On ne ihme juttu nuo Ilmajoen musiikkijuhlat! Vuosi vuoden perään siellä saamme nauttia pettämättömän nautittavaa oopperaa!

Tänä kesänä kesäkuussa oli seitsemän näytöstä oopperasta Armi-vahvan naisen muotokuva. Heta Haanpää oli tehnyt libreton ja ohjasi esitykset. Tampereella teatteriesityksistäkin tuttu Eeva Kontu sävelsi ensimmäisen oopperansa. Jos minulta kysyt, hän toivottavasti jatkaa tälläkin sävellyslinjallaan. Ei poikkipuolista sanaa.

Mezzosopraano Lilli Paasikivi oli ja on taitava laulaja ja olemukseltaankin melkein kuin elävä Armi. Erityisen ison vaikutuksen itseeni teki minulle ennestään tuntematon Minna-Leena Lahti, joka esitti nuorta Armia. Mikä ääni, mikä taito näytellä! Pikku Armi liiteli näyttämöllä juuri niin kuin suloinen pikkutyttö voi. Häntä esitti joko Mila Kujala tai Kerttu Kurjenluoma. En tullut tarkistaneeksi, kumpi oli esitysvuorossa. Häpeäkseni.

Armin puoliso kolmenkymmenen vuoden ajan, Armin alulle panemaan avioeroon asti, oli Viljo Ratia eli Vee. Aarne Pelkonen Veenä toi järjen äänen oopperassakin Armin maailmaan. Mari Palo esitti Armin elämän tärkeitä koti-ihmisiä: Armin äitiä ja lastenhoitaja/kotiapulainen Kerttua sekä lisäksi ekonomistia ja suunnittelijaa.

Musiikista vastasi Seinäjoen kaupunginorkesteri, Ilmajoen oopperakuoro sekä oopperan lapsi- ja nuorisokuoro.

Esityksen alkua odotellessa join uteliaana minulle outoa Punaisen Tuvan kuplivaa mallasskumppaa. Myöhemmin kävi ilmi, että sitä tekee Valmennuskeskus Kontin treenikaverini Ulla-Maijan entinen koulukaveri Alajärvellä. Kyllä maailma on pieni.

Väliajalla kahville mennessä ehti matkalla ihailla mukulakivistä tehtyä Ilkan patsasta, jonka on suunnitellut Matti Visanti. Monumentti on Jaakko Ilkan ja kaikkien nuijasotureiden muistomerkki noin vuodelta 1924. Kahvipaikassa kahvia kaateli raamikas mies komeassa jussipuvussa. On se nii komiaa tämä pohojalaasuus!

Ooppera tuo esiin Armin luovuuden, ideointikyvyn ja rohkeuden. Ilman näitä Marimekkoa ei olisi koskaan syntynyt. Vahvan naisen takana ja apuna on usein miehiä, Armillakin. Yhdessä Veen kanssa he Marimekon perustivat. Tarvittiin välillä realiteetteihin palauttajaa ja taloudellista apuakin.

Ilman Kerttua arki kotona ei olisi sujunut. Hän hoiti lapset ja talouden. Avustipa hän vielä yrityksen töissäkin ja lainasi rahaa tarvittaessa. Välillä hänkin kyllästyi. Useammassakin lähteessä kerrotaan Kertun kerran sanoneen Armin siskolle Saaralle: " Saisivat saatanat hoitaa itsekin lapsiansa”.

Paljon Armi saavutti. Paljon hän suunnitteli. Suunnitelmissa oli jossakin vaiheessa Marikylän perustaminenkin. Marimekon tehtaan ympärille olisi syntynyt Marimekko-elämäntyyliä elävä yhteisö. Tiedä sitten, mitä se elämäntyyli olisi tarkoittanut. Suunnitelma kuivui kuitenkin kokoon.

Juhlat Bökarsissa Porvoossa olivat suurellisia ja saattoivat kestää useamman päivän. Armin poika Ristomatti lausui jossain haastattelussa, että ei ollut mikään salaisuus, että Armi joi liikaa. Armi Ratian elämä päättyi vuonna 1979 sairaalassa keuhkokuumeeseen, vain 67-vuotiaana.

Ooppera loppuu kuitenkin työteliäisiin Armin vuosiin. Loppukumarruksissa tässä Nuori ja Vanha Armi.

Paljonhan Armin elämästä olen minäkin ehtinyt tietää tai ainakin luullut tietäväni jo tähän ikään. Tavoilleni uskollisena luin vielä oopperan jälkeen kolme Armista kertovaa teosta, jotka sain käsiini. Aikoinaan olen nähnyt Jörn Donnerin tekemän elokuvan Armi elää. Libretisti Haanperä oli käyttänyt käsiohjelman mukaan näitä samoja kirjoja lähteenään ja niiden lisäksi monia muita.

Olen elänyt päässäni Armi Ratian elämää oopperaa muistellen ja Armista kertovia kirjoja lukien. Voi olla, että olen pähkäillyt häntä enemmän kuin laki sallii. Ehkä enemmän kuin Marimekon menestystä olen ajatellut Armin sielunelämää ja kotielämää. Armi menetti sodassa kaikki kolme veljeään. Lapsenlapsen kuolema onnettomuudessa oli myös raskas paikka. Lähteiden mukaan Armi yritti itsemurhaa kaiketi muutaman kerran. Hän oli myöskin psykiatrisessa hoidossa.

 ” Minä olin käsittämätön tunneihminen ja Viljo pelkkää järkeä”, kerrotaan Armin sanoneen. Vahvasti tunteiden varassa elävä huitelee usein aallon pohjasta huipulle ja takaisin. Se on raskasta itselle ja läheisille.

Armissa oli monta puolta, monta särmää. Hän oli vahva, kyllä. Mutta hän oli myös heikko. Moni meistä saattaa löytää itsestään jotain samaa mitä Armissa oli. Vaikka meistä ei olisikaan perustamaan maailman laajuista yritystä ja brändiä, vahvuuksiakin heikkouksien ohella löytyy.

Vanhempani olivat samaa sukupolvea kuin Armi. Aika oli silloin eri, maailma oli eri, mahdollisuudet olivat erilaiset. Yritän muistaa sen, kun mietiskelen Armin elämää ja hänen tekemiään ratkaisuja.

Voihan Ilmajoki, minkä taas teit! Kiitos kaikille oopperan toteutukseen osallistuneille! Teitte upean ja mahtavan elämyksen!

Ensi kesänä tulen taas tunnelmoimaan!