Kirjoitukset avainsanalla Altean Vanha kaupunki

Oppia ikä kaikki!

Tuskin olin aikaisemmin kuullutkaan kaupungista Altea Espanjassa. Nyt, paitsi tiedän sen, olen pasteeraillut sen kaduilla ja mikä ihastuttavinta, etenkin sen Vanhassa kaupungissa, Casco antiquossa.

Tämän opin ja nautinnon mahdollisti pysähtymisemme paikkaan paluumatkalla La Fusterasta Alicanten lentokentälle. Yksi seurueestamme oli minua selkeästi viisaampi. Hän, paitsi tiesi kaupungin, oli myös kuullut, että kaupunki on kaunis.

Oli, kaunis oli, kunhan ensin onnistuimme suuntaamaan kukkulalle, jossa Vanha kaupunki sijaitsee. Itse asiassa lähdimme tavoittelemaan kirkkoa, jonka tornit näkyivät alas. Kirkko, Parraquia De Nuestra Señora Del Consuelo, sijaitsee katujen puristuksessa aukion laidalla. Siellä oli parhaillaan menossa kastetilaisuus, joten parempi tutustuminen jäi tekemättä. Siinä hötäkässä kirkko jäi kokonaan kuvaamatta. Mutta uskokaa pois, siellä se on. Ylöspäin kavutessa usko meinasi jo välillä loppua, kun aina uuden mutkan takana matka vain yhä jatkui ylöspäin.

Tiedän myös nyt, että Alteassa on noin 20.000 asukasta. Pääasiallinen elinkeino on matkailu. Miksipä ei? Sijainti meren äärellä ja suhteellisen lähellä lentokenttää antavat siihen hyvät eväät, kauniista Vanhasta kaupungista puhumattakaan. Alicantesta kaupunkiin on matkaa noin 50 kilometriä.

Satoja vuosia vanhat valkotiilitalot reunustavat kapeita katuja.

Niin kiire ei voi olla, ettei kahville ja vastapuristetulle mehulle ehdi istahtaa kauniissa säässä kauniissa paikassa.

Tämä patsas ei ollut Vanhassa kaupungissa, vaan pääväylän varrella. Patsaat kiehtovat omituista luonnettani. Vaikka miten olen nettiä selaillut, en ole päässyt jäljille, minkä ja/tai kenen muistoksi patsas on tehty. En edes saanut selvää, onko korissa hedelmiä vai kiviä. Jos sinulla lukijani on tästä tietoa, kuulisin sen mielelläni. Muussa tapauksessa minun täytynee lähteä paikan päälle selvittämään asiaa.

 

 

 

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaavat. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Yhtä moninainen kuin elämäni on. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat