Ei hätää, ellet tiedä. En minäkään tiennyt sitä vielä muutama kuukausi aikaisemmin. Sitten näin jutun asiasta jossakin lehdessä. Siinä kerrottiin, että haetaan vapaaehtoisia Vahvikelinjan puhelinpäivystykseen. Innostuin asiasta, kuten helposti innostun yhdestä ja toisesta jutusta. Alkuinnostuksen jälkeen vielä järjen kanssa funtsailin, riittääkö aikani tähän. Ja totesin,että kyllä.

Laitoin viestin kiinnostuksestani Vanhustyön keskusliiton vapaaehtoistyön koordinaattori Outi Hellstenille. Varmistelin sitä, että kelpaanko päivystäjäksi, kun voisin ikäni puolesta itsekin käyttää tätä puhelinpalvelua. Huoleni oli turha. Kaikki yli 18 vuotiaat periaatteessa kelpaavat. Edellytyksenä on perusdigitaidot, älypuhelimen toimintojen tuntemus ja sujuva suomen kieli. Vanhustyön keskusliitolta saatuun puhelimeen vastataan omasta kodista. Päivystää voi viikoittain tai harvemmin, oman tilanteensa mukaan.

Olin huhtikuussa Outi Hellstenin pitämässä verkkohaastattelussa ja kävin vapaaehtoistoiminnan verkkokurssin. Nyt olen kaksi kuukautta ollut vapaaehtoinen päivystäjä.

 

Mutta mikä siis tarkemmin ottaen on Vahvikelinja?

Vahvikelinja on Vanhustyön keskusliiton puhelinpalvelu. Se aloitettiin viime vuoden kesäkuussa vastauksena ikäihmisten koronan aiheuttamaan yksinäisyyteen. Monen ikääntyneen kerhot ja päivätoiminnat sulkivat ovensa. Kuka tahansa ikäihminen voi soittaa Vahvikelinjalle. Myös hänen omaisensa voi jättää soittopyynnön.

Vahvikelinja ei ole tukipuhelin elämän kriiseissä. Kriisiapua tarvitsevan ohjaa Vahvikelinjan päivystäjä ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon.

Vahvikelinjan tarkoituksena on nimenomaan virkistää ikäihmistä, ylläpitää voimavaroja ja tarjota vaihtelua päivään. Puhelun sisältö muodostuu soittajan toiveiden mukaan. Hänen kanssaan voidaan keskustella hänen haluamistaan aiheista. Voidaan myös ratkoa aivopähkinöitä, visailla, tehdä muistiharjoituksia, muistella tai jopa yhdessä jumpata. Vahvike.fi sivuilla on Vanhustyön keskusliiton ryhmä- ja viriketoiminnan aineistopankki. Se on vapaasti muidenkin kuin Vahvikelinjan päivystäjien käytössä. Se onkin varsinainen aarreaitta!

Päivystyspuhelin on käytössä joka viikko sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina kello 13-15. Syyskuun alusta mukaan tulee keskiviikkopäivä. Tilastointia varten kysytään vain soittajan asuinpaikka, syntymävuosi ja onko aikaisemmin soittanut Vahvikelinjaan. Soittaja voi toki halutessaan jättää nämäkin kertomatta.

 

Mitä mieltä olen päivystäjän hommasta tällä ”vankalla” kokemuksellani?

Erityisen suuren kiitoksen annan Outi Hellstenille! Siinä on sitten ihminen paikallaan! Hän on osaava, joustava, kaiken aikaa erittäin kannustava, lämminsydäminen ihminen! Hänen mukaansa kaikista pulmista voidaan selvitä. Ei tarvitse hätäillä. Hetkeäkään en epäile, etteikö hän tarvittaessa auttaisi pulassa. Eikä hän edes antaisi ymmärtää, että tyhmästipä toimit. Hän valitsee myös joka kuukautta varten virikepankista erilaisia tehtäviä, jotka on helppo puhelun aikana tietokoneelta täpätä auki.

Erilaisten ihmisten kanssa on mielenkiintoista keskustella. Tässäkin. Ihminen kohtaa ihmisen. Keskustelut ovat itsellenikin virkistäviä. Sehän ei tietysti ole pääasia hommassa, mutta eihän siitä tietenkään haittaakaan ole. Kun itsekin olen jo tässä maailmassa vähän pitempään mukana ollut, on helppo ymmärtää, kun soittajat puhuvat eletyn elämänsä kokemuksista.

Summa summarum.

Jos olet ikäihminen ja kaipaat virkistystä tai jutteluseuraa, soita numeroon 050 328 8588 sunnuntai, maanantai tai tiistai kello 13-15.

Jos olet aikuinen ja sinulla olisi mahdollisuutta ruveta vapaaehtoiseksi päivystäjäksi, ota yhteyttä Vanhustyön keskusliittoon Outi Hellsteniin. Huonomminkin voisi aikaansa käyttää.

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaavat. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Yhtä moninainen kuin elämäni on. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla