Ai ai sentään!

Pitkäperjantaina, Jeesuksen ristiinnaulitsemispäivänä ei vanhan perinteen mukaan sytytetty tulta, vaan syötiin kylmää ruokaa, leipää ja mämmiä.

Mämmi juontaa juurensa juutalaiseen pääsiäisen leipään.

Kyläily, kampaaminen ja laulaminen oli myös pitkäperjantaina kiellettyä.

Eipä tuo pitkäperjantain kyläily ollut hyväksyttyä vielä omassa lapsuudessanikaan. Kaupassakäynti ei ollut kiellettyä, kun kaupat eivät olleet tokikaan pyhisin auki. Toisin on nyt. Juuri kävin hakemassa suklaata kakun tekoa varten. Sitä piti olla jemmassa, mutta minä tai joku muu oli sen syönyt.

Niin.

Hiljainen viikko, kärsimysviikko, piinaviikko. Pääsiäisviikolla on monta nimeä riippuen siitä, miltä kannalta viikkoa katsotaan. Viikon päivien nimitykset viittaavat joko uskontoon, kansan uskomuksiin tai niiden yhdistelmään.

Palmusunnuntai aloittaa viikon. Raamatun kertomuksen mukaan Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Kansa levitti palmunlehtiä hänen eteensä. Meillä Suomessa lapset tekevät pajun oksiin virpomisvitsoja ja käyvät virpomassa.

Miepä virvon vitsasella tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks

sulle toivon terveyttä, oksan myötä virkeyttä

Malkamaanantai muistuttaa Jeesuksesta, jota syyttä syytettiin. Itse kukin voi sinä päivänä miettiä, miksi saattaa huomata rikan toisen silmässä, mutta ei malkaa omassa silmässään. Malka tarkoittaa ihmisen omaa vikaa tai pahetta.

Tikkutiistaina vanha kansa vuoli sytykkeitä. Tänä päivänä vuollut sytykkeet toivat erityisen hyvää onnea.

Kellokeskiviikko. Kysyin Kuopukselta, mitä hän arvelee tämän päivän nimen tarkoittavan. Hän vastasi kurillaan, että kellon siirtoa. Näinpä.  Se voisi sitä tarkoittaa ehkä nykyään. Ennen se tarkoitti, että lehmät pääsivät ensimmäisen kerran keväällä laitumelle ja niiden kaulaan laitettiin kello. Entäpä, jos pääsiäinen oli aikaisin ja oli vielä kylmää ja lunta? Miten lehmien ja kellojen mahtoi silloin käydä?

Kiirastorstai on ripittäytymisen päivä. Perinteisen ajattelun mukaan nimi tulee kiirasta, joka on pihapiirissä majaileva, paha, epäonnea tuova olento. Se karkotettiin kiertämällä taloa rämistellen ja kolistellen astioita.

Lankalauantaina, pitkäperjantain jälkeen, värjättiin lankoja. Lankalauantai eli pääsiäislauantai oli vanhan kansan mukaan vuoden huono-onnisin päivä. Silloin Jumalan suojeleva vaikutus oli pienin. Siksi noidat mellastivat navetoissa tuoden taloon huonoa karjaonnea.

Noitien karkottamista varten sytytettiin kokkoja. Pääsiäiskokkoperinne ei, ainakaan nykyään, kata koko maata. Etelä-Pohjanmaalla se oli lapsuudessani ja on yhä edelleen elävä perinne. Ilmeisesti myös Pohjois-Pohjanmaalla. Ainakin Oulussa kokotellaan.

Kotiseudullani Etelä-Pohjanmaalla lapset virpoivat vasta lankalauantaina, eivät palmusunnuntaina. Syytä tähän eroavaisuuteen en tiedä. Lieneekö edelleen näin?

Sukkasunnuntai voi tarkoittaa kumpaa vain pääsiäispäivää. Sillä nimitykselläkin on kaksi eri merkitystä. Se saattaa tarkoittaa, että oltiin hiljaa sukkasillaan. Toisaalta se saattoi tarkoittaa, että ilonpito oli niin riemukasta, että sukat lensivät jaloista. Lensivät vai lennätettiin? Joka tapauksessa silloin syötiin pääsiäismunia, kisailtiin ja keinuttiin.

Pääsiäiseen kuuluu nykyäänkin sekä suklaamunia että kananmunia. Aikoinaan lasten kanssa kananmunia värjäsimme, milloin sipulin kuorilla, milloin maalaamalla. Suklaamunien kanssa voidaan myös leikkiä niiden etsintää. Vallan hauskaa touhua. Isommallekin ihmiselle. Eli kisailukin on säilynyt.

Kananmunat symboloivat Kristuksen ylösnousemusta, elämä voittaa kuoleman.  Kananmunat ovat paitsi uuden syntymisen, myös hedelmällisyyden symboleja.

Rairuoho on myös uuden elämän vertaiskuva. Monesti kasvatetaan myös ohraa, jolla lienee sama merkitys. Tiedä häntä, mitä se sitten merkitsee, että minun ruohoni näyttävät tältä runsaan viikon kasvattamisen jälkeen. Voipi olla, että kastelua on jäänyt liikaa väliin. Yksi Konttiystäväni arveli, että saan kuitenkin vapuksi kunnon ruohot. Hahaa! Näkis vaan!

Pääsiäiseen yhdistyy monen mielessä keltainen, kevään ja uuden elämän väri. Narsissit ovat siitä ihania kevään kukkia, että kestävät jopa 10 astetta pakkasta. Miten lienee runsaan lumentulon kanssa?

Entäpä sana pääsiäinen? Se johtuu sanasta päästä ja tarkoittaa sekä paaston päättymistä että synnistä pääsemistä.

Mietiskelin ja ihmettelin, miten taikauskoisesti ihmiset ennen vanhaan ajattelivat. Vaan en ihmetellyt kauan, kun muistin, millaisia epärationaalisia uskomuksia, tiedon äärellä elävillä  nykyihmisilläkin saattaa olla.

Iloista pääsiäisen jatkoa! Muistakaa värjätä lankoja, polttaa kokkoa ja sukkasunnuntaina viskellä sukkia. Tai sitten vain sukkasillaan hipsutella!