Kirjoitukset avainsanalla Köngäs:Hertta

Pitkään mietittiin kahden ystävän kanssa ketä pyydettäisiin mukaan kirjallisuuskerhoon. Kovin olimme kranttuja, sopivia ei löytynyt. Nyt kokoonnumme Käpykerhossamme kolmestaan ja se on erinomaisen hyvä määrä. Aloitamme aina ruokailemalla. Jo siinä pulutamme kirjoista kaiken aikaa. Kolme-neljä tuntia menee keskustellessa hujauksessa. Jos meitä olisi enemmän, saisimme varata hommaan koko päivän.

Tällä viikolla perehdyimme Hertta Kuusiseen kahden kirjan kautta. Oli kirja viime vuodelta: Heidi Köngäs, Hertta ja neljäkymmentä vuotta vanha teos, Brita Polttila, Hertta Kuusinen – ihmisen tie. Kirjat täydensivät hienosti toisiaan. Ihastelimme Hertan tarmokkuutta ja kyvykkyyttä, esimerkiksi kuuden kielen taitajana. Ihmettelimme hänen kritiikitöntä ihailuaan isäänsä Otto Wille Kuusista ja kommunismia kohtaan. Viisastuimme kolmekymmentä ja neljäkymmentä luvun politiikasta tietystä näkövinkkelistä katsottuna.

Tämänkertainen emäntämme oli etukäteen lupaillut ateriaa à la Hertta vankilassa. Puheli jotain vesivellistäkin. Sitä ei tosin tullut. Paistetut ahvenet symboloivat Hertan vankilapäivällistä, joka saattoi olla kaksi silakkaa ja puoli mukia kurria. Kurrikin korvautui tosin meillä punaviinilasillisella. Pula-ajan keittokirjasta vuodelta 1941 hän oli ottanut kuitenkin pannukakun reseptin.

Olin valmistautunut vesivellilounaaseen. Siksi päätin viedä tuliaisiksi itse tehtyä näkkileipää, että olisi edes vettä ja leipää.

Vaikka en ole leivontabloggari eikä minusta sellaista saisikaan, laitan tähän näkkileivän teko-ohjeen, jos ei näkkileivän teko ole teille vielä tuttua. Se on helppo ja monen muunkin kuin minun mielestä maukas resepti. Ohjeen olen lainannut jostakin lehdestä, en siis todellakaan itse kehitellyt.

Uunipellillinen näkkileipää

1,5 dl kaurahiutaleita

2  dl ruisjauhoja

1 dl seesaminsiemeniä

1 dl auringonkukansiemeniä

0,5 dl pellavansiemeniä

0,5 tl suolaa

0,5 tl leivinjauhetta

4 dl haaleaa vettä

0,6 dl öljyä

Ensin sekoitetaan kuivat aineet keskenään, sitten laitetaan sekaan vesi ja öljy. Annetaan turvota viisi minuuttia.

Seos levitetään uunipellille. Paistetaan ensin kymmenen minuuttia, jonka jälkeen leikataan paloiksi.

 

Paistamista jatketaan vielä ohjeen mukaan 40 minuuttia. Oma kokemukseni on, että kello on syytä laittaa soittamaan puolen tunnin päästä ja sen jälkeen tarvittaessa paistaa pari minuuttia kerrallaan. Itselläni ainakin reunat helposti palavat. Voi tietysti johtua siitä, että reunat ovat jääneet ohuemmiksi.

Eikä sitten muuta kuin syömään leipien jäähdyttyä. Maustettu avokado-jugurtti tahna sopii minusta hyvin vaihtoehdoksi tavallisille leivänpäällisille.

Minä olen seuraavan Käpykerhon kokoontumisen emäntä. Perehdymme jokainen eri kirjan kautta Kekkoseen ihmisenä ja poliitikkona. Menu vähän itseäni jo rupesi mietityttämään, se kun aina jotenkin liittyy kirjan henkilöön tai teemaan. Pähkäilin tätä miehelle, joka meillä omistaa enemmistön keittokirjoista. Hän muisteli omaavansa myös Kekkosen keittokirjan. Jos sellainen löytyy, niin tässähän ei ole mitään hätää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaa. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat