Kirjoitukset avainsanalla Ari Liimatainen

Riku Niemi Orchestra kiertää uutterasti maata esittämässä viihde- ja rytmimusiikin klassikoita. Orkesterista lohkaistun tangotentetin solistina on tällä kertaa vuoden 2013 tangokuningas Kyösti Mäkimattila.

Tunnustan, että puoli vuotta sitten minulla ei ollut aavistustakaan, kuka on Kyösti Mäkimattila. Vielä eilisaamuna en tiennyt, mikä on tentetti. Onneksi ilta on taas aamua viisaampi. Entisajan lauluissa todella on taikaa.

Savoy-teatterin lavalla svengasi kymmenhenkinen pumppu, jonka kekseliäät sovitukset ikivihreistä sävelistä herkistivät ja viihdyttivät. Tunnetta tihkuvat kappaleet saivat yleisön huokailemaan ääneen.

Vuosikymmenten takaiset muistot palautuivat mieleen, kun kevätillassa soivat Yö kerran unhoa annoit, Vihreät niityt, Lemmenloruja, Pieni kukkanen… Onni ja kaipuu olivat läsnä, taisivat silmäkulmatkin kostua.

Nostalgian lisäksi ilta tarjosi iloisia yllätyksiä. Rakastunut Riku Niemi lauloi suomeksi sanoittamaansa Frank Sinatraa sydän vereslihalla. Taitavasti tulkittujen swingien ja tangojen lomassa Mäkimattila taas lausui omia runojaan.

Turun murteella kirjoitetuissa ajatelmissaan Kyösti Mäkimattila tarkastelee elämää ja parisuhdetta miesnäkökulmasta. Tekstit hauskuttivat yleisöä niin, että Heli Laaksonen saa pitää varansa. Huumorimies Mäkimattilasta kuoriutui myös juonnoissa:

Väliajalla kuulin kahden rouvan keskustelunpätkän.

− Oletko koskaan maistanut viiriäisen munia? 
− En usko... En taida tuntea koko miestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Muistisairauksiin sairastuu 36 suomalaista päivässä. Jokainen voi kuitenkin edistää aivojensa terveyttä läpi elämän. Myös asenneilmapiirin Suomessa on muututtava, jotta muistisairaat ihmiset voivat olla yhteiskunnan yhdenvertaisia jäseniä, elää mielekästä elämää ja saada ajoissa tarvitsemaansa tukea sekä kuntoutumista edistävää hoitoa ja palveluja. 

1. Pidä huolta omasta muististasi.

Muistihäiriöitä voi ehkäistä konkreettisesti hallitsemalla riskitekijöitä. Terveelliset elintavat sekä sopiva toiminnan ja levon vuorottelu auttavat pitämään aivot mahdollisimman hyvässä kunnossa. Muistijumppaa!

2. Hanki apua ajoissa.

Kiire, stressi, väsymys ja masennus voivat aiheuttaa ohimeneviä muistivaikeuksia. Jos muistioireet pitkittyvät tai lisääntyvät, on syytä selvittää niiden syy ja hakeutua ajoissa muistitutkimuksiin. Merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta. Terveyskeskuksissa toimii muistihoitaja tai muistikoordinaattori, johon kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä.

3. Suvaitse kaikki joukkoon.

Jokaisella muistisairaalla ihmisellä on oikeus kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöään ja yhteiskuntaa. Mahtuuhan kanssasi kaupan kassalle, pankkijonoon, linja-autoon tai kuntosalille myös muistisairauden kanssa painiskeleva lähimmäinen? Annatko myös hitaammin kiiruhtaville mahdollisuuden pärjätä arjessa?

4. Ole muistisairaan rinnalla.

Kohtaa muistisairas aikuisena ihmisenä. Hän ei ole vain sairautensa, vaan kantaa mukanaan kaikkea elämänkokemustaan. Anna aikaa. Kuuntele ja keskustele, älä ohita. Sosiaalinen kanssakäyminen aktivoi muistin toimintaa ja edistää aivojen terveyttä.

5. Huolehditaan kaikista yhdessä.

Muistisairaus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti arjessa selviytymiseen. Muistisairaat ihmiset tarvitsevat ystäviä, osallisuutta sekä iloa arkeen – kuten meistä jokainen. Parantavaa lääkehoitoa muistisairauksiin ei ole tiedossa lähivuosina. Voimme tehdä kuitenkin paljon jo nyt. Asenne ratkaisee.

Arman Pohjantähden alla -sarjan viidennessä jaksossa Arman Alizad osallistuu myös muistisairaiden vanhusten arkeen ja pohtii laitoshoidon ja kotona asumisen haasteita. Mitkä ovat ihmisarvoisen elämän edellytykset ja miten ikäihmisten sairauksia sekä syrjäytymistä voisi vähentää?

Lähteet: www.muisti.fi, www.thl.fi, www.kaypahoito.fi

Lanta- ja lypsyrobotit ovat korvaamattomia navetoissa. Tuotantolaitoksissa teollisuusrobotit taas hitsaavat ja kokoavat tasalaatuisia tuotteita 24/7 vähentäen työvoiman tarvetta etenkin mekaanisessa vuorotyössä.

Myös vanhustenhoitoa robotoidaan jo silmät kiiluen säästöjen himosta, mutta onko kukaan muistanut kertoa näille putkiaivoisille insinööreille ja liukaskielisille konsulteille, että vanhus ei ole lantakasa eikä työstettävä metallikappale?

Vanhustenhoidon robotointia perustellaan ennen kaikkea sillä, että uljas uusi tekniikka tarjoaa henkilökunnalle aikaa ja voimavaroja vanhusten kanssa seurusteluun. Hyvinvointi lisääntyy. Katin kontit! Lyön vetoa, että ihmisille jaetaan potkuja sitä mukaa kuin robotit marssivat vanhustyöhön.

Mustavalkoinen tarina hyvistä tai pahoista roboteista ei tietenkään kerro koko totuutta. Ikäteknologia tarjoaa jo nyt loistavia sovelluksia, ja robotiikka saattaa parantaa myös vanhusten elämänlaatua, jos sillä ei yritetä ensisijaisesti kompensoida ihmisten välisen kosketuksen ja kohtaamisen puutetta. 

Nykyisin vähät hoitajat siivoavat, pesevät pyykkiä, laittavat ruokaa, annostelevat lääkkeitä ja istuvat tietokoneella, joten vanhusten hoitoon ja hoivaan jää aina vain niukemmin aikaa.

Jospa ei edes yritetä korvata hoitajaa sosiaalisella tai vuorovaikutteisella robotilla. Osaisiko insinööri sen sijaan ohjelmoida robotin tiskaamaan, pyykkäämään ja huolehtimaan vanhustentalon jätehuollosta? Käyttäisikö robottiauto mummoja ja pappoja vaikka ajelulla? Voisiko seksirobotti olla paremman puutteessa ihan okei?

Vanhustyössä robotin ja ihmisen yhteispeli ei ole eettisesti lainkaan ongelmatonta. Milloin sitä aletaan pohtia? 

Lisätietoja: Jari Pirhonen, Geronteknologiasta gerobotiikkaan?
Gerontologia-lehti 1/2016
 

Kommentit (2)

Maija
Liittynyt15.10.2015
1/2 | 

Minulle sopisi vallan hyvin yksin asuminen robottien avustamana vanhana, kun en yksinäisyyttä kavahtanut nuorenakaan. Ihmiset ovat läheisyyden tarpeeltaan ja seurallisuudeltaan erilaisia.

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015
2/2 | 

Kiitos, Maija. Olet täysin oikeassa, meitä on moneksi ikääntyessämmekin.

Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen erottaa viisaat jääräpäistä. John Steinbeck

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Vanhuudella on ihmisen elämänkaaressa aivan erityinen tehtävä. Se tekee elämästä täyden, solmii langat yhteen ja kristallisoi kertyneen ymmärtämyksen. Toiveet ja pettymykset asettuvat suhteisiinsa, ihmiseen kerääntyy eletty elämä.

Geriatrian professori Jaakko Valvanne ja sairaanhoitaja Lotta Tuohino ovat kirjoittaneet kuusikymppisille moniulotteisen kirjan nautinnollisesta ja omannäköisestä ikääntymisestä. Nämä iloisen vanhenemisen matkasaarnaajat vakuuttavat, että vanhuus voi olla elämän parasta aikaa. Vaikka vuosien kertyminen on monessa suhteessa kiistatta harmillista, vanheneminen ei ole sairautta.

Toki kirjoittajilta liikenee myös aiheellisia varoituksen sanoja − välillä masentavuuteen saakka, kuten he toteavat. Vanhenemisen seuraukset tuntuvat ja näkyvät, mutta hyvä uutinen on se, että koskaan ei ole liian myöhäistä hidastaa ennenaikaista rapistumista ja saada parempi vanhuus.

Ihmiskehon takuuaika kestää noin 65-vuotiaaksi, mutta parhaassa tapauksessa sen jälkeen voi elää vielä monta kymmentä melko mukavaa vuotta. Elämän eliksiiri löytyy liikunnasta, ravitsemuksesta, yhteisöllisyydestä sekä monipuolisesta mielen ja terveyden kunnossapidosta. 

Myöhäisiän dementian riskiä voi vähentää viilaamalla elintapojaan jo keski-iässä, mutta aivojen omahoito tehoaa myöhemmälläkin iällä. Ihmelääke liikunta tepsii jopa muistisairauksiin, sillä sydämen terveyttä hoitamalla hoitaa myös aivoja. Liikunnan puute vauhdittaa aivojen kutistumista iän myötä.

Jaakko Valvanne ja Lotta Tuohino kirjoittavat, että loppuelämän pohtiminen vaatii uskallusta. Ajatus kuolemasta voi olla ahdistava. Kannattaisiko eläessään siis keskittyä elämään?

Elämässä halu tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi on ihmisyyden ydintä, eikä kosketuksen ja inhimillisen kohtaamisen tarve lakkaa missään vaiheessa. Merkityksellinen kaveri lisää elinvuosia, ja innostava ryhmätoiminta vähentää kuolemanvaaraa jopa 60 prosenttia. Kautta maan levinnyt Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminta on tutkitusti tehokas tapa lievittää yksinäisyyttä.

Jaakko Valvanne on kirjannut omaan hoitotahtoonsa viisaan ajatuksen omannäköisistä ja täynnä elämää olevista päivistä − vaikka hän olisi toimintakykyä heikentävän sairauden vuoksi kykenemätön päättämään hoidostaan ja hoivastaan: "Omien hautajaisten miettiminen on minusta kertakaikkisen turhaa. Olen kiinnostunut vain elinpäivistäni, ja jokainen päivä ennen kuolemaa on elämääni."

Jaakko Valvanne & Lotta Tuohino: 60+ Iloa elämään! Kustantamo S&S 2016
Kuva: Vilja Tamminen

Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram