Edelleen kerron Suvanto-kuoron 10-vuotisreissusta Ahvenanmaalla.

Aamuaikaisin jätämme Brändön Åvan ja posottelemme bussilla Torsholman satamaan. Saaristolautta vie meidät Vårdön Hummelvikiin.

Kaksi ja puoli tuntia kestävän lauttailun aikana juomme kahvia, sometamme ja välillä haistelemme meri-ilmaa lautan perässä. Pääasiassa kuitenkin istuskelemme ja puhumme viisaita.

Maissa paikallisopas Jaana Ojala hyppää bussimme kyytiin ja lähdemme turistikierrokselle.

1.  BOMARSUNDIN LINNOITUS

Bomarsundin linnoituksen rakensivat venäläiset 1830-luvulla. Linnoitus tuhottiin Oolannin sodassa. Venäläisten antautumisen jälkeen ranskalaiset räjäyttivät sen. Jäljellä on nyt raunioita. Raunioiden perusteella linnoituksella on ollut kokoa kuin pienessä kylässä.

Kauniit ovat maisemat edelleenkin. No eivät nuo tykit kyllä kauniita ole, mutta ovat muistutuksena menneistä ajoista.

2.  KASTELHOLMAN LINNA

Opas Jaana Ojala kertoo jo linnan pihassa Kastelholman linnasta.

Kastelholmaa alettiin rakentaa 1300-luvulla puolustuslinnakkeeksi. Se on toiminut myös  Ahvenanmaan hallintokeskuksena. Suomen herttua Juhana piti siellä jonkin aikaa vankinaan veljeään Eerik XIV ja tämän vaimoa Kaarina Maununtytärtä. Linna alkoi kuitenkin vuosikymmenten mittaan rapautua. Vuoden 1745 tulipalon jälkeen se toimi enää viljavarastona. Myöhemmin linnaa on konservoitu.

Heti linnaan astuessa vitriinissä on pienoismalli Ahvenanmaan tunnetuimmasta noidasta. Etenkin 1600- luvulla oli suorastaan noitavainoja. Noidaksihan saattoi leimautua nykyajatuksin kovin pienistä syistä. Esimerkiksi punainen tukka oli selvä merkki. Noitia myös ilmiannettiin. Vangittuja säilytettiin Kastelholmassa, kunnes heidät syyllisinä teloitettiin. Ei ollut pää tiukassa noina aikoina.

Jossain vaiheessa sisällä opas sanoo: ” Jos on korkeanpaikan kammoa, ei kannata nyt jatkaa enää tänne ylös”. Mitä, mitä? Joo-o. Korkeat paikat eivät ole todellakaan mieleeni. Mutta en ole kyllä tullut tänne Kastelholmaan korkeuksien kammoa potemaan! Toteutan sitä jossain muualla! Ei muuta kuin tossua toisen eteen ja portaita ylös!

Linnaa kiertää ylhäällä kävelyreitti. Sieltä on kauniita näkymiä alas.

Kuvassa näkyvät oikeassa reunassa vartijoiden käyttämät portaat. Jäämme pysähdyksiin portaille, kun Jaana varoittelee portaiden alapäässä olevasta tosi matalasta oviaukosta. Minulle tulee siinä seisomaan joutuessa pieni heikko hetki. Voihan villahousu! Nyt jo pois täältä! Katselen vain oikealle muuria, en vahingossakaan alas. Huh! Selvisin!

3.  SMAKBYN RAVINTOLA

Kävelemme Kastelholmasta Smakbyn ravintolaan lounaalle. Siellä jo odottaa bussimme ja osa ryhmästämme. Ravintolan omistaa TV-ohjelmista ja keittokirjoista tuttu Michael Björklund eli Micke. Tosin hän ei ole nyt paikalla.

Syömme lihakeiton Micken anopin ohjeilla tehdyn, maukkaan leivän kanssa. Ahvenanmaalainen pannukakkukin on kuulemma anopin ohjeiden mukainen. Se on riisipuuropohjainen, kuten ahvenanmaalaiset pannukakut ymmärtääkseni yleensä. Ystäväni kysyy myöhemmin kotona, että jos ruokia oli anopin ohjeilla tehty, niin miksi anopilla ei ole ravintolaa. Jaa -jaa. Sen kun tietäisi. Ruoat ovat joka tapauksessa maittavia. Leipää tarttuu mukaani kotiinkin.

Ennen lähtöä pihasta Taffel Chipsin tehtaanmyymälän kautta Maarianhaminaan, otamme välttämättömän potretin matkaporukasta.

Ai, että ostinko chipsejä tehtaanmyymälästä? Saattaa olla että ostin. Saattaa olla että en.