Mitä!

Hieraisinpa silmiäni, kun katsoin verkkopankkiin tullutta puhelinlaskuani! 40 euroa!

Tavallinen puhelinlaskuni on ehkä muutaman euron päälle 20. DNA:n rajaton 4G maksaa kampanja-alennuksen kanssa noin 20 euroa kuukausi. Joku palvelunumeroon soittaminen voi sitten olla lisäksi.

Mistä peijakkaasta moinen lasku nyt?

Laskuerittelyssä näkyy, että yritysnumeroon soittaminen on maksanut 20,362 euroa. Soitot olivat kestäneet 117,27 minuuttia. Hetken ajattelin, että virhe on tullut.

Soitin DNA:lle. Kysyin toki ensin, että paljonkos tämä puhelu sinne nyt minulle maksaa. Se kuulemma sentään sisältyy tuohon rajattomaan. DNA:n Pauli ystävällisesti kertoi, että voi löytää vain puhelinnumeron alkunumerot. Se riitti. Olin jo epäillytkin, mistä lasku oli tullut.

Joo. Olin yrittänyt saada aikaa Hammasmehiläiseen. Siellä toimii yksi Tampereen kaupungin ostopalvelu, jonka asiakas olen. Hammas vaivasi. Koska olin siellä käynyt viime vuoden puolella hammastarkastuksessa, sain (jouduin) sieltä suoraan tilaamaan aikaa.

Jonoon asti selvisin joka kerta, kun yritin saada aikaa. Vaihtelevia aikoja kaiutin päällä odottelin. Yritin tarkistaa Mehiläisen sivulta, voisiko aikaa varata esimerkiksi netissä. Ei onnistunut. Yksityispotilaille oli kyllä verkkoajanvaraus, mutta ostopalveluasiakkaille vain soitto. Mitään numeroa tai sähköpostiosoitetta, johon olisin voinut valittaa ajanvarauksen vastaamattomuudesta ei myöskään ollut.

Pakko oli aika saada!  Siitä johtuen notkuin langoilla yhteensä useampana päivänä tuon vajaa kaksi tuntia. Automaatti vaan välillä ilmoitti kaikkien palveluneuvojien olevan varattuja. ”Olkaa hyvä, ja odottakaa sulkematta puhelinta.” Missään vaiheessa automaatti ei kertonut, paljonko puhelu maksaa. Tarkistin sen vielä tänään.

Välillä jo ajattelin, että menen paikan päälle. Kun ei sattunut kulkua sinnepäin, jätin sen. Suurin syy oli, että arvelin siellä sanottavan, että ajan voi antaa vain puhelimitse.

Hemmetti.

Ihan puskan takaa tuli se, mitä DNA:n Pauli kertoi. DNA veloittaa yhdeksän senttiä minuutilta, kun soittaa yritysnumeroon. Koskee kuulemma vaikkapa Kelaan soittamista. Ei auta, vaikka olisi kuinka rajaton soittelu ja netin käyttö liittymässä, kuten minulla. Mitä ihmettä varten, tiukkasin? Ei Pauli siihen osannut vastata, mutta kertoi, että se on kyllä sopimuspaperissa hinnoittelussa mainittu. Varmaan on, mutta kuka niitä on lukenut? En ainakaan minä. Tarvittavan tiedon olen luullut saavani häiskältä, jonka kanssa sopimuksen teen.

Tässä nyt siis kävi niin, että Mehiläinen ja DNA jakoivat tuon minun puheluista maksamani 20 euroa. Kumpikin otti noin yhdeksän senttiä minuutilta. Olkaa hyvät vain. Kiitti tuhannesti!

Nyt kuulen jo jonkun sanovan, että kyllähän sen jokaisen pitäisi tietää, että 010- alkuinen numero on maksullinen. Hiljaa rivissä, sanon minä! Saattoi tuo itsellänikin mielessä häilähtää, mutta en antanut sen pilata hyvään alkuun päässyttä marinaani ja epäoikeuden kokemusta.

Kun kaikki elämässä on opiksi, niin tässä näin äkkinäisesti ajatellen olisin voinut vaikka oppia, että älä yritä tilata hammaslääkäriä. No, ei sentään. Mutta seuraavan kerran, ellei Mehiläisen ajanvaraaja vastaa viiden minuutin kuluessa, soitan kunnallisen ajanvarauksen numeroon. Selostan koko jutun ja pyydän, anon, vaadin, että he jotenkin hommaavat minulle ajan tai muuttavat hoitopaikkaa. En tiedä onnistuuko, mutta ainakin on syytä yrittää.

Nämä hammasjutut ei mulla oikein tahdo pelittää millään tasolla. Olen aikojen alussa ollut yksityisellä, jossakin vaiheessa siirtynyt kunnalliseen hoitoon, sitten siirtynyt taas yksityiselle (kun kunnallisella puolella tehtiin susijuurihoito, jonka jouduin uusimaan erikoishammaslääkärillä)  ja sitten siirryin taas kunnalliselle (kun yksityinen teki susijuurihoidon, jonka jouduin uusimaan erikoishammaslääkärillä). Yksityisen tekemästä epäonnistuneesta juurihoidosta sain jopa korvauksen potilasvahinkovakuutuksesta, mutta se on jo ihan toinen ja pitempi juttu.

Sanonpa vaan, että minun kokemani perusteella ei voi sanoa, kumpi on parempi, yksityinen vai kunnallinen hammashoito. Ainut mihin luotan on erikoishammaslääkäri Nina Mandelin, jota olen vannottanut pysymään hollilla niin kauan, kuin minulla hampaita suussa on. Juurihoitoa ei tee enää minulle kukaan muu. Hän on paitsi osaava niin erinomaisen ystävällinen. Hammaslääkärin tuolissa olo rupesi välillä tuntumaan jopa mukavalta. Juurihoidossa? Siis minusta, joka pelkään siellä tukehtuvani?

Jaajaa. Johan olen tässä tarpeeksi riihennyt tätä laskuasiaa. Etenkin, kun kyseessä ei ole kuitenkaan suuremmassa mittakaavassa sen isompi juttu kuin hyttysen jäte Itämeressä.

Sitä on vaan nyt niin sanotusti kaivettava kuvetta ja klikattava lasku maksettavaksi. Parhaiten se onnistuu samalla viritellen tuttua värssyä: Ainahan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu…. Tosi on!

Oppirahoja.