Kirjoitukset avainsanalla Ari Liimatainen

Miten aivot toimivat ja miten Alzheimerin tauti vaikuttaa niiden toimintaan? The Alzheimer's Association esittelee havainnollisella aivokierroksella perusasiat aivoista ja tarjoaa mahdollisuuden katsoa, miltä pään sisällä näyttää.

Kierros on suomenkielinen ja esityksen loppupuolella voi myös nähdä, miten Alzheimerin tauti muuttaa koko aivotoiminnan. 

Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus. Se on hitaasti ja tasaisesti etenevä aivoja rappeuttava sairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Aivokierros havainnollistaa, mitä tapahtuu, kun Alzheimer etenee aivoissa.

Alzheimerin tauti aiheuttaa edetessään dementiaoireyhtymän, johon liittyy muistihäiriöiden lisäksi esimerkiksi kielellisiä häiriöitä sekä muutoksia käyttäytymisessä ja tunteiden ilmaisussa. Alzheimerin tautiin sairastuneet ihmiset elävät keskimäärin kahdeksan vuotta, mutta jotkut saattavat elää jopa 20 vuotta sairastumisensa jälkeen. 

Aivokierrokseen kuuluu 16 vuorovaikutteista kuvaa aivoista. Jokainen kuva tarjoaa yksityiskohtaista tietoa, jonka saa esille viemällä hiiren värillisen tekstin päälle. Seuraavaan kuvaan pääsee aina nuolta klikkaamalla. 

Aloita aivokierros tästä!

Kommentit (2)

Arvokas vanhuus - Anneli
1/2 | 

Ehkäpä tämä selittää niille ihmisille, joiden omaiset eivät tätä sairasta, mistä on kyse, kun ihmisellä on muistisairaus. 
Näitä ihmisiä hoidetaan nykyisin kotiin hyvin pitkälle kehittyneen muistisairauden kanssa. Kaikilla ei ole omaisia, jotka kävisivät potilaan luona. Sen takia kotihoidon pitäisi heitä hoitaa. Hoivaa tarvitaan 24/7, mutta sehän ei toteudu.
Itse olen jo saattanut hautaan alzhaimeria sairastaneet mummuni ja 2014 äitini. Lisäksi suvussamme tuntuu olevan sairautta ihan omasta takaa riittävästi. Nyt katselen voimattomana vierestä kuinka oma kehitysvammainen veljeni hiipuu NOPEASTI alzhaimerin takia. Hänen alzhaimerinsa on kehittynyt alle vuodessa 4 luokan alzhaimeriksi. Viime tammikuussa 2015 kuvattiin ja silloin ei vielä ollut sanottavaa muutosta tapahtunut. Joulukuussa 2015 kuvattiin uudestaan ja löydettiin 4 luokan alzhaimer. Eikä todellakaan ole kysymys neurologin väärin tulkinnasta. 
Tätä kokopäiväistä hoivaa tarvitaan myöskin muiden muistisairauksiin sairastuneiden potilaiden osalta. Unohtamatta muita huonokuntoisia, sairauksien takia seurattavia, kuten esim vaikeasti hoidettavat  diabetes-, epilepsia-, aivohalvaus-, halvaantuneet ym. potilaat. 
Kun saamme Kansalaisaloitteelle Arvokas vanhuus 2 sen tarvitsemat 50.000 kannatusta, voin taata, että hallitus ja eduskunta pakotetaan osallistumaan arvokeskusteluun ikäihmisten hoidosta, hoitajamitoituksista, omaishoitajien avuista, kotihoidon työtaakasta ja vähävaraisten maksujen riittämättömyydestä. Kannattakaa siis aloitettamme, jonka ovat laittaneet alulle tava kansalaiset; eläkeläiset ja hoitajat, ilman polilitiikkaa....
Tästä kannattamaan; https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1672

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015
2/2 | 

Kiitos kommentista. Hätähuutoja vanhustenhoidon tilasta on esitetty paljon myös julkisuudessa. Nyt toimeksi!

Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen erottaa viisaat jääräpäistä. John Steinbeck

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hoitotahdolla itse kukin voi varmistaa, että omat toiveet otetaan huomioon myös silloin, kun ei enää pysty kertomaan niitä. 

Hoitotahdon sisällön saa ilmaista vapaasti. Parhaimmillaan se on omalla tyylillä kirjoitettu kertomus hoitoon liittyvistä toiveista. Lyhimmillään hoitotahto voi olla valmiiseen lomakkeeseen tehty merkintä, joka ilmaisee toiveen olla pidentämättä elämää tilanteessa, jossa toivoa paranemisesta ei ole.

Hoitotahdon laatimiseen on olemassa erilaisia malleja. Suomen muistiasiantuntijat ry on julkaissut uuden hoitotahtolomakkeen, jossa kerrotaan myös hoitotahdon laatimisesta ja säilyttämisestä.

Hoitotahtolomakkeessa kysytään, onko toiveita kirjattu elämänlaatutestamenttiin tai edunvalvontavaltuutukseen. Nämä ovat erillisiä asiakirjoja, joiden laatimista suositellaan hoitotahdon lisäksi.

Nykyisin hoitotahto on kätevä kirjata sähköisesti Omakanta–palveluun. Toistaiseksi tieto ei siirry sieltä automaattisesti terveydenhuoltoon, joten tahdonilmaisu kannattaa vielä tulostaa. On tärkeää, että hoitotahto on läheisten ja hoitohenkilökunnan tiedossa.

Hoitotahto vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa ja helpottaa lääkäreiden työtä. Hoitotahdon tekijä voi milloin tahansa peruuttaa oman tahtonsa tai muuttaa sen sisältöä. 

Kommentit (4)

Mummo 59
1/4 | 

Tehkää, hyvät ihmiset, hoitotahtonne ajoissa. Sen olemassaolosta ei ole mitään haittaa, mutta tahtosi ilmaisemalla, voit säästää läheisesi tekemästä raskaita päätöksiä. Samalla helpotat hoitohenkilökunnan työtä. Suosittelen kaikille!

Ari Liimatainen
Liittynyt4.11.2015
2/4 | 

Kiitos kommentista. Osut naulan kantaan!

Kyky ajatella tänään toisin kuin eilen erottaa viisaat jääräpäistä. John Steinbeck

Emmu
4/4 | 

Sinulla saatta olla esim. jokin lääke, mikä helpottaa oloasi, vaan lääkintähenkilöt eivät itse usko sen toimivuuteen.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Mikkelissä kotihoidon yöpartio tai palvelutalon yöhoitaja voi vastedes hälyttää apuun palomiehiä, jos sopimus yhteistyöstä syntyy. Palomiehet hoitavat ensi sijassa palo- ja pelastustehtäviä, mutta jos niitä ei ole, he auttavat vanhustyön ammattilaisia vaikkapa raskaissa nostotehtävissä. 

Idea vaikuttaa aivan loistavalta. Kerrankin on lähdetty ratkomaan vanhustenhoidon niukkoja henkilöstöresursseja rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Jos palomiehillä käy yöllä aika pitkäksi, miksi he eivät voisi mennä nostamaan mummoa tai pappaa takaisin sänkyyn? Luulisi työajankin kuluvan juohevammin, kun palomies rauhoittelee joutessaan hoivakodin levottomia yökyöpeleitä. 

Posti ilmoitti tänään suurista yhteistoimintaneuvotteluista, joissa työpaikkansa saattaa menettää jopa 860 postilaista. Kun ei enää ole jaettavaa postia ja asiakkaat ovat kuulemma netissä, ehdotan, että postimiehet alkavat kierroksellaan katsoa kotona asuvien vanhusten perään. Eipä ole sen jälkeen työn eikä asiakkaiden puute.

Suomessa ei kai ole tällä hetkellä montakaan työtöntä poliisia. No, heidät olisin lähettänyt partioimaan syrjäseuduille hoivatyöhön. Suututtaa niin maan perusteellisesti, kun vanhojen ihmisten täytyy muuttaa kärvistelemään kaupunkiyksiöön tai hoivakotiin kirkolle viimeisiksi elinvuosikseen. Mutta pakko mikä pakko, kun ei ole ketään, kuka maaseudulla lämmittäisi tupaa ja huolehtisi.

Entäs opettajat! Toki opettajilla on laskennallinen vuosiloma, kuten tavallisilla kuolevaisilla, mutta muuten työnantaja voi määrätä opettajille virkatehtäviä oppilaiden pitkien lomien aikana. Tervetuloa vanhustyöhön, kyllä siinä ongelmanuoriso pian unohtuu ja kelpaa taas syksyllä palata kateederille.

Mikkelin kokeilusta uutisoi Länsi-Savo.

Toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä selviytyä itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä arkielämän toimista omassa elinympäristössään.

Toimintakyky on vanhustenhoidon tärkeimpiä käsitteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset mittaavat ja arvioivat toimintakykyä, ja tulosten perusteella tehdään päätökset asiakkaan hoito- ja palvelutarpeista.

Erilaisia toimintakyvyn mittareita ja arviointijärjestelmiä on käytössä lukematon joukko, ja tietoa asiakkaan avuntarpeesta ja sen muutoksista pitäisi kertyä runsain mitoin.

Haluatteko kuulla huonot uutiset? Tätä tietoa ei hyödynnetä ikäihmisten hoidossa.

TtM Liisa Klemola paljastaa tuoreessa väitöstutkimuksessaan, että uudesta lainsäädännöstä ja suosituksista huolimatta tiedon hyödyntäminen ikäihmisten hoidossa ei ole viime vuosina ainakaan lisääntynyt.

Ikäihmisten palveluissa tarvittavan tiedon hankintaa ohjaavat usein hallinnolliset määräykset ja käytössä oleva arviointimenetelmä. Arvioinnit perustuvat vanhentuneisiin ajatusmalleihin, joiden mukaan ikäihmisiin suhtaudutaan negatiivisesti ja sairauskeskeisesti. Toimintakykyä tarkastellaan usein hoitajan näkökulmasta. 

Hoitajat kokevat arviointien tekemisen sääntöihin perustuvaksi, ulkopuolelta tulevaksi määräykseksi. Arvioinnista ei nähdä olevan hyötyä omalle työlle eikä tiedonkeruun yhteyttä asiakkaan hoitamiseen ymmärretä. Kun kirjaamista ja raportointia ei mielletä tärkeiksi, niitä ei myöskään toteuteta käytännössä kunnolla. Asiakkaiden tiedot eivät ole aina ajantasaisia. Kirjaaminen saattaa olla pelkkää asiakkaan luona tehtyjen töiden luettelemista.

Pitäisikö turhaksi koetusta arvioinnista sitten luopua? Tutkijan mukaan asia on juuri päinvastoin. Toimintakyvyn kaikkien osa-alueiden arviointia tulee lisätä, jotta ikäihmisten avuntarpeista saadaan kokonaisvaltainen käsitys. Näin osataan kohdentaa palvelut paremmin.

Ikäihmisten hyvä hoito ei voi onnistua ilman hyvää tiedonhallintaa.

Seuraa 

Ari Liimatainen

Olen laillistettu sosiaalihuollon ammattimies ja vapaa toimittaja. Geronomina edistän vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Freelancerina kirjoitan mielelläni kulttuurista ja ikääntymisen ilmiöistä. Palveluksessanne! Muuten olen sitä mieltä, että kulttuuri pidentää ikää. – Geron ’vanhus, vanha mies’

geronposti[ät]gmail.com

Blogiarkisto

2018
Joulukuu
2017
2016

Kategoriat

Instagram