Miehellä on liput Niskavuoren Heta – näytelmään Tampereen Teatterissa. Lähden mukaan lähinnä ajatuksella, että kai sitä yhtä niskavuorta jaksaa katsella paremman muutteessa.

Miten väärässä olenkaan!

Esitys on vaikuttava, koukuttava ja koskettava! Hella Vuolijoki on kirjoittanut näytelmän 1950 ja Edvin Laine filmasikin sen jo kahden vuoden päästä. Kukapa meistä vähän varttuneemmista ei olisi Niskavuori-kirjoihin ja näytelmiin tutustunut. Minä ainakin olen, aikojen alussa. Esitys kantaa siis 70 vuoden tomuja?

Ei puhettakaan hämähäkin seiteistä! Liisa Mustosen ohjaus tempaa mukaansa jo alun hääjuhlassa. Onpa tuoretta, raikasta ja virkistävää toteutusta! Mikko Saastamoisen lavastussuunnittelu täydentää nuorennettua toteutusta.

Avioton lapsi ei ole mikään juttu nykyaikana. Sen takia ei tarvitse kenenkään väkisin lapselle isää löytää. Hylätyksi tuleminen toisen naisen takia vielä odottaen lasta, on takuuvarmasti rankka paikka vaikka kenelle. Edelleenkin. Hetan se katkeroittaa koko iäksi. Hän elää ja tekee elämänsä päätökset vihan voimalla. Siitä saavat kärsiä niin aviomieheksi ryhtynyt Akusti kuin lapset. Petollisesta sulhasesta puhumattakaan. Heta ei armahda, ei itseään eikä muita.

Eeva Hakulinen Hetana tekee mahtavan roolityön! Hetan tunteet seilaavat puhtaasta raivosta timantinkylmään päättäväisyyteen. Hellät tunteet nousevat pintaan vasta lopussa. Silloin kun on jo liian myöhäistä. Millaisia taitoja ja voimia  vaativatkaan näyttelijältä vahvat tunteet roolihahmossa?

Teijo Elorannan Akusti on yksipuolisessa rakkaudessaan minun silmiini pehmeä mussukka. Näytelmässä hän on kuitenkin työteliäs ja aikaansaapa, jota arvostetaan kovasti kylässä. Pärjätäkseen Hetan kanssa hän joutuu luovimaan ja antamaan jatkuvasti periksi. Lämpöä hän saa vain Siipirikolta, jonka palvovaa rakkautta ilmentää hyvin Annuska Hannula.

Ritva Jalosen sivurooleista tärkein on Niskavuoren Loviisa, jonka ylpeyden ja omanarvontunnon hän tuo hyvin esiin.

Mikä on näytelmän sanoma nykyihmiselle? Älä jää vihasi vangiksi, johtuu se sitten mistä tahansa! Menetät koko elämäsi. Uskalla nähdä hyvä ympärilläsi ennen kuin on liian myöhäistä. Näissäpä sitä onkin sitten askaretta itse kullekin koko elämäksi.

Suomenvirolaisesta Hella Vuolijoesta (kuoli 1954) oli moneksi. Hän oli kirjailijuuden lisäksi kansanedustaja, Yleisradion pääjohtaja ja liikenainen. Hänen tyttärenpoikansa Erkki Tuomioja kirjoitti hänestä kirjan Häivähdys punaista (2006). Se sai Tieto-Finlandiapalkinnon. Vaikka olen kirjan aikoinaan ostanut ja lukenut, tuntuu siltä, että nyt minun pitäisi se uudelleen lukea. Ans kattoo.

Teatterin ovien auettua olemme joka esityksessä tauolla yhdessä vieraiden ihmisten kanssa päivitelleet: miten ihanaa, kun pääsee taas teatteriin! Näin on. Erityisen kiitollinen olen tällaisesta teatteriesityksestä kuin tämä, joka ravistaa, vahvistaa, kyseenalaistaa ja ajatteluttaa. Ja vetää mukaansa kuin tehokas imuri! Aviohenkilöni oli yhtä vaikuttunut kuin minä. Ja se on jo paljon se.

Niskavuoren Hetasta on jäljellä enää kolme esitystä. Hopi hopi, jos asustat lähitienoilla, mars katsomaan. Siis mikäli lippuja vielä on. Nämä ovat samalla viimeiset Ritva Jalosen esitykset Tampereen Teatterin vakituisena näyttelijänä. Eläkepäivät koittavat. Toivottavasti näen hänet vielä monesti ramppivaloissa. Hän on ikääntymisen myötä löytänyt minusta entistä vahvemman vaihteen työhönsä.

Kuvat Tampereen Teatteri/ Heikki Järvinen