Olen päässyt Annan kanssa lapsuuteni tunnelmiin! Kiitos teevee yksi.

Kiitos myöskin korona. Sen ansiosta telkkarin katseluni on lisääntynyt, kun osa harrastuksistani on ollut poissa pelistä.

Nyt olen saanut arki-iltapäivisin nauttia orpotyttö Annan elämästä. Annaan tutustuin kirjojen kautta jo vähän toisella kymmenellä ollessani. Annan nuoruusvuodet, Anna ystävämme ja Annan unelmavuodet olivat kaikki ah niin rakastettuja kirjoja. Ne kertovat teini-ikäisestä ja aikuistuvasta orpotytöstä. Aikuisesta Annasta kertovia, seuraavia kirjoja en ole lukenut.

Mikä tekee Annasta niin ihanan? Tai Annan kokemuksista? Sitä en enää muista, mitä nuorena ajattelin. Teeveesarjan perusteella ajattelen, että loppujen lopuksi kyse on siitä, että hyvyys ja oikeudenmukaisuus lopulta aina voittaa. Jos ei muuten, niin tv-sarjassa. Minua ainakin se koskettaa kovasti. Ja joo. Arvasit oikein, ilman nenäliinaa en ole voinut joitakin jaksoja katsoa.

Erityisesti kyynelkanavani vuosivat tässä kohdassa, jossa Anna ikään kuin vihittiin Cuthbertiksi. Hän sai lopultakin oman perheen.

Vähäinen ei ole teeveeversiossa myöskään roolihenkilöiden osuus! Itse Anna on vallan säihkyvä kaikessa sykähdyttävässä temperamentissaan. Kasvattivanhemmat, sisarukset Matthew ja Marilla Cuthbert ovat vallan uskottavia. Matthew on suorastaan lutuinen. Jäykän ja muodollisen Marillankin Anna pian sulattaa aitoudellaan. Sanoisinpa, että roolituskin on onnistunut.

Annan uskollinen ystävä on luokkatoveri Diana. Aikuisten ymmärtämättömyys erottaa heidät välillä. Silloin on hyvä ommella sydänystävätaulu. Annalta sujuu sekin.

Suuren suosion ystävä- ja tuttavapiirissäni nuorista meihin eläkeikäisiin on Anna, a lopussa-sarja saanut. Lopullisesti vakuutuin sarjan laajasta suosiosta, kun 60+ raavas mies hehkutti facessa sarjaa viehättäväksi. Terveisiä vain Sepolle.

Vuonna 1874 syntynyt kanadalainen Lucy Maud Montgomery julkaisi Annan nuoruusvuodet kirjan noin 30-vuotiaana. Hänen äitinsä kuoli Maudin ollessa 2-vuotias. Isä antoi tytön äidinpuoleisille isovanhemmille kasvatiksi. Kasvattina oleminen ja myöhemmin opettajana toimiminen ovatkin yhteneväisiä kirjasarjan Annan kanssa.

Montgomery avioitui 36-vuotiaana pastorin, Ewan McDonaldin  kanssa ja he saivat kolme poikaa. Aviomies oli masennukseen taipuvainen. Aviomiehen masennuksen lisäksi laman aiheuttamat taloudelliset huolet ja oma terveys saivat Montgomeryn päätymään itsemurhaan 68-vuotiaana vuonna 1942. Surullinen loppu ja loppuelämä.

Anna-kirjat on käännetty kymmenille kielille. Anna-kirjojen lisäksi Montgomery kirjoitti kolmen kirjan Runotyttö-sarjan. Hän kirjoitti ne osaksi lomittain Anna-kirjojen kanssa, jos oikein luen Wikipedian tietoja. Et taida olla suurikaan tietäjä, jos arvaat, että Runotyttökirjat olivat aivan yhtä lailla suosikkikirjojani nuoruudessani. Vihervaaran Anna ja Uudenkuun Emilia, siinäpä ihanat ystävät nuorelle tytölle, minun nuoruudessani. Sitä vain ihmettelen, minne ovat mahtaneet vuosikymmenten saatossa joutua omat kirjani?

Annan jälkeen jään odottamaan sarjaa Uudenkuun Emiliasta. Tämä vain hyvänä vinkkinä. Sitä odotellessa voisin tarttua uudelleen kirjoihin Annan ja Emilian kohtaloista. Huonompaakin luettavaa voisi todennäköisesti olla.

Olen aikaisemminkin hurmaantunut tv-sarjasta. Siitä voit lukea blogipostauksestani vuodelta 2017  https://www.etlehti.fi/blogit/anjakaarina-etamummeli/koukussa

Joskus itselläni on ollut ihmetyksen sormi ällistyksen suussa joidenkin tosi-tv-sarjojen kanssa. Voit lukea siitä postauksestani vuodelta 2019  https://www.etlehti.fi/blogit/anjakaarina/tosi-tvn-ihmeellinen-maailma-sukupolvien-valinen-rotkoko

 

 

Kommentit (2)

Mummo Jyväskylästä
3/2 | 

Ihanaa , että joku muukin kuin minä on huomannut tämän mahtavan ja huolella tehdyn sarjan. 55 vuotta sitten luetut kirjat todella heräävät henkiin.

Anjakaarina
Liittynyt18.10.2015
4/2 | 

Ihana on sarja ja ihana on Anna! Onneksi moni muukin kuin me on löytänyt tämän hyvän mielen- sarjan. Nautitaan siitä yhdessä! Anjakaarina

Anja Pohjanvirta-Hietanen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaavat. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Yhtä moninainen kuin elämäni on. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla