
Kuuntelen professori Kaisa M. Hartikaista Ikääntyvien yliopiston luentoa Tampereella etänä. Luennon aihe on Aivoterveys, tunteet ja tietojenkäsittely.
Saan tietää itselleni uutena asiana muun muassa, että Kansallinen aivoterveysohjelma kestää vuoteen 2029, jonka jälkeen sille toivotaan jatkoa. Hartikainen on tämän aivoterveusohjelman johtava asiantuntija. Tavoitteena on rakentaa aivoterveyttä tukevaa, inhimillistä yhteiskuntaa. Perinteisesti on keskitytty aivosairauksiin ja niiden ehkäisyyn. Aivoterveysohjelma kattaa myös aivojen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tällä hetkellä. Kuulostaa tosi hyvältä tavoitteelta.
Tutkimuksissaan Hartikainen on havainnut, että aivot ovat kehittyneet reagoimaan nopeasti uhkiin. Uhkaava informaatio voi heikentää tarkkaavaisuutta muihin asioihin. Siksi olisi hyvä pyrkiä välttämään turhia negatiivisia tunteita. Ne heikentävät kokonaisuuden havaitsemista. Jaa-a. Mitkähän negatiiviset tunteet ovat turhia? Ehkä voisi ajatella, että sellaiset, joissa vellominen ei vie mitään asioita eteenpäin. Miten niistä voi vapautua, on jo toinen kysymys.
Aivojen ikääntyessä, mitä tapahtuu koko elämän, muun muassa aivokudos vähenee ja aivosairauksien riski kasvaa. Elintavat ja elinympäristö tosin vaikuttavat. Ikääntyminen kasvattaa kuitenkin ikäpotentiaalia esimerkiksi elämänkokemuksen ja harkintakyvyn lisääntyessä. Kokemuksiin pohjautuva kiteytynyt älykkyys vahvistuu. Hartikainen muistuttaa myös ikääntyvien olevan yhteiskunnan voimavara olemalla tukena monelle, auttamalla lapsia ja lapsenlapsia ja tekemällä vapaaehtoistyötä.
Hartikainen antoi viisi vinkkiä aivojen hyvinvointiin.
1.Aivosairauksien ja aivovaurioriskien pienentäminen
Tasapainoa kannattaa ylläpitää välttämällä uni- ja rauhoittavia lääkkeitä. Liikunta ja metsässä liikkuminen on hyväksi tasapainollekin
Verenpaineen, verensokerin ja rasva-arvojen seuraaminen ja tarvittaessa lääkitseminen. Liikunta ja aivoterveellinen ravinto ovat tärkeitä. Liikunnan tulisi olla kuitenkin mieluista. Pakkopullaliikunnalla ei ole suotuisia vaikutuksia.
2. Aivoystävällinen ympäristö
Sisustuksen tulisi olla turvallista. Riittävä ja eri vuorokauden aikoihin sopiva valaistus on hyväksi. Kun tavaroilla on omat paikkansa, ne löytyvät myös. Hartikaisen mukaan, jos et löydä avaimia, kyse voi olla tarkkaavaisuuden ongelmasta.
3. Laadukas uni
Tässä tulivat esiin tutut asiat: säännöllinen päivärytmi ja säännöllinen unirytmi, ulkoilu ja muu aktiivisuus päivällä. Ei iltapäivä- tai iltakahvia. Toki tässä viime mainitussa on yksilöllisiä eroavaisuuksia. Sanonpa vain kokemuksen äänellä, että se laadukas uni ei itseäni joka yö kohtaa, vaikka kuinka tekisin kaikki temput.
4. Aivojen monipuolinen käyttö
Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen aktiivisuus.
Kuormituksen ja palautumisen tasapaino.
Hyvä näkö ja kuulo, tarvittaessa apuvälinein
5. Suojaa ja tue mielialaa ja mielen hyvinvointia
Yhteenkuuluvuus muihin ja itsen ja elämän merkityksellisyyden tunne ovat tärkeitä. Mielihyvän tunteet, ilo ja huumori tukevat mielen hyvinvointia.
Tässäpä ehkä päällimmäiset asiat luennosta, vaan eivät tietenkään kaikki. Puolentoista tunnin luentoon mahtui vielä muutakin ajatuksia aiheuttavaa. Paljon tuli esiin tärkeitä ja osin tuttujakin asioita. Kun vielä pääsisin toteutukseen asti joka kohdassa, niin aivoterveydestäni huolehtiminen olisi hyvällä mallilla.
Madiakuvana on yksi Hartikaisen dia. Jos referoimissani asioissa on virheitä, vika on yksin minun.