Kirjoitukset avainsanalla Melissa A. Thompson

Puolitoistavuotta sitten ostin liput Hans Christian Andersenin sadun pohjalta tehtyyn Lumikuningatar esitykseen Tampereen Nokia-areenalle. Koronapirulainen on sotkenut kuvioita niin, että esitykset olivat vasta tänä viikonloppuna, viisi kaikkiaan. No, mikäs hätä minulla oli. Liput säilyivät hyvin tallessa. Toista oli varmaankin ”Suomen historian suurimman esittävän taiteen spektaakkelin” tekijöillä, joita kaikkiaan oli noin 500. Puhumattakaan miljoonien eurojen investoinnin tuottajista, Tampere-talosta ja Kantelinen Company oy:stä. Rahoittajia on toki ollut paljon muitakin lähtien opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Ensi-ilta koittaa niin esitykselle kuin minulle ystäväni Eevan kanssa 30.12.22. Valumme muiden mukana Nokia-areenan ovesta sisään. Heti ulko-oven jälkeen törmäämme sankkaan ihmismuuriin, joka liikkuu vain hissukseen lipuntarkastuslaitteille. Selviämme kuin selviämmekin siitä hyvissä ajoin paikoillemme.

Siinähän pällistelemme toistaiseksi tyhjää areenaa, johon sopii 15 000 ihmistä. Aika täydeltä näyttää. Takaamme tullaan häätämään ihmisiä pois ostamiltaan paikoilta, ”taaksepäin” (piippuhyllylle?), kun on myyty päällekkäisiä lippuja. Yksi mies on sinnikäs: ”Olen ostanut ja maksanut lipun tähän, en lähde mihinkään” ja saa jäädä. Eevan kanssa vahvistamme toisiamme, että mehän emme lähde näiltä hyviltä paikoilta muuten kuin kantamalla, jos tullaan vaatimaan. Kuulen myöhemmin, että jopa aikoinaan kalliilla hinnalla lipun ostaneet ovat joutuneet luovuttamaan paikkansa viime viikkojen alennuslippuja ostaneille. Hävytöntä, sanon minä.

Esitykseen musiikin on tehnyt Tuomas Kantelinen, ohjaus ja koreografia on Reija Wäreen, valo-, lavastus- ja videosuunnittelu Mikki Kuntun, käsikirjoitus ja konsepti Melissa A. Thompsonin. Pääroolin Lumikuningattarena esittää taitoluistelija Laura Lepistö. Alun perin kuningatarta piti esittämän Kiira Korpi, mutta muuttuneiden aikataulujen jälkeen se ei sopinut hänelle. Lepistö sopii minulle paremmin kuin hyvin.

(alin kuva Tampere-talon sivulta, ei kuvaajan nimeä)

Satu etenee jäällä tilanteesta toiseen niin kuin saduilla on tapana. Näemme taidokkaita ja/tai hauskoja luistelusuorituksia. Lumihiutalesotilaat, Marigold IceUnityn luistelijat, ovat näyttäviä puvuissaan ja monilukuisina. Hauska hahmo on Kärppä, jota minä luulen jääkarhuksi ja yksi ystäväni hiireksi. Nämä luulomme kertovat toki vain siitä, että emme ole lukeneet satua aikoihin.

Isossa roolissa on Kerttu (Silja Dos Reis) parinaan Kai (Felipe Montoya). Jo näistäkin esiintyjien nimistä voi päätellä, että mukana on useita ulkomaalaisia taiteilijoita. Toki siellä mukana on tuttuja: Susanna Rahkamo, Petri Kokko ja Mila Kajas.

Yllättäen areenalle tulee jääkiekkominimatsi. Olin toki tästä kuullut huhuja. Pelaajina on muutama lapsi ja joitakin entisiä jääkiekkoilijoita. Jossakin esityksessä mukana on ollut Mörkökin, Marko Anttila. Sami Hintsanen selostaa. Yksi ja toinen meistä katsojista on ihmetellyt, miten jääkiekkopeli liittyy Lumikuningatar-satuun. No, tietenkään sellaista ei sadussa ole. Itse ajattelen, että tässä tehdään mainosta Tampereelle jääkiekkokaupunkina. Esityshän on tarkoitus saada vietyä kansainvälisille markkinoille. Eri maista on saapunut promoottoreita katsomaan Tampereelle esitystä.

Puolen tunnin väliajalla nautimme Eevan kanssa virvokkeita. Jonot palvelupisteille näyttävät pitkiltä, mutta mitään kiirettä ei meille, meillekään tule.

E

(alin kuvaTampere-talo/Jouni Korhonen)

Visualisti Kuntun käden jälki tuottaa ihania värejä tapahtumiin. Esitystä katsoessani välillä ajattelen, että on siinä ohjaajalla ollut täysi työ hallinnoida jokaisen esiintyjän tulemisia, menemisiä ja tekemisiä. Kokonaisuuden haltuun saamisen on täytynyt olla työlästä isolla porukalla. Niiaan ja kumarran.

Runsaan kahden tunnin jälkeen saamme antaa loppuaplodit. No, mitäs tykkäsit, kyselemme toisiltamme. Eikö ollut aivan ihana, sanoo joku. Itse olen vähän varautuneempi. Hieno oli joo ja kannatti katsoa. Taitavia esiintyjiä ja kauniita kohtauksia. Ehkä ennakkorummutus sai itseni odottamaan jotain vielä enemmän. Siis mitä?  Varmaankin jotain ylimaailmallista.

Poistuessamme ulos, luonnollisesti jonottamalla, täytämme vetiset ja liukkaat jalkakäytävät. Mietimme sitä, sitäkin, että Lumikuningattarella (Laura Lepistö) oli itseasiassa harmittavan pieni rooli. Olisimme mielellämme katsoneet hänen esiintymistään enemmänkin. Mutta satu on satu ja sen ehdoilla on menty. Ainakin tässä kohtaa.

Seuraavana iltana Lumikuningatarjääshow näytetään televisiossa. Se täydentää hyvällä tavalla omaa kokemustani katsomossa.

 

Mediakuva on Tampere-talon sivuilta, kuvaajaa ei ole mainittu

 

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaavat. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Yhtä moninainen kuin elämäni on. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Blogiarkisto

2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016

Kategoriat