Kirjoitukset avainsanalla Geron

Avaa geroskooppi – Mme Clemens ennustaa vanhuutesi reaaliajassa

1.4.2017 klo 0:00

Kuuluisa astrogerontologi Mme Clemens tietää, mitä itse kunkin vanhuus tuo tullessaan. Henkilökohtainen geroskooppi syntyy antamiesi tietojen perusteella reaaliajassa.

Kun alla olevaan astroikkunaan syttyy vihreä valo, yhteys universumiin on auki. Odota rauhassa. Ainutlaatuinen kontakti on telepaattinen, eikä internetyhteyden nopeus vaikuta geroskooppisi valmistumiseen.

Toimi astroikkunan ohjeiden mukaan. Sano syntymäaikasi selkeästi ja kuuluvasti. Mme Clemens kuulee. Yhteys tulevaisuuteen kahdenkymmenen vuoden päähän avautuu…

Astroikkuna

Sulje astroikkuna tästä.

Kommentit (2)

PKolli

1/2 |

klo 9:58 | 1.4.2017

Aprillipila , aika hyvä sellainen! Näin kunnallisvaalein tuoksinassa pitäisi olla enemmänkin moisia täkyjä!

Ilmoita asiattomaksi

Mme Clemens

2/2 |

klo 11:35 | 1.4.2017

Mme Clemens kiittää!

Ilmoita asiattomaksi

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Geron

Valevalinnanvapaus

klo 15:27 | 28.3.2017

Et ole vapaa olosuhteista. Olet vapaa ottamaan kannan olosuhteisiin. Viktor E. Frankl (1905−1997)

Vuonna 2019 suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on uudistettu ja kaikki on toisin. Valinnanvapaus on tehnyt vanhuspalveluista joustavia ja hoitopoluista sujuvia. Lähipalvelut ovat monipuolisia ja tarvittavat palvelut saa myös kotiin.

Minulle − asiakkaalle − on luvattu oikeus valita. Vaikka toivon, etten tarvitse vanhuspalveluja vielä vähään aikaan, olen miettinyt kaiken varalta muutaman tärkeän asian.

Haluan ehdottomasti määritellä palvelujeni sisällön itse. Olen aamuvirkku ja kotipalvelun työntekijän on tultava luokseni varhain. Syön kaurapuuroa, juon mustaa kahvia ja luen aamulehden kaikessa rauhassa. Minulla on huono näkö, joten työntekijä joutuu ehkä lukemaan lehteä ääneen. Uutisia ei kuitenkaan pidä kommentoida.

Haluan valita luonani käyvät kotipalvelun työntekijät, enkä hyväksy vieraita. Koko ajan ei tarvitse siivota, mutta henkilökohtaisesta hygieniastani olen tarkka. Tahdon saunaan, jossa on leppeät löylyt. Kotikäyntien kestot joustavat tarpeen mukaan: päivällä ulkoillaan, iltaisin mennään ehkä teatteriin ja matkustelu kuuluu normaaliin elämään.

Kaikki edellä listaamani asiat ovat minulle hyvin merkityksellisiä, elämän suola. Hoitotahdosta ja elämänlaatutestamentista löytyvät loputkin.

Totuus paljastuu.

Tuollaista elämäni on vanhana, jos nykyisen hallituksen linjauksiin on luottaminen. Palvelu paranee ja hyvinvointi lisääntyy. Ikävä kyllä täysin toinen totuus paljastuu esimerkiksi Kirsi Kuusinen-Jamesin sosiaalityön alaan kuuluvasta tuoreesta väitöstutkimuksesta .

Totta kai kyse on rahasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella on tarkoitus kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen kymmenen miljardin euron säästötavoitteesta kolme miljardia euroa rohmutaan sote-uudistuksesta.

Valinnanvapauden taustalla on taloustieteellinen oletus asiakkaasta rationaalisena kuluttajana, joka pystyy vertailemaan ja valitsemaan omaa etuaan parhaiten palvelevan tuottajan. Suuri osa vanhuksista ja muistisairaista on kuitenkin tilanteessa, jossa heidän on vaikea toimia rationaalisen kuluttajan tavoin.

Sote-uudistuksessa ei todellakaan ole kyse vanhusten valinnanvapaudesta, vaan tavoitteena on lisätä kilpailua ja saada aikaan kustannussäästöjä. Asiakkaalle ei tule valinnanvapauslainsäädäntöön oikeutta valita merkityksellisiksi kokemiaan palveluja, vaikka julkisuudessa kiinnitetään nyt huomiota yksilön valintoihin.

Kun julkinen sektori siirtyy tilaajan rooliin, asiakkaalle luvattu vapaus on retorinen kulissi, jolla todellisuudessa murennetaan yhteiskunnan vastuuta vaivaisistaan. Kun vain varakkaat voivat ostaa lisäpalveluja, muiden pitää selvitä vähemmällä tai saada apua läheisiltään.

Vanhusten hoivapalvelut ovat Suomessa keskittyneet nopeasti pörssiyhtiöille ja kansainvälisille pääomasijoittajille. Hoivapalveluista yli 50 % on jo yksityisten tuottajien hallussa.

Enpä tiedä, millainen vanhuus näistä lähtökohdista on odotettavissa. Onko pörssikeinottelijaksi ryhtyminen ainoa keino hyötyä valevalinnanvapaudesta?

Kommentit (5)

70-kymppinen

1/5 |

klo 21:37 | 30.3.2017

On vaikeaa hahmottaa näin tavallisena eläkeläisenä mitä hyvää/huonoa tuo sote-pallottelu tuo tullessaan. Vanhusten hoivapalveluista saa lukea kauhutarinoita ja en ole niinkään varma että ne tarinat koskevat vain yksityisiä hoivapalvelun tuottajia. Itse pystyn vielä tulemaan toimeen kotona ja tunnen olevani kohtuullisen topakka hoitamaan omat asiani sikäli kun pystyn niihin vaikuttamaan. Sen olen huomannut että asioihin vaikuttaminen on tosi vaikeaa. Pidetään tilaisuuksia joihin toivotaan runsasta osanottoa, puhutaan kauniisti vanhusten asioista ja kyselyleikin lopuksi sanotaan että kyllä kaikki on hyvin vanhuksilla ja jos ei ole niin yritetään korjata ja jos ei voi korjata niin se johtuu siitä kun ei ole rahaa ja jos onkin, niin rahat on budjetoitu ihan muihin tärkeämpiin menoihin joista hyötyy suurempi kansanosa kuin vanhukset. Sitten kiitetään yleisöä, otetaan salkku kainaloon ja unohdetaan mitä vanhukset yrittivät viestittää päättäjien suuntaan. Kuka keksisi sellaisen kanavan vanhuksille jossa aidosti kuunneltaisiin ja jossa toiveet tulisi edes kuulluksi.

Ilmoita asiattomaksi

Ari Liimatainen

Liittynyt4.11.2015

2/5 |

klo 9:07 | 1.4.2017

Kiitos, kommenttinne antaa paljon ajattelemisen aihetta.

Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen erottaa viisaat jääräpäistä. John Steinbeck

Ilmoita asiattomaksi

Vierailija

3/5 |

klo 17:01 | 2.4.2017

Olipa ilahduttavaa huomata että olet lukenut kommentin!

Ilmoita asiattomaksi

70-kymppinen

4/5 |

klo 23:30 | 21.4.2017

Miksi vanhuksia ei kuunnella aidosti?

Käykääpä lukemassa Helsingin valtuuston viestejä "vanhusneuvostosta" kyllä ihan selkäpiitä karsii muutamien edustajien kommentit. Tuntuu että ei vanhuksia saa lähestyä edes pitkällä kepillä.

Ilmoita asiattomaksi

Ari Liimatainen

Liittynyt4.11.2015

5/5 |

klo 10:43 | 24.4.2017

Parhaat kiitokset kommentista. Olette aivan oikeassa siinä, että toimintaa pitäisi kehittää juuri vanhusten omaa mielipidettä kuuntelemalla.

Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen erottaa viisaat jääräpäistä. John Steinbeck

Ilmoita asiattomaksi

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Geron

Uudet valtuutetut sote-myrskyn silmässä

klo 10:43 | 23.3.2017

Kun uudet kunnanvaltuutetut aloittavat kesäkuun alussa, he joutuvat suoraan myrskyn silmään. Heinäkuussa on määrä perustaa uusien maakuntien väliaikaishallinto.

Jokaisessa maakunnassa aloittaa silloin väliaikainen toimielin, joka käyttää valtaa, kunnes varsinaiset maakuntavaltuustot toimivat. Vastuun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on kaavailtu siirtyvän maakunnille vuonna 2019.

Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtajan Kaija Majoisen mielestä uudet kunnanvaltuustot tulevat olemaan muutosjohtamisen ytimessä. Toteutuessaan uudistus on Suomen hallintohistorian suurimpia muutoksia.

Millainen sitten on tulevaisuuden kunnan hyvinvointirooli iäkkään ihmisen kannalta?

Kaija Majoinen muistuttaa, että liikunta-, kulttuuri- ja kirjastopalveluilla on merkittävä rooli ikäihmisten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntien ja järjestöjen yhteistyön vahvistaminen tuottaa myös ikäihmisille mielekästä toimintaa ja vähentää yksinäisyyttä.

Uusi kuntalaki tekee mahdolliseksi monenlaisen osallisuuden. Ikäihmiset tulee ottaa oikeasti mukaan suunnitteluun ja aktiivisiksi toimijoiksi. On mahdollista järjestää erilaisia raateja ja kehittää palautejärjestelmiä. Vanhusneuvostojen kehittäminen ja osallistuva budjetointi ovat hyviä keinoja.

Ketkä vaaliehdokkaat lupaavat ottaa iäkkäiden ihmisten osallisuuden asiakseen?

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on kunnan sydän.

Monet järjestöt kampanjoivat omilla kuntavaalitavoitteillaan. Paikallisia sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on Suomessa noin 10 000. Osaltaan järjestötoiminta ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta luovat toimivan kunnan ja ehjän yhteiskunnan.

Vanhustyön keskusliitto jäsenjärjestöineen painottaa järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön vahvistamista myös muuttuvassa sote-järjestelmässä. Kuntien hankinnoissa on turvattava lähipalvelut iäkkäille ihmisille ja huomioitava paikalliset palveluntuottajat.

Muistiliitto taas rakentaa muistiystävällistä kotikuntaa. Kunnissa on panostettava muistisairauksien ennaltaehkäisyyn sekä muistisairaiden ihmisten kuntoutukseen ja hoitoon.

Muistisairaan ja hänen läheistensä on voitava luottaa, että kotikunnassa saa palvelua, joka tukee omannäköistä ja turvallista elämää. Muistisairaus ei ole este edes vaaliehdokkuudelle.

Onko ehdokkaasi sitoutunut rakentamaan muistiystävällistä kuntaa?

Geron

Niin pieni ihmissydän on

klo 12:47 | 19.3.2017

Teatteri | Harmony Sisters. Lahden kaupunginteatteri. Teksti Elina Snicker. Ohjaaja Saana Lavaste, kapellimestari Marko Puro, koreografi Markku Arokanto. Rooleissa Hiski Grönstrand, Mikko Jurkka, Panu Kangas, Eeva-Kirsti Komulainen, Tuukka Leppänen, Liisa Loponen, Petriikka Pohjanheimo, Marko Puro, Mikko Pörhölä, Maiju Saarinen, Raisa Vattulainen, Lumikki Väinämö ja Timo Välisaari. Kuvat Aki Loponen.

★ ★ ★ ★ Kotkalaiset sisarukset Vera, Maire ja Raija Valtonen rakastivat elokuvia ja unelmoivat kansainvälisestä tähteydestä vasta itsenäistyneessä Suomessa. Hollywoodin sijaan kohtalo vei heidät sota-ajan rintamakiertueille ja liittolaismaan pääkaupunkiin Berliiniin.

Sota teki sisaruksista tähtiä. Harmony Sisters lainasi äänensä niin Suomen kuin Saksan sotanäyttämöille. Sodan pyörteessä naiset rakastuivat, perustivat perheet ja ylläpitivät ihmisten uskoa tulevaisuuteen.

Elettiin suuria unelmia – vihan ja lemmen maailmoissa. Sodan jälkeen maailma kuitenkin muuttui. Kun voittajat kirjoittivat historiaa, sisarukset joutuivat arvioimaan valintojaan uudelleen. Mikä oli totta, mikä unelmaa ja mikä propagandaa?

Saksassa Harmony Sisters tienasi rahaa kuin roskaa nimellä Geschwistern Valtonen, mutta mikä oli tähteyden hinta?

Niin avara ja pohjaton

Lahden kaupunginteatterin musiikkinäytelmässä Harmony Sistersin tarina myötäilee Suomen itsenäisyyden historiaa 1920-luvun lopusta 1940-luvun loppuun.

Kirjailija Elina Snickerin tulkinnan mukaan laulavat Valtosen sisaret uhrasivat henkilökohtaiset haaveensa aina vain suuremman hyvän vuoksi: ensin Pelastusarmeijan, sitten Suomen armeijan ja lopulta Saksan ja Suomen yhteisten sotaponnistusten vuoksi.

Kun näytelmän ensimmäinen puoliaika kertoo nimenomaan yhteisistä voimainkoetuksista, toinen puoliaika tarkentaa julkisuuden kääntöpuoleen ja yksilön vastuuseen. Merkittävä rooli on myös sisarusten äidillä Ester Valtosella (Eeva-Kirsti Komulainen), joka tuo kertojana mukaan eri sukupolven naiset ja äitien sotakokemukset.

Äiti ompeli Harmony Sistersin ensimmäiset esiintymisasut SKP:n punalipun kankaasta. Sama väri toistuu tytärten myöhemmillä keikoilla kansallissosialistisen Saksan hakaristilipuissa.

Se kätkee suuret unelmat

Näytelmässä esitetään tietenkin monia Harmony Sistersin tunnetuksi tekemiä lauluja, kuten Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Sataman valot, Josef, Josef ja Kodin kynttilät. Raisa Vattulainen (Raija), Petriikka Pohjanheimo (Maire) ja Maiju Saarinen (Vera) laulavat kautta linjan sydämeenkäyvästi. Aplodit, lisää!

En muista kuulleeni näin kaunista stemmalaulua näyttämöllä koskaan. Enkä olisi ikimaailmassa voinut kuvitella liikuttuvani ainakaan kanteleen säestyksellä esitetystä Karjalan kunnailla -kansansävelmästä. Näin pääsi käymään.

Annetuissa raameissa vakuuttavaa työtä tekivät Hiski Grönstrand sotilaana ja Mairen miehenä sekä Tuukka Leppänen omissa laulunumeroissaan.

Maire Valtonen (myöh. Ojonen) levytti ensimmäisen soololevynsä Pieni sydän vuonna 1939. Ohjaaja Saana Lavaste olisi voinut karsia kolmetuntisen esityksen rönsyjä zoomaamalla näytelmässäkin kuultuun Tatu Pekkarisen sanoitukseen.

Niin pieni ihmissydän on
Niin avara ja pohjaton
Se kätkee suuret unelmat
Ja vihan, lemmen maailmat
Riemujen rikkaus ja surujen summa
Onnekas rakkaus ja tuskakin tumma
Syömmehen pienehen mahtua voi
Onnea iloa − oi

Aatosta jaloa ja alhaista mieltä
Tuntehen paloa ja kylmyyttä sieltä
Syömmestä pienestä löytyä voi
Paljon min kohtalo soi

Seuraa

Instagram

Tilaa RSS

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Teemat

Hyvinvointi, Kulttuuri, Puheenaiheet