ruuhella.

Spreewald on Unescon suojelualue. Sen asutus juontaa juurensa slaavilaissyntyiseen sorbien kansaan, jonka perinteet ja rakennustapa näkyvät yhä alueella. Länsislaavilaista sorbin kieltä tapaa esimerkiksi kylteissä.

Sorbeja on nykyisin noin 60 000. Lübbenaussa heidän kulttuuriinsa voi tutustua Lehden kotiseutumuseossa, jossa on kolme vanhaa sorbiasumusta pihoineen.

Spreewald sijaitsee entisen DDR:n puolella, ja itäsaksalaisista elintarvikkeista moni muistaa nimenomaan Spreewaldin kurkut. Ilmasto ja maaperä soveltuvat hyvin kurkkujen kasvatuksen, ja niiden brändi on edelleen vahva.

Kurkkuja purkitetaan mitä erilaisimmissa muodoissa. Lübbenaussa tarjolla on kurkkusalaattia, kurkkuolutta, kurkkulikööriä… Spreewald-kurkkuja saa kaupoista kautta Saksan.

Lübbenaun pikkukaupunkiin pääsee Berliinistä paikallisjunalla RE2 tai RB24. Asemalta on kävelymatka torille ja ruuhisatamaan.

Lukemattomien järjestäjien kanavaristeilyissä on valinnanvaraa parin tunnin pyrähdyksestä koko päivän retkiin. Ruuhet pysähtyvät myyntikojuilla, joista voi ostaa evästä nousematta maihin. Tarjolla on paitsi kurkkutuotteita myös kahvia ja virvokkeita. Ruuhiretkeen kuuluu ainakin yksi jaloittelu ruokailumahdollisuuksineen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Currywurst-kioskin seinä Wittenbergplatzilla. KUVA: ARI LIIMATAINEN
Currywurst-kioskin seinä Wittenbergplatzilla. KUVA: ARI LIIMATAINEN

Olen ollut Berliinissä parikymmentä kertaa. Pidän kaupungin ilmapiiristä, jossa otetaan hanakasti kantaa ja jokainen saa taaplata tyylillään. – Leben und leben lassen, sanoisi berliiniläinen juttukaveri. Matkakohteena Berliini sopii kaikenikäisille, sillä pienellä vaivannäöllä itse kukin löytää täältä omat kulmansa ja ainutkertaiset elämyksensä. Tervetuloa mukaan!

Olen kaiketi vihonviimeinen ihminen kirjoittamaan minkäänlaista ruokapostausta. Kotona teen kaurapuuroa tai makaronilaatikkoa. Menen aina samoihin kuppiloihin, syön saman pitsan. En ymmärrä, miksi televisiossa pitää laittaa ruokaa kaikilla kanavilla ja lehdet touhottavat viikoittain trendiravintoloista.

En ole kuullut kenenkään tulleen Saksaan syömään. Aterian – ja oluen – hintaa ylistää kyllä jokainen. Tykkään! On viisi muutakin syytä, miksi täällä ei tarvitse ajatella ruokaa vaan voi keskittyä elämään.

Olen varoittanut. Jos ruoka on elämää suurempi asia, lukeminen eteenpäin on sallittu omalla vastuulla.

1. Imbiss

Nakkikioskilla syödään currywurstia. Yhden tarinan mukaan legendaarinen makkara-annos syntyi Länsi-Berliinissä vuonna 1949, jolloin keksittiin sekoittaa brittisotilaiden ketsupista, Worcestershire-kastikeesta ja curryjauheesta oma kastike grillatulle makkaralle.

Vielä suositumpaa on kuitenkin kebab. Döner-kebabia parempaa mättöruokaa ei ole olemassa. Soosin voi valita kolmesta vaihtoehdosta: Kräuter 'yrtti', Knoblauch 'valkosipuli' tai scharf 'tulinen'. Kyytipojaksi otan Ayran-jugurttijuoman, jolloin aterian hinnaksi tulee 4,70 euroa. Ja taas jaksaa.

2. Tageskarte

Kun kerran rahkeet eivät riitä ruokahifistelyyn, suosittelen vain tutustumaan ravintolatarjontaan edullisesti lounasaikaan. Vanha konsti toimii: astun sivuun turistikadulta ja silmäilen, missä paikalliset näyttävät syövän.

Jos ruoka on kelvollista, hinnat kohdallaan ja palvelu asiallista, palaan tarkistamaan tilanteen joskus ilta-aikaan. Omat suosikkiravintolat seuloutuvat kyllä nopeasti, ja pian isäntä toivottaa tervetulleeksi kuin vanhan tutun – kädestä pitäen, ehkä jopa poskisuudelmin.

Sitten vain nautitaan elämästä kaikessa rauhassa.

3. Kaffee und Kuchen

Täällä Berliinissä tapahtuu semmoinenkin ihme, että vääntäydyn tuon tuosta kahvilaan tai kulmakuppilaan nimenomaan kahville ja kakulle. Suomessa keitän päivittäisen sumppini itse ja keskityn lähinnä parjaamaan ihmisiä, jotka kuluttavat aikaansa tyhjänpäiväisesti kaiken maailman kahviloissa.

Istun pöytään, kerron tarjoilijalle, minkä kakkupalan vitriinistä haluan, ja palvelu pelaa. Itsepalveluhässäkkäkahvila olisi kauhistus.

4. Winterfeldtplatz

Lauantaisin suunnistan Winterfeldtplatzin torille. Ruokakojuista myydään kaikenlaisia suolaisia ja makeita herkkuja, jotka voi mutustella paikan päällä tai ottaa mukaan. Juustovaunujen haju iskee tajun kankaalle.

Kukkakauppiaat tarjoavat silmänruokaa, ja kukkia ostetaan viikonlopuksi sylikaupalla.

5. Brot und Brötchen

Aiemmin kuvittelin, että kunnon leipä osataan leipoa vain Pekka Heikkisen leipomossa Kajaanissa, mutta olen oppinut, että myös Saksassa saa vallan erinomaista leipää ja maukkaita sämpylöitä. Totta puhuakseni vähän liiankin hyvää…

Suomessa Berliinin-kaipuuseen auttaa Lidlistä haettu Pretzel. Kerran yritin tehdä rinkuloita jopa itse. Roskiin meni.

PS Juuuten Appetit! on kai berliiniä, berlinerisch. Taisin lukea toivotuksen jostain currywurst-kioskin seinältä. Hyyyvää ruokahalua!

Olen ollut Berliinissä parikymmentä kertaa. Pidän kaupungin ilmapiiristä, jossa otetaan hanakasti kantaa ja jokainen saa taaplata tyylillään. – Leben und leben lassen, sanoisi berliiniläinen juttukaveri. Matkakohteena Berliini sopii kaikenikäisille, sillä pienellä vaivannäöllä itse kukin löytää täältä omat kulmansa ja ainutkertaiset elämyksensä. Tervetuloa mukaan!

Jopa 750 000 ihmistä osallistui Berliinin pride-kulkueeseen vajaan vuorokauden kuluttua Münchenin joukkoampumisesta. Muutama päivä aiemmin turvapaikanhakija oli hyökännyt turistien kimppuun Etelä-Saksassa. Ranskan Nizzan joukkomurhasta on kulunut vain viikko. Sitä ennen Pariisi, Bryssel, Orlando, Istanbul...

Kaikesta huolimatta berliiniläiset päättivät lähteä tänäkin vuonna marssimaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien puolesta. Sateenkaariliput täyttivät kaupungin, mutta moni oli lisännyt lippuun surunauhan muistuttamaan viime aikojen terrori- ja väkivallanteoista.

"We are unstoppable"

John Lennonin Imagine soi tunnussävelmänä, kun Berliinin homoyhteisö ilmaisi osanottonsa Orlandon homoklubille kesäkuussa tehdyn iskun vuoksi. Seksuaalivähemmistöihin kohdistuneessa viharikoksessa kuoli 49 ihmistä, mutta pride-kulkueessa vihaan ei vastattu vihalla. 

"Imagine all the people, living life in peace"

Pride-kulkue ja -juhla järjestetään Berliinissä vuosittain Christopher Street Day -nimellä. Tapahtuma ottaa vahvasti kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien ja tasavertaisuuden puolesta. Mukana ovat puolueet, järjestöt, liike-elämä, viranomaiset ja mitä erilaisimmat epäviralliset porukat. Tänä vuonna kulkueessa näkyi paljon sateenkaarisenioreja kertomassa nuoremmilleen, että homoelämää on − uskokaa tai älkää − jopa yli viisikymppisenä. 

Asiapitoisuus saa luvan väistyä CSD-päivän edetessä. Olut ja kuohuviini virtaavat, musiikki pauhaa. Yön kuumuudessa kaikki on mahdollista. Prost!

"I will survive"

KUVAT: ARI LIIMATAINEN
KUVAT: ARI LIIMATAINEN

Huomasithan, että ylimpänä oleva valokuva on kuvakaruselli, jota voi selata kuvan vasemmassa ja oikeassa laidassa olevilla nuolinäppäimillä.

Olen ollut Berliinissä parikymmentä kertaa. Pidän kaupungin ilmapiiristä, jossa otetaan hanakasti kantaa ja jokainen saa taaplata tyylillään. – Leben und leben lassen, sanoisi berliiniläinen juttukaveri. Matkakohteena Berliini sopii kaikenikäisille, sillä pienellä vaivannäöllä itse kukin löytää täältä omat kulmansa ja ainutkertaiset elämyksensä. Tervetuloa mukaan!

Musikaaliklassikko Cabaret sai ensi-iltansa Broadwaylla 50 vuotta sitten. Berliinissä Tipi am Kanzleramt aloitti juuri 12. esityskautensa. Ensi-ilta oli vuonna 2004, minkä jälkeen kabareen mainosjulisteet ovat kuuluneet katukuvaan vuosi vuodelta. 

Ja totta vie kokemus näkyi myös Tipi am Kanzleramt -ensemblen tämän kesän ensi-illassa. Orkesteri ja näyttelijäkunta veivät esityksen läpi kunniakkaasti rutiinilla. Regina Lemnitz on iäkkään Fräulein Schneiderin roolissa sydämeenkäyvä. Nautittavaa, mutta aivan kuin olisin nähnyt tämän ennenkin. Ah, minähän olen! 

Minulle Cabaret-musikaalista on tullut vuosien varrella kesätapahtuma, jossa juodaan ystävien kanssa pullo Rieslingiä, nautitaan esityksen alkupuolen iloluontoisesta menosta Kit Kat -klubilla ja hiljennytään sitten loppua kohden pohtimaan, millainen kabaree tämä elämä oikein on. Cabaret ei ole mikään joutavanpäiväinen tähtisikermä. 

Bob Fossen 1972 ohjaama Cabaret-elokuva voitti peräti kahdeksan Oscaria ja teki Liza Minnellin esittämästä kabareelaulajasta Sally Bowlesista kuolemattoman. Unohtumattomia ovat myös musikaalisävelmät Willkommen, Money Money, Maybe this timeCabaret.

What good is sitting alone in your room?
Come hear the music play
Life is a cabaret, old chum
Come to the cabaret

KUVAT: TIPI AM KANZLERAMT
KUVAT: TIPI AM KANZLERAMT

Siis tervetuloa Kit Kat -klubille Berliiniin. Yökerholaulajatar Sally Bowles haaveilee tähteydestä ja etsii rakkautta. Kuin tilauksesta kaupunkiin saapuu amerikkalainen kirjailija Clifford Bradshaw. 

Maybe this time, I'll be lucky
Maybe this time, he'll stay
Maybe this time
For the first time
Love won't hurry away

Eletään vuotta 1929 ja juhlitaan kuin viimeistä päivää. Seremoniamestari muistuttaa juhlakansaa pelottavasta elämänmenosta yökerhon ulkopuolella: Raha pyörittää maailmaa. Kaduilla rikotaan jo ikkunoita.

All we ask is ein bißchen Verständnis, a little understanding
Why can't the world leben und leben lassen? Live and let live...

Myös klubilaisten vuokraemäntä Fräulein Schneider ja juutalainen hedelmäkauppias Herr Schultz joutuvat heräämään jäätävään todellisuuteen. Vanhoilla päivillään rakastuneen pariskunnan suunnitelmat luhistuvat. Häät perutaan, kun ympärillä kädet nousevat natsitervehdykseen.

Now Fatherland, Fatherland, show us the sign
Your children have waited to see
The morning will come when the world is mine
Tomorrow belongs to me

Edes Kit Kat -klubilla ei pääse enää pakoon todellisuutta. Juhlat ovat auttamattomasti ohi. Huominen on sysimusta, kaikkien unelmat särkyneet ja toivo paremmasta kuollut. Nyt nimikkosävelmä viiltää sydäntä. Auf Wiedersehen. À bientôt. Goodbye.

There was a Cabaret
and there was a Master of Ceremonies
and there was a city called Berlin
in a country called Germany.
It was the end of the world...
and I was dancing with Sally Bowles
and we were both fast asleep.

Cabaret Das Musical 13.7. - 4.9.2016 
TIPI AM KANZLERAMT, Große Querallee, 10557 Berlin. Puh. +49 30 390 665 50
Liput 59,50 - 20 euroa teatterin lippumyymälä, Ticketmaster, Hekticket

Esitys on saksankielinen, lauluja englanniksi. Oman lippukategorian parhaat paikat pääsee valitsemaan, kun menee paikalle ajoissa. Hintakategorioissa 1 - 3 on pöytiintarjoilu ennen esitystä ja väliajalla. Tarjoilija laskuttaa esityksen päätyttyä. Hekticket (Zoo ja Alexanderplatz) myy saman päivän esityksiin lippuja usein puoleen hintaan kello 14 alkaen. Liput on vaihdettava pääsylippuun teatterin kassalla.

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Näissä loistavissa ja laadukkaissa matka- ja kulttuuriaiheisissa Arin teksteissä on vain yksi vika: alkaa hirveästi tehdä mieli reissun päälle ja Berliiniin!❤️Kiitos😘

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015
2/2 | 

Kiitos mieltä lämmittävästä palautteesta! Toivottavasti voit jossain vaiheessa toteuttaa reissun.

Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen erottaa viisaat jääräpäistä. John Steinbeck

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram