Designea Tallinnassa

Vielä muutama viikko sitten olisin sanonut, että en ole edes kuullutkaan Viron designmuseosta. Nyt voin kertoa, että olen sekä kuullut että käynyt siellä.

Oopperamatkan yhteyteen Resviaria-matkatoimisto on järjestänyt opastetun käynnin tähän Tallinnan Vanhassa kaupungissa olevaan museoon. Museo sijaitsee 1600-luvun aittaan kunnostetussa rakennuksessa, jota kauniiksi mainitaan.

Ulkoapäin designmuseo näyttää tosi vaatimattomalta. Esineitä on  kuitenkin noin 18 000, kolmessa kerroksessa. Huonojalkaiselle museon portaat voivat olla, nykytermiä käyttääkseni, haastavia. 

Museossa on muun muassa monenlaisia huonekaluja. Onpa syöttötuoli, jonka tyylisen muistelen meillä Suomessakin olleen, joskus aikaisemmin.

Lasiesineitä ja taloustavaroita on paljon ja monenlaisia. Jotkut muistuttavat jossakin määrin suomalaista muotoilua. Kai se on mahdollista, että puolin ja toisin otetaan virikkeitä.

Itselleni jää epäselväksi, että mihin tarkoitukseen nämä ovat. Onhan niitä kyllä kaunista vain katsellakin. 

Korut sentään ymmärrän koruiksi. Tuo rannerengas on niin tutun näköinen, että ihan kuin olisin sen joskus tavannut.

Tässäpä näppärä juttu! On sekä lamppu että henkariteline.

Tämän pyörän saa kasattua helposti mukaan otettavaksi. Valitettavasti emme näe kasausoperaatiota. Olisi kiinnostanut, miten näppärästi tai monimutkaisesti se tapahtuu.

Että ei menisi liian yksinkertaiseksi, niin silmääni osuu ainakin kaksi patsasta. Tuon Ensi askeleet-nimisen patsaan pikkuinen on minusta aika viehko. Nuo suut ammollaan olevat tuovat mieleeni Suvantokuoromme. Kuorolainen Eeva on kuitenkin sitä mieltä, että ei ei. Nuo laulavat ihan liian vakavina.

Alin kerros on täynnä paljon ja monenlaisia ryijyjä. Tuon pienemmän keltaisen voisin ottaa matkaani.

Opas kuljettaa meitä museossa tunnin ajan ja kertoo esineistä hyvin ansiokkaasti.  Luonnollisesti hän ei pysty jokaista esinettä esittelemään, muuten saisimme olla siellä vähintään viikon. Aikaa omatoimiselle tutustumisellekin on. Monia esineitä silmäni ei kylläkään tarkasteluun tavoita. Sitä vain ihmettelen, että esitteet ovat vain eestiksi ja englanniksi. Olisin kuvitellut, että suomalaisia käy paljon. Ehkäpä erehdyn. Jospa suomalaiset jumittuvat vain viinarantaan.

Tässä olen tarjonnut vain pienen ja köyhän vilkaisun joihinkin museon esineisiin. Siksi suosittelenkin, että jos aihe yhtään kiinnostaa, mene ihmeessä seuraavalla Tallinnan reissullasi itse paikalle. Museo on vain kivenheiton päässä Raatihuoneen torilta, Lai-kadulla.