Saan Eeva-lehden kirjaklubilta viestin, että seuraava vieras on kirjailija Max Seeck. Kuka Max Seeck? En ole hänen kirjoihinsa törmännyt. Netistä katson, että hän on dekkaristi. Ei siis mitään minua varten. Mutta osallistunpa nyt kuitenkin kirjaklubiin.

Opin toimituspäällikkö Outi Rastaan Seeckin haastattelusta, että kyseessä on paitsi kirjailija, myös käsikirjoittaja, elokuvatuottaja ja -ohjaaja sekä Jokereiden osaomistaja. Ensimmäinen elokuva Koputus on valmistunut.

Ennen näitä ammatteja Seeck opiskeli rahoituksen ja markkinoinnin maisteriksi. Hän työskenteli pankissa ja olipa hänellä oma markkinointitoimistokin. Seek oli halunnut tehdä pesäeroa äitiinsä taiteilija Riitta Nelimarkkaan, hän halusi oikean ammatin.

Herätys tapahtui, kun hän oli 28-vuotias. Hänellä oli tunne, että elämä ei ollut mennyt oikeaan suuntaan. Vaikka oli oma firma, hän ei nauttinut eikä tehnyt fyrkkaa. Samaan aikaan hän sai muistutuksen elämän lyhyydestä, kun samanikäinen ystävä kuoli. Luovuus olisikin oikea suunta.

Lomalla Kroatiassa vuonna 2013 hän luki Jo Nesbon Lepakkomies- kirjan, jonka takakannessa kerrottiin sitä myydyn maailmanlaajuisesti neljä miljoonaa. Seeckillä syntyi oivallus, että koska kirja hänestä ei ollut niin ihmeellinen, hän pystyisi itsekin kirjoittamaan sellaisen. Hän halusi tehdä trillerin, jolla olisi kaupallista potentiaalia. Vuonna 2015 hän julkaisi kirjan Hammurabin enkelit, josta tuli vuoden dekkari.

Helppoa siis kuin heinänteko? Seeckistä tuli dekkarikirjailija, jolta on jo ilmestynyt seitsemän teosta. Viimeisimmät neljä kirjaa sijoittuvat Suomeen rikospoliisina Jessica Niemi. Agenttinsa kanssa Seeck suunnitteli ensin, millainen kirja myisi hyvin ulkomailla. He keksivät, että pimeys, kylmyys ja eksotiikka, jota Suomesta löytyy, myy. Näin kävi. Kirja on jo myynnissä neljässäkymmenessä maassa. Uskollinen lukija-kirjasta on Amerikassa tekeillä tv-sarja.

Ihmeellinen on siis Seeckin tie kirjailijaksi.

Kun olen kirjaklubissa tutustunut Seeckiin, täytyyhän minun lukea joku hänen kirjansa, vaikka en erityisemmin pidä dekkareista enkä niitä juurikaan lue. Vaan miten käy?

Olen nyt lukenut kirjat Uskollinen lukija ja Pahan verkko. Ja olen ihan koukussa! Vetäviä, imussa pitäviä, kerta kaikkiaan koukuttavia. Tykkään siitä, että ruumiiden ruumiiksi päätymistä ei kovin tarkkaan kuvailla. Myöskään ei ole sellaista jännitystä, että saa koko ajan pelätä, milloin murhaaja hyökkää. Yritin kevyesti tutustua Hammurabin enkeleihin, mutta se ei sytytä. Siis minuunkin kylmyys, pimeys ja eksotiikka iskevät.

Seeck kertoo, että hän tykkää laittaa kirjoihin mystiikkaa. Joo, Uskollisen lukijan loppuratkaisu meni minun makuuni vähän liian mystiseksi. Seeckin mielestä hyvä henkilöhahmo ei saa olla liian musta tai valkoinen. Tarvitaan harmaan sävyjä. Siksipä Jessica Niemikään ei ole pyhimys.

Lukijapalautteeseen Seeck törmää ainakin somessa. Palaute on pääasiassa positiivista. Huonoa palautetta hän ei ota vastaan, se menee toisesta korvasta ulos. Palautteen perusteella hän ei muuta mitään.

Olipa mielenkiintoinen Seeckin polku kirjailijaksi! Nyt hän käsittääkseni sekä nauttii että tekee fyrkkaa. Ilman tätä haastattelua en olisi löytänyt Seeckin vetäviä dekkareita. Suosittelen niitä vahvasti!

Seeckin ja Rastaan kuvat ovat haastatteluvideolta