Muistoihin jääneen juhannuksen vanhat ja uudet metkut

Yllättävää ei ole, että jälleen vietin/vietimme keskikesän juhlaa mökillä. Harvoin jos koskaan paikka on ollut joku muu. Tiedä häntä, tulisiko edes juhannusta muualla.

1.  VANHOJA, TUTTUJA VIETTOTAPOJA

Uinti, uinti ja uinti. Siitä en hevillä luovu. Veden lämpö oli 19-21 astetta. Siinä pystyi toki pitempäänkin uimaan. Yhteen mittaan uimaani kilometriin kului kuitenkin enemmän aikaa kuin viime kesänä. Pikkusen hirvittää. Tarkoittaneeko se, että alan tulla vanhaksi?

Sauna. Se tietysti lämpeni joka ilta. Aviohenkilö teki vastoja. Itse en ole koskaan oppinut tekemään sitä pantaa, joka pitää oksat kasassa, vaikka isäni oli taitava vastan tekijä ja neuvoja. Koivunoksat tuoksuivat myös saunassa.

Haravointi. Näin se vain usein menee, että kun tulemme mökille juhannukseksi, miehen on syytä tarttua viikatteeseen ja minun haravaan. Ei tunnu missään, vaikka lähimökillä istutaan samaan aikaan tuntikausia auringossa. Varmaan harmittaisi, jos edes pystyisin olemaan kuumassa auringon paahteessa pitkään tulematta huonovointiseksi. Ei ole ollut koskaan minun juttuni.

2.  TÄMÄN MITTUMAARIN UUSIA JUTTUJA

Aaton kauppareissu. Harvoin jos koskaan olen ollut kaupassa enää aattona. Nyt olin. Virtain S-marketissa oli väkeä kuin hyttysiä ulkona mökillä. Kaikki sujui kuitenkin hyvin ystävällisten myyjien avustuksella.

Retkiruoka. Retkiruokaa olen aikaisemmin syönyt vain patikkaretkellä. Nyt aviohenkilö ehdotteli pian vanhenevien ruokien syömistä, olkoon aatto tai ei. Mikäpä siinä. Ei tullut paljon tiskiäkään. Punaviini sentään ”juhla-ateriaa” juhlisti. Mistä mahtoi johtua, että kana-ateriani ei maistunut yhtä hyvältä kuin mitä muistan reissussa ulkona maistuneen. Siis ei maistunut yhtään hyvältä.

Kokko. Ei ollut kokkoa ei, vaikka ilmeisesti meidän seudullamme sitä olisi voinut polttaakin. Ihme juttu, kun ollaan kokolla oltu jopa sateessa sateenvarjojen kanssa. Sinne kuuluu aina myös kuoharilasin kohotus. Tällä kertaa näin.

Lettujen paisto. En muista juhannuksen aikaan lettuja mökillä paistaneeni, muulloin toki toisinaan. Mikä onkaan paistaessa, kun seitsemän reiän lettupannu on lapsuuden kotini perua. Yksittäinen sähkölevy on taas aviomiehen kotoa kulkeutunut. Kun paistan terassilla, ei keittiö kuumene eikä hajustu.

Lastenkirjojen luku. Toki lapsi-ihmisiä on mökillä vieraillut sitten Kuopuksen lapsuusajan. Sitä varten siellä on lasten lehtiä ja muutama kirja. Iloksemme Kuopus perheineen oli nyt pari päivää mökillä kanssamme. Mummelin Murunen, 1 vuotta 9 kk, on erittäin innostunut kirjoista. Jostakin syystä hän välillä halusi, että makasimme molemmat lattialla kirjaa lukien. Konstit on monet, sanonpa vaan.

Jumppa. Vasen takatassuni on viime aikoina vähän oikutellut. Fysioterapeutilta olen saanut päivittäisiä harjoitteita. En siis kuvittele lähteväni lentoon tämän harjan kanssa. Kunhan vaan kumartelen ohjeitten mukaan. Välillä saan istua harjoituksia tehdessäni. Välillä jopa maata, kuten tässä.

Ahomansikat. Ahomansikoita olen kerännyt ja syönyt lapsena mökillä. Niitä ovat keränneet lapseni ja lapsenlapsenikin. Koskaan aikaisemmin ei kuitenkaan vielä juhannuksena ole ollut kypsiä marjoja.

Kodan vieraskirja. Vajaan parin kilometrin päässä mökiltämme on kota, jossa on ollut vieraskirjakin. Nyt sitä on monin tavoin kohdeltu kaltoin. Tyhjiä sivujakaan ei enää ole ja täydet sivut ovat irtolehtipainoksia. Harmittelin kerran aviohenkilölle, miksi sinne ei ole tuotu uutta. Mikset itse vie, tokaisi mies. No, nytpä vein. Oikein ajan kanssa Suomalaisen kirjakaupan myyjän kanssa pohdimme, millainen vihko/kirja olisi hyvä tällaiseen tarkoitukseen. Ans kattoo, miten viholleni käy.

3.  KOTIMATKA

Rasin tupa. Pysähdyimme Virtain Vaskivedellä Rasin tuvalla pizzalle. Hyvää olikin niin pehtoorin pizza kuin kasvispizza. Voin suositella paikkaa.

Hotelli helpotuksessa komea ja raamikas pyykkilautavatsamies kuvassa ei herättänyt minussa minkäänlaisia väristyksiä. Pitäisi varmaan olla useampi vuosikymmen nuorempi.

Mietelausetta lukiessani ajattelin inhorealistisesti, että vaikea on sitä prinssiä löytää. Ei aina auta, vaikka huulet ruvella pussailisi sammakoita.

MUUTEN OLEN SITÄ MIELTÄ, että juhannus meni mukavasti. Säätkin suosivat. En valita. Hyvillä mielin odotan seuraavaa juhannusta.