"Kerro nuorille, että tulevaisuus on yhä olemassa", kehottaa Pekka Sauri

” Tulevaisuus rakentuu suunnitelmista ja suunnitelmien toteuttamisesta”.

Näin sanoo filosofian tohtori ja psykologi Pekka Sauri psykologisenioreitten pikkujoulussa Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä marraskuussa. Hän puhuu aiheesta Mielenrauhaa levottomassa maailmassa. Hänen samanniminen kirjansa on ilmestynyt 2023.

Tutkimuksien mukaan hyvä uutinen on, että itsemurhat ovat puolittuneet 1990-luvulta. Niissä kuolee kuitenkin edelleenkin noin 750 ihmistä vuodessa, kolme kertaa enemmän kuin tieliikennekuolemissa. Huono uutinen on, että 75 % nuorista ajattelee tulevaisuuden olevan pelottavaa. Vuonna 2016 ahdistus nousi yleisemmäksi mielenterveyshäiriöksi kuin masennus. Suomessa vajaa puolet nuorista ajattelee, että ihmiskunta on tuhoon tuomittu.

Kommunikaatiossa on tapahtunut vallankumous, sanoo Sauri. Viestien jakaminen ja tiedon saatavuus on vapautunut. Viesteissä toimii omavalvonta. Sauri näkee sosiaalisen median sekä uhkana että mahdollisuutena. Sosiaalisessa mediassa tapahtuu sellaista näkemysten kärjistymistä, jota kasvokkain ei tapahtuisi. Tästä olen hänen kanssaan ihan samaa mieltä. Itselleni jää epäselväksi Saurin ajatus, että kukaan ei jaksa olla jatkuvasti vihainen. Ajattelen, että tämä pätee kasvokkain kohtaamisessa, sosiaalisen median viestittelyssä ei.

HUS:n (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) vuoden 2024 tutkimuksen mukaan sosiaalisessa mediassa vietetty runsas aika oli yhteydessä esimerkiksi sosiaaliseen riippuvuuteen, ahdistukseen ja huonompaan kehonkuvaan. Yhteys oli myös huonompaan terveyteen, lisääntyneeseen väsymykseen ja voimakkaampaan yksinäisyyden tunteeseen. Nämä tutkimustulokset kertonevat omaa kieltään sosiaalisen median uhista.

Selviytymiskeinoja tässä levottomassa maailmassa ovat Saurin mukaan esimerkiksi

* ahdistuksen tunteiden kertominen muille

* keskittyminen käytännön asioihin ja ratkaisuihin uhkakuvien lietsomisen sijaan

* negatiivisuusuhan/negatiivisuusansan nujertaminen

* keskusteluosaamisen harjoittaminen: älä provosoi, valitse taistelusi, laske kymmeneen

*  rajoita uutisten seuraamista ja sosiaalisen median käyttöä

Negatiivisuusansa ylläpitää pessimismiä. Poikkeavat tapahtumat maailmassa nousevat uutisiksi, eivät normaalit. Huomio kiinnittyy poikkeuksiin. Runsaasti ja ainoastaan negatiivisia uutisia seuraamalla voi ajattelu vääristyä. Suurin osa ihmisten tekemisistä kuitenkin toteutuu suunnitellusti. Sauri kertoo esimerkin: kun joku lentokone putoaa, saman päivän aikana lukematon määrä lentoja onnistuu turvallisesti. Pessimismi on älyllistä laiskuutta. Optimismi on vaikeampaa, se vaatii riskinottokykyä, sanoo Sauri.

Iltaisin kannattaa ajaa mielessään läpi korjaamisohjelma: mikä kaikki on hyvin. Negatiivisuusansa kannattaa muistaa päivittäin.

En ole koskaan erityisemmin digannut kollegaani Sauria. Tosin en ole hänen ajatuksiinsa kunnolla edes perehtynyt enkä yhden yhtä kirjaakaan lukenut. Mielipiteeni on syntynyt joidenkin lehtijuttujen perusteella. Nyt häntä kuunnellessani tulen ihan fiiliksiin, ellen peräti liekkeihin.  Niin hyviä ja tärkeitä ajatuksia hän tuo esiin. Ostanpa saman tien hänen kirjansakin signeerauksella. Tiedä, vaikka meikäläisestä tulisi ihan Sauri-fani. Hänen uusi kirjansakin ilmestyy ensi vuoden puolella.

Mietinnän paikka. Miten usein sitä tuleekaan esimerkiksi ystävien kanssa lietsottua uhkakuvia. Negatiivisuusansan yritän muistaa vielä jätettyäni tämän kauniin rakennuksen, Vanhan eli Vanhan ylioppilastalon, taakseni.

TOIVOTAN SINULLE LUKIJANI VALOA JA ILOA TULEVAAN VUOTEEN 2025

UNOHDETAAN NEGATIIVISUUSANSA! MUISTETAAN KORJAAMISOHJELMA: HYVIÄ ASIOITA TAPAHTUU!