Kirjoitukset avainsanalla perustelut omasiivoukselle

Tietyssä iässä- bloggaaja perusteli postauksessaan syyt, miksi hän käyttää kotisiivoojaa. Jäin miettimään, miksi minä en halua ulkoistaa siivousta. Kolikolla kun on aina kaksi puolta.

Tässä minun perusteluni omasiivoukselleni

1. Aikaa on Vapaalla Kansalaisella valmiissa maailmassa

Vuorokaudessa on 24 tuntia ja siten viikossa noin puolitoistasataa. Vaikka nukkumisen laskee pois, tunteja jää vielä runsaasti. Eräs ystäväni tosin toistuvasti väittää, että minulla on 48 tuntia vuorokaudessa.  Niin tai näin, joka tapauksessa 2-3 tuntia viikossa siivoukseen ei varasta liikaa aikaa muulta tekemiseltä.

2. Ilmaista kuntoilua

Käyn viikoittain monen monet kerrat maksullisissa liikunnoissa. Siivoushan on mitä parhainta hyötyliikuntaa. Tuntisin olevani vähintäänkin hieman outo, jos vaikkapa samaan aikaan, kun ammattisiivooja siivoaa meillä, menisin maksettuun liikuntaan.

3. Pinot ovat pysyviä

Minulla menee siivouksessa eniten aikaa tasojen siistimiseen ja paperipinojen selvittelyyn. Tätä hommaa ei pystyisi ammattisiivooja tekemään. Se olisi joka tapauksessa itse tehtävä. Sen jälkeen siivoustyöt ovat minusta yksinkertaisen selkeitä. Joskus työaikana mies ehdotti siivoojaa. Edellä mainitusta syystä en silloinkaan suostunut. Tietysti voi kysyä, miksi ne kasat kasaantuvat. Kyselenkin aina niiltä ystäviltä, joilla ei ole paperin paperia pöydillä, että miten he sen tekevät. Yksi tunnusti laittaneensa kasat kaappiin. Muut ovat vaan sitten jostakin syystä niin ihmeellisiä. Epäilyttävää.

4. Kunto vielä kohillaan

Olen toistaiseksi terve ja kykenen ja jaksan hyvin siivota. En edes koe sitä mitenkään vastenmieliseksi, joskaan en miksikään jipii-hommaksi. Se nyt vain on homma, joka tuottaa tulosta. Jos pää vielä tarpeeksi kauan pysyy pystyssä, tilanne on toinen. Samoin, jos tulee joku sairaus, joka ei sovi yhteen siivouksen kanssa.  

5. "On jäätelö hyvää, kun yksin syö”, mutta ei siivous

Minua on siunattu miehellä, joka siivoaa kanssani. Näin siitäkin huolimatta, että itse olen eläkkeellä ja mies vielä osaksi työelämässä. Hän on ilman muuta aina imurointivastaava. En edes muista, koska olisin viimeksi tätä hommaa tehnyt. Hän on myös paras tuntemani mattojen puistelija. Epätasaisin väliajoin muistutan häntä, että otin hänet vain tämän erinomaisen mattojenpuistelutaidon takia. Omakotitalossa on sitä paitsi helppo heivata pienemmät matot pihalle. Taas yksi helpotus siivoamiseen. Jos joutuisin siivoamaan yksin, varmasti olisin nalkuttava marttyyri.

6. Joustoa muuallakin kuin polvissa

Voin valita niin siivousajankohdan kuin siivouksen tason aina tilanteen mukaan. Päivä voi olla mikä vain. Joskus voi riittää vain miehen imurointi. Sitten ehkä jonkun päivän päästä on aikaa perusteellisempaan siivoukseen. Kasatkin voivat toisinaan joutua odottelemaan. Valitettavasti ne eivät yleensä mihinkään karkaa.

7. Siivous ei ole rakettitiedettä

Uskon vilpittömästi, että ammattisiivooja tekisi parempaa jälkeä. Emme ole kuitenkaan näinkään likaan tai pölyyn hukkuneet. Toistaiseksi. Harjoittelua hommaan on ollut lapsuudenkodista lähtien.

 

Olen sentään yhden kerran käyttänyt ammatti-ihmisiä siivoukseen alaan liittyvissä hommissa. Yhtenä tiukkana työkeväänä ostin ikkunoiden pesun. Sekin homma meiltä sujuu yleensä miehen kanssa yhteistyönä.

Ellen väärin muista, ennen vanhaan, ehkä jälkeen käpysotien, radiossa luettiin ilmoitusta, jossa pyydettiin kuuntelijaa pitämään radio riittävän hiljaisella. Syyksi sanottiin se, että seinän takana voi joku työn, levon tai sairauden takia tarvita hiljaisuutta. Samat syyt lienevät tavallisimmat siivouspalveluiden ostamiseen. Jokainen, jolla siihen on mahdollisuus, tekee oman ratkaisunsa.

Tunnen olevani monella tavalla hyväosainen, kun voin tietoisesti valita oman siivouksen ja ammattisiivouksen välillä. Jos olisin esimerkiksi opiskelija, pienipalkkainen yksinhuoltaja, pitkäaikaistyötön tai takuueläkkeellä elävä, valinta tuskin olisi mahdollinen. Entäpä jos asuisin pitäjässä sivukylän perukoilla? Moniko siivousfirma kilpailisi asiakkuudestani?

Kolikolla on usein enemmänkin kuin kaksi puolta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 | 

Hei Anja,

Hyvin jäsennelty juttu. Noin minäkin perustelisin omaa siivoamistani. Joskus joudun käyttämään ulkopuolista siivoojaa, kun lomien aikana vuokraamme kotejamme muille, mutta ulkopuolisilta menee yleensä kaksinkertainen aika samaan hommaan. Kotiemme jatkuvan siisteyden salaisuus on myös, että pyrimme mahdollisimman yksinkertaisiin ja tarkoituksenmukaisiin sisustusratkaisuihin. 

terveisin

Tarja

Anjakaarina
Liittynyt18.10.2015

Hei Tarja, meitä ihan hyvillä mielin kotejamme siivoavia lienee aika monta. On ymmärrettävää, että tuossa vuokraustoiminnassa joutuu käyttämään ostopalveluita.  Olette viisaita, kun sisustatte yksinkertaisesti. Vaikka meilläkään ei ole kauheasti tilpehööriä, karsimisen varaa olisi.

Iloista syksyä toivotellen, Anjakaarina

Anja Pohjanvirta-Hietanen

Heluna
2/4 | 

Minäkin siivoan itse, kun en kehtaa lehti- ja kirjapinoja täynnä olevaan kotiini päästää siivoojaa. Ikkunapesussa on sukulaiset auttaneet.

Anjakaarina
Liittynyt18.10.2015

Heluna, ihanaa "kohdata" toinenkin pinoaja! Minulla pinoutuu lehti- ja kirjapinojen lisäksi paperit. Jotain kai tarttis teherä, mutta viisainta lienee alistua pinoihin. Kyllä näinkin voi hyvin elää, eikö vain?

Hauskaa jatkoa pinojen kanssa, Anjakaarina

Anja Pohjanvirta-Hietanen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaa. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat