Musiikilla on vaikutuksia esimerkiksi hengitykseen ja sydämen sykkeeseen. Musiikin avulla voimme virkistyä tai rauhoittua. Se saattaa auttaa myös keskittymään paremmin, kuten monet opiskelijat kertovat. Musiikin kuuntelu aktivoi etenkin tunteisiin liittyviä aivoalueita. Oma aktiivinen musiikin tuottaminen tai musiikin tahdissa liikkuminen korostaa hyviä vaikutuksia. Lempimusiikki lisää mielihyvähormonin eritystä.

Jokaisella meistä lienee kokemuksia siitä, että tietty musiikkikappale saattaa tuoda mieleen asioita ja tunteita, joita ei muuten muistaisi.

Näihin tutkittuihin musiikin myönteisiin vaikutuksiin pohjautuen Pirkanmaalla on käynnissä Minun ääneni-hanke vuosina 2021-2023 muistisairaille ja heidän läheisilleen. Toteuttajana on ARVA ry eli Arvokas vanhuus yhteistyössä monien kumppaneiden, esimerkiksi Pirkanmaan muistiyhdistys ry:n  kanssa. Rahoitus tulee veikkausvaroista STEAn kautta ( Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus). Hankepäällikkö on Kaisa Tienvieri.

Musiikkikuntoutusryhmissä muistisairaat ja heidän läheisensä musisoivat laulaen ja soittaen erilaisia instrumentteja. Muistisairas voi tavoittaa unohtuneita asioita itsestään. Usein tuttujen laulujen sanat palautuvat laulaessa, jopa silloinkin, kun sanat ovat muuten hävinneet. Yhdessä musisoiminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Maailman Alzheimerpäivässä viime viikolla Tampereen pääkirjasto Metsossa hankepäällikkö Tienvieri ja hankeasiantuntija Maija Halme toteuttivat yleisölle musiikkituokion. Lauloimme tuttuja lauluja, arvuuttelimme soiton perusteella, mistä laulusta voisi olla kyse ja muistelimme yhdessä tutun laulun sanoja.

Pirkanmaalla on useampia Minun ääneni-ryhmiä. Musikaalisuus, laulutaito tai aikaisempi musiikin harrastaminen eivät ole vaatimuksena ryhmään tulolle. Itse olen vapaaehtoisena kuorokummina yhdessä, Maija Halmeen vetämässä ryhmässä. Mukana on muistisairaita yksin tai omaisen kanssa. Ryhmässä teemme samanlaisia asioita musiikin kanssa kuin mitä tapahtui tuolla Metsossa. Sen lisäksi välillä huiskuttelemme liinoilla laulun tahtiin ja säestämme itseämme soittovälineillä. Koska hankkeen toimintaa ja vaikuttavuutta arvioidaan, vetäjä ja kuorokummi havainnoivat ryhmän toimintaa.

Jokaiselle ryhmäläiselle on jaettu vihko, johon tehdään kotitehtäviä. Ensimmäisen kerran jälkeen tehtäväksi tuli muistella ja kirjata ylös, mistä musiikkikappaleista pitää. Syksyn toiminta on vasta niin alussa, että hyvin ohut on vielä kokemukseni, ryhmä on kokoontunut vasta kerran. Mielenkiinnolla odotan kuitenkin jatkoa.

Kuorokummin tehtävään minut opastettiin kahden tunnin koulutuksella. Kummina osallistun kaikkeen toimintaan ryhmässä. Tarvittaessa teen Maijan avuksi pieniä tehtäviä tai avustan ryhmäläisiä.

Niin tärkeitä kuin nämä hankkeen ryhmät ovatkin, kovin pieni joukko niillä voidaan tavoittaa. Siksi onkin tärkeää, että musiikkia muistisairas voisi harrastaa muuallakin, esimerkiksi hoivakodeissa. ARVA ry:n toimesta on tehty vihkonen Musiikillisia tehtäviä muistin virkistykseksi. Siinä annetaan vinkkejä, mitä kaikkea musiikillisia juttuja voisi ryhmässä tehdä.  Hoivakodissa, jossa muistisairas ystäväni asuu, olen ilokseni nähnyt hoitajan ja asukkaiden yhdessä laulavan. Toki olemme ystäväni kanssa myös yhdessä lauleskelleet hänen huoneessaan.

Musiikki kuuluu jokaiselle! Musiikki ei vaadi tiettyä aikaa tai paikkaa!

 

Lisätietoa https://minunaaneni.fi, Facebook: Minun ääneni, Youtube: minun ääneni, Instagram@minunaaneni

Postausta tehdessäni olen käyttänyt Minun ääneni-hankkeen esitteitä.

 

 

Kommentit (1)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaavat. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Yhtä moninainen kuin elämäni on. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla