
Lapissa Saariselällä sijaitsee Kakslauttanen Art Gallery. Tilaa siellä on 450 neliömetriä. Sinne siis mahtuu vaikka mitä.
On tunnettujen suomalaisten nykytaiteilijoiden teoksia: maalauksia, grafiikkaa, veistoksia ja valokuvia. Osa teoksista on myynnissä. Ihme ja kumma, mitään erinomaista ei kassiini päädy. Teoksia on kyllä niin paljon, että kaikkea ei ehdi edes pintapuolisesti katsastaa. Jotkut töistä viehättävät, jotkut ihastuttavat, jotkut kummastuttavat ja jotkut ihmetyttävät.
Portaiden yläpäässä on kaunis ja iso ravintola, tosin se on tyhjillään käydessämme.
Rakennuksessa on myös Suomen suurin planetaario.
Planetarioon mennessä matka johtaa ensin punaiseen, punamattoiseen, pitkään käytävään. Sen tarkoitus on kuulemma kunnioittaa tulijaa ja luoda tunnelma arvovieraana olemisesta. No joo. Onhan käytävä yllättävä ja kauniskin. Mistä mahtaa johtua, että varsinaisesti en arvovieraana tunne olevani. Ihan vaan tavallisena turistina.
Isossa planetaariossa katsomme revontulista kertovan tiededokumentin, joka kestää puoli tuntia. Siinä näemme valloittavia, upeita revontulia! Tästä saisi upeita revontulikuvia, jos kuvaaminen olisi sallittua. Hyvä, että ei ole. Saan rauhoittua pelkkään nautiskeluun. Paikka on iso ja dokumentti näyttäytyy laajalla pinnalla. Pää on melkein pyörällä. Kaikkea sitä osataan!
Ylempänä kohoaa Iglutorni. Me kohotamme siellä maljat ja katselemme ikkunoista avautuvaa maisemaa. Paljon on metsää.
Läheisyydessä sijaitsee myös saman omistajan lomakylä Kakslauttanen Arctic Resort. Siellä on satoja erilaisia vuodepaikkoja, upeita iglumökkejäkin.
Pois lähtiessämme omistaja Jussi Eiramo saapuu paikalle. Hän on perustanut Kakslauttasen marraskuussa 2017 ja suunnitellut itse rakennukset. Planetaario on avattu vuonna 2020. Aikamoinen rakentajavelho. Hänet onkin palkittu Lapin vuoden yrittäjänä vuonna 2020.
Ihan kaikki ei ole kuitenkaan näköjään mennyt kuin strömsöössä. Aikaisemmin samana vuonna, kun Eiramo sai yrittäjäpalkintonsa, hänet tuomittiin törkeästä ympäristörikoksesta. Salakaatopaikassa oli poltettu satoja tonneja rakennusjätettä.
Eivätkä ikävyydet tähän ole loppuneet. Viime vuoden loppupuolella lehtitietojen mukaan parikymmentä työntekijää syytti häntä työntekijöiden huonosta kohtelusta.
Helppoo ei taida olla kellään.
Näin satunnaisena turistina saatoin vain nautiskella maailman suurimmasta, yksityisestä planetaariorakennuksesta ravintoloineen, taidegallerioineen ja Iglutorneineen. Mitäs minä varsinaisesti muusta tiedänkään.