Enpä tiennyt etukäteen, miten ihanan ja mielenkiintoisen parituntisen saisin nauttia kirjailijoiden haastattelujen parissa!

Saan sähköpostiini kutsun uutuuskirjojen tähtien kirjailtaan Tampereen Komediateatteriin. Ihan tähdiksi järjestäjät Otava, Suomen Kuvalehti, Suomalainen kirjakauppa paikalla olevia kirjailijoita kutsuvat. Haastattelija Juha Roihan ansiota on paljolti se, että tilaisuus on rento ja hauska.

1.   Anna-Leena Härkönen Taskupainos

Kirjailija Katja Kallio on kirjoittanut kirjan ystävästään näyttelijä ja kirjailija Anna-Leena Härkösestä. Voisi ajatella, että jos monikymmenvuotisen ystävyyden perusteella kirjoittaa ystävästä kirjan, siitä tulisi siloteltu ja kaunis. Tässä kirjassa ei niin ole käynyt.

Kirja perustuu Härkösen omiin muistoihin elämästään. Kirja onkin kirjoitettu minä-muodossa. ”Anna-Leenalla ei ole itsepetoksen kykyä”, sanoo Kallio. Härkönen kuulemma ajattelee epäsovinnaisesti. Hän sanoo ääneen nekin pahat ajatukset, joita muut eivät kehtaa sanoa. He päättivät heti hypätä syvään päähän eli Härkönen kävi läpi ensin elämänsä vaikeimmat kokemukset. Näistä kokemuksista Kallio järkyttyi, eikä Härkönen nukkunut ensimmäisinä öinä. ”On ollut kuitenkin puhdistavaa käydä niitä läpi”.

Monenlaisia kokemuksia Härkösellä on toki ollutkin. Hän oli esikoiskirjailija 18-vuotiaana Häräntappoaseella, kävi Turkan koulua yhden vuoden, koki miesten hyväksikäyttöä ja on kokenut romahduksen. Toki paljon muutakin hänen elämäänsä on kuulunut ja on kirjastakin luettavissa. Ja kyllä. Härkönen kertoo nytkin avoimesti vaikeista ajoistaan.

Esikoiskirjan jälkeen Härkönen on kirjoittanut monta kirjaa. Äitiyttä kuvaavasta kirjastaan Heikosti positiivinen Härkönen sanoo saaneensa sekä kiitoksia että raivostumisia. ” Näyttelijän työstä on ollut paljon apua kirjoittamisessa”.

2.   Petri Tamminen Sinua sinua

Juontaja kuuluttaa lavalle Ihanan Petri Tammisen. Minustakin hän on aivan ihana!

Ensitöikseen hän kiittelee Anna-Leena Härköstä. Härkönen opetti aikoinaan Tammisen opintoihin kuuluvaa luovaa kirjoittamista. Juuri Härkönen vei Tammisen kymmenen vuotta kirjoittaman käsikirjoituksen Otavaan. Julkaistiin kirja Elämiä ja siitä ura urkeni.

Tamminen kirjoittaa lyhytproosaa. ”Lähinnä editoin. Kun olen kirjoittanut yhden lauseen, rupean sitä heti parantelemaan.”  ”Hävettää olla äänessä niin pitkään, että kirjoittaisin pitkiä lauseita.”  Muistot ovat Tammiselle kuvia, eivät tapahtumasarjoja. Unettomana hän nykyään mielessään kiertelee lapsuuden talossa, näkee asioita, joita ei edes muista, hän ei kuitenkaan näe siellä ihmisiä.

Uusin kirja Sinua sinua kertoo Tammisen nuoruuden rakkaustarinan, joka kesti 1,5 vuotta. ”Jotakin muisto aina haluaa kertoa”. Tapahtumapaikkana on pääasiassa Praha. Siellä Tamminen käy rakastettuaan tapaamassa 15 kertaa. Kirjassa on myös Tammisen ottamia valokuvia Prahasta, joita on kertynyt 300. ”Haluan olla kameran takana piilossa. Ne ovat sivustakatsojan kuvia. Olen ollut läpi elämäni piilossa”.

Tamminen sanoo, että yleensä avioliiton alku on täynnä rakkautta. Sitten 50 vuotta ihmetellään, miten tätä liittoa kestää. Puolison kuoltua jälkeen jäänyt taas rakastaa edesmennyttä. Jaa, jaa. Mahtoiko olla hänen oma ajatuksensa, vai lainaus joltakin, en muista. Minusta tämä on ihan mahdollista, ellei välillä tule eroa.

Kuinka moni mahtaa muistaa, että Tamminen on saanut aikoinaan lause-Finlandian? En minä ainakaan muistanut, josko tiesinkään. Voittanut lause on: Danny tuli Vääksyyn.

Väliajalla ostan Tammisen kirjan. Nimikirjoitusta kirjoittaessaan Tamminen sanoo:”Sä oot ollut mun kurssilla.” ” Niin olen ja edelleen muistelen sitä erinomaisena kirjoittajakurssina,” vastaan. Samalla muistutan häntä, että kurssin lopussa sanoin: ”Halaisin sua kiitokseksi, jos et olisi niin ujo mies.” Mitä silloin teki Tamminen? Ryntäsi halaamaan minua. Ja mitä tekee Tamminen nyt? Nousee pöydän takaa ja sanoo, otetaanpa uusiksi. Ja tulee halaamaan. Että näin toimii ujo mies, joka haluaa olla piilossa. Vieläkö kysytte, miksi hän on minusta ihana?

Kirjan Sinua sinua olen jo lukenut. Voisi pelätä, että kertomus nuoruuden rakkaudesta on yhtä romanttista mössöä. Tammisella ei näin todellakaan ole. Pelkistämisen mestarina hän kirjoittaa kristallinkirkkaasti ja kuitenkin tunteet tulevat lukijalle hyvin läpi. Kaikki Tammisen kirjat lukeneena ajattelen, että tämä on hänen parhaimpiinsa kuuluva, ellei paras.

3.   Seela Sella Sellasta

Idolini Seela Sella! 88 vuotta vanha, mutta edelleen aivan loistava!

Antti Heikkinen on kirjoittanut 600-sivuisen järkäleen Sellasta. Heikkinen ja Sella ovat kohdanneet, missäpä muualla kuin teatterissa. Heikkinen kun on myös, muun muassa, näytellyt.

”Mää tulin kotio”, toteaa heti aluksi Pispalassa Virtasen likkana lapsuutensa viettänyt Sella. ” Kaikki oli kivaa. Ei syntejä perässä raahattu”.

Näyttelijänä Sella sanoo olevansa näyttäjä, ei näyttelijä: hän näyttää roolihenkilön tilanteita ja tunteita. Näyttämöllä Sella saa yleisöstä energiaa, mikä ei tarkoita, että pitäisi tykätä. Vuorovaikutus on tärkeää. " Kun olet lavalla, olet peilin päällä”, hän sanoo Stanislavskia lainaten. Oma persoona tulee rooleissa läpi, se, mikä itselle on tärkeää. Ammatissa ei ole yleisavainta, joka kerta on löydettävä uusi,sopiva avain.

Sella bloggasi surunsa, kun sai tietää miehensä Eliksen kuolemasta. Samaan aikaan hän laittoi muistiin, mitä hänessä tapahtui. Tietämättään hän käyttää tämäntapaisia muistoja hyväkseen rooleissaan.

Juutalaisuutta hän opiskeli neljä vuotta ennen juutalaiseksi tuloaan. Arjessa juutalaisuus näkyy hänellä lähinnä ruoissa. Sabattinakin hän näyttelee tarvittaessa. Juutalaisuuden mukaan Jumala on antanut ihmisille valinnanvapauden. On olemassa hyvän ja pahan energia ja ne taistelevat jatkuvasti. Kaikki teot, ajatukset voivat lisätä hyvän energia, siksi ihmisellä on vastuu ajatuksistaan ja teoistaan. Jos on enemmän pahan energiaa, voi esimerkiksi syttyä sotia. Koska Jumala on antanut valinnan vapauden, hän ei voi enää ottaa sitä pois.

Varsinaisesti Sella ei koskaan laiskottele. Aina on joku ongelma, joka pitää ratkaista.  Televisiosta jotain sarjaakin katsoessaan, hän aistii koko ajan.

Seela Sella nousee ylös tämän tästä puhuessaan innokkaasti. Lopuksi hän esittää mahtavana yllätyksenä Lauri Viidan runon Luominen.  Hän kehottaa vertaamaan psalmia 104 tähän runoon. Ovat kuulemma kuin yksi yhteen.

Mikä nautinto! Runo on pitkä. Ja miten Seela Sella sen esittää! Loistavasti! Että tämäkin vielä kaiken muun hyvän lisäksi!

Lähden tilaisuudesta innostusta puhkuen, paljon saaneena. Kainalossa on kolme uutta kirjaa.