Kirjoitukset avainsanalla Reijo Pajamo

……muistakaa, heille kallis ol` maa

Kertokaa, lasten lapsille lauluin

himmetä ei muistot koskaan saa!”

 

Helsingin sotaveteraanien kuoro laulaa Veteraanin iltahuutoa. Paikka on Sanomatalon Mediatori Lottien ja veteraanien päivässä eilen. Yhdeksän harmaahapsista miestä. Osalla on keppi ja osaa talutetaan. Liikuttavinta on, kun huomaan kahden laulajan pitävän toisiaan laulaessa käsikynkästä kiinni. Veljeä ei jätetä.

En tiedä, johtuuko iän vai ymmärrykseni lisääntymisestä, vai molemmista, kun tämä laulu koskettaa vuosi vuodelta enemmän. En voi herkistymättä katsoa näitäkään laulajia. Kuoronjohtaja Reijo Pajamo kertoo, että kuoroa perustettaessa vuonna 1987 laulajia oli sata, nyt yksitoista. Kaksi on sairaana, toinen heistä on 104-vuotias.  Rivit ovat harvenneet ja ”kohta poissa on veljet”, viimeisetkin. Keski-ikä on nyt 93 vuotta. Harjoituksia pidetään silti kerran viikossa ja esiintymisiä riittää.

Olen sattumalta huomannut Helsingissä ollessani tapahtuman. Ennen varsinaisen ohjelman alkua saan hyvät kahvit ankkastokan viipaleen kanssa. Väkeä riittää niin istumaan kuin seisomaan. Vieressäni istuvalla iäkkäällä herrasmiehellä on tapahtuman ohjelma. Haastateltavana sota-ajan kokemuksistaan näyttää olevan muun muassa Aira Suvio- Samulin. Herrasmies kertoo, että hän ei tykkää, kun Samulin on aina tällaisissa esillä. Asiat ovat jo tuttuja. Kommentista rohkaistuneena totean olevani ihan samaa mieltä. Toistenkin tarinat olisivat tervetulleita. Tällä kertaa näytetään ensin video, jossa Aira Samulin kertoo isänsä kaatumisesta. Sen jälkeen häntä haastatellaan. Joudun kuitenkin lähtemään kesken haastattelun muualle, joten en kuule, mitä uutta mahdollisesti haastattelussa tulee esiin.

Ennen lähtöäni ehdin kuitenkin kuulla, että Iltasanomien toimesta on haastateltu sataa sotaveteraania ja lottaa juhlavuoden merkeissä. Haastatteluista on tuotettu kirjanen 100 tarinaa sodasta Sotiemme miehet ja naiset kertovat. Sen tietenkin ostan, maksaakin vain viisi euroa. Haastattelut on myös videoitu. Videon sekä Sanomatalon tapahtumasta että videot haastatteluista löytyvät alla olevan linkin takaa.

https://www.is.fi/aihe/100-tarinaa-sodasta/

Tänään olimme Suvanto-kuoroni kanssa laulamassa Lottien juhlassa Tampereella. Lauloimme esimerkiksi Suomen laulun: Kuule kuinka soitto kaikuu…. On se upea laulu! Jotenkin omakin mieli kohoaa sitä laulaessa!

Sota-asiat ovat siis enemmänkin pyörineet viimepäivinä päässäni. Isä ei eläessään paljonkaan sotakokemuksistaan puhunut. Olisi ehkä aikuisena pitänyt häntä enemmän jututtaa. Taidan vain tässä asiassa olla myöhäisherännäinen. Hyvä, että on kuitenkin näitä, jotka ovat jakaneet omat kokemuksensa meille jälkipolville ymmärrykseksi ja opiksi.

"Rannalle himmeän lahden
aurinko laskenut on.
Kutsu jo soi iltahuudon,
taakka jo laskettu on…………

 

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaavat. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Yhtä moninainen kuin elämäni on. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Blogiarkisto

2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016

Kategoriat