Aikaa sopiessani jäsenkorjaaja kehottaa ennakkoon miettimään kaikki elämäni varrella kokemani kolhut ja muksut. Totean siihen, että eipä niitä paljon ole.

Kun sitten istumme meillä keittiön pöydän ääressä ja käyn läpi leikkaukseni (3kpl), hermosärkyni, polven kolauttamiseni ja mitä niitä nyt olikaan, niin kalevalainen jäsenkorjaaja Saana Monthan toteaa: Olihan niitä siinä. Hän laittaa ylös kaikki kertomani krempat.

Ikääntymiseni iloihin kuuluu, että sain muutamalta ystävältä lahjaksi kalevalaisen jäsenkorjaajan hoidon. Lahjan lunastus tosin meni pitkälle kevääseen omien aikataulujeni vuoksi. Saana Monthanista olin kuullut hyviä puheita, joten häneen päädyin. Hän antaa hoitoja vain asiakkaan luona.

Toki käyn läpi www.kansanlaakintaseura.fi sivuilta Tampereen koulutetut osaajat. Tuijotan tiukasti silmiin kuvaa, jos sellainen jonkun jäsenkorjaajan omilla sivuilla on ja yritän päästä perille olisiko hän hyvä. Saanan sivuilla www.saananluo.fi  on paljon tietoa jäsenkorjauksesta. Kyseessähän on vanha, suomalainen hoitoperinne. Hoidossa tasapainotetaan koko tukirakenteen ketjua. Tukirankaa ylläpitäviä pehmytkudosalueita pehmitetään ja löysätään. Hoidosta apua voi saada esimerkiksi monenlaisiin kipuihin. En edes yritä ruveta kertomaan yksityiskohtaisemmin hoidon periaatteista. Saattaisin puhua höpöjä. Niistä voi lukea vaikkapa Saanan kotisivulta tai kansanlääkintäseuran sivuilta.

Odotan suurella mielenkiinnolla mitä hoidossa tuleman pitää.

Itse hoito alkaa selinmakuulla sängyllä. Ennakkoon Saana on kertonut, että sängyn ympärillä täytyy hänen pystyä liikkumaan. Hän sanoo käsittelyn aikana kertovansa, jos jotakin kerrottavaa havaitsee.

Käsivarret ja kädet ovat ensin työn alla. Otteet ovat lempeät, tunnustelevat. Hieronnasta selvästikään ei ole kyse. Peukalon hankaa hän sitten kyllä ihan hieroo. Hän sanoo, että se usein unohtuu hieronnassakin.

Jalat ovat seuraavana vuorossa. Saan kiitosta jalkojen vahvoista lihaksista. Kuulemma polvileikatuilla ei välttämättä näin ole. Kiitokset lähetän eteenpäin Poltteen Teemulle ja Laurille. Kyllä muun muassa ne lukuisat laatikon päälle nousut, milloin painojen kanssa milloin ilman, ovat varmasti osaltaan tehneet tehtävänsä.

Oikean jalan varpaaseen on kehittynyt alkuvaiheessa oleva vasaravarvas. Alkulähde on vuoden takaa pyhiinvaelluskävelyltä. Saana hieroo varvasta venyttäen ja kehottaa minua tekemään samaa joka ilta. Kun kysyn, kauanko kerralla, saan vastauksen: puoli tuntia. Ohoh. Hierontaa varpaan oikaisemiseksi on neuvonut jalkahoitajakin. Hän on kuulemma ihan todistanut, että tällainen varvas kuin minulla, saadaan hieronnalla oikaistua. Olen luullut, että riittää, jos joskus vähän sipaisee. Tämä uskomus ei siis enää riitä.

Selän lihaksissani on eripuolisuutta, oikea puoli vahvempi. Ei, en ole koskaan aktiivisesti pelannut tennistä, en sulkapalloa enkä muutakaan vain oikeaa kättä rasittavaa. Oikeakätisenä tietysti se puoli on enemmän käytössä. Lisäksi nukun pääasiassa oikealla kyljellä, sekin kuulemma vaikuttaa. Vasemmalla kyljellä nukkuessani helposti tulee jotain ihmevetoa reiteen. Saana kehottaa nukkumaan selällään enemmän.

Olen kertonut ajoittaisista yöllisistä jalkasäryistä hermosärkylääkkeestä huolimatta. Niihin auttaa kylmäpussi ja /tai särkylääke. Saana sanoo jalkasärkyjen yleensä johtuvan selästä. Uskon sen, koska siellähän hermosärkynikin lähde tutkitusti on. Kun jalkaa särkee, laita kylmäpussi alaselän alle tai sekä selän että jalan alle, kehottaa Saana kokeilemaan.

Runsaan puolentoista tunnin kuluttua sanon kiitos ja sanomme näkemiin. Paljonko aikaa menee, se riippuu aina asiakkaan tilanteesta. Minun tilanteessani ei löytynyt mitään kovin ihmeellistä.

Saan kirjalliset ohjeet, miten hoidon jälkeen on hyvä toimia. Muun muassa näin:

·     kolmeen vuorokauteen ei saa saunoa, ei juoda alkoholia eikä tehdä raskaita nostoja tai nostaessa kiertoliikkeitä

·     täytyy muistaa juoda vettä 1,5 -2 litraa vuorokaudessa

·     on tärkeää levätä ja välttää turhaa fyysistä rasitusta

·     kivut voivat hetkeksi palautua hoidon jälkeen

Parin yön päästä jalassa on tavallista kovempaa särkyä. Sen jälkeen jalkasärkyä on ollut vähemmän kuin ennen hoitoa. Se ei ole kuitenkaan kokonaan hävinnyt. Jonkun kerran kokeilin yöllä särkyyn herätessäni Saanan neuvoa kylmäpussista sekä selän että jalan alla. En kuitenkaan malttanut väsyneenä odottaa niiden vaikutusta, vaan nappasin myös kipulääkkeen.

Entäpä varpaan oikaisuhieronta? Olen sitä tehostanut. Onnistuu samalla niin iltauutisia katsoessa kuin kirjaa lukiessa. Tuo vanha kehno minussa vaan välillä käskee hommasta laiskottelemaan. Siis ei ole tapahtunut joka ilta. On se kumma, kun ihan pikkuisen pitäisi itse jotakin tehdä hyvinvointinsa eteen, niin ei  tapahdu!

Että jäsenkorjaushoito kunnolla tehoaisi, tarvittaisiin useampi hoitokerta. Jaa-a. Kun nyt tulisi meikäläiselle joku juhlan aihe, niin voisin pyytää ystäviltä uuden lahjakortin.

Sitä odotellessa yritän kuitenkin muistaa Saanan kirjallisissa jälkihoito-ohjeissa olleen lauseen:

Muistahan kuunnella kehoasi, arvostaa sitä!

Tärkeä muistutus. Kehojakin kun jokaisella on vain yksi. Ei vaihdon varaa.

 

Ps. Klikkaamalla alla olevia linkkejä voit lukea lisää kalevalaisesta jäsenkorjauksesta.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/201804062200860618_we.shtml

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/201804062200860666_we.shtml

 

4.8.18. Jäsenkorjaaja Saana Monthanin korjaukset tekstiini. Olen siis kuullut/ymmärtänyt/muistanut väärin pari asiaa.

1. Vasaravarvasta ei pidä hieroa puolta tuntia, vaan puoli minuuttia.

2. Särkevään jalkaa ei ole hyvä laittaa kylmää, koska se supistaa verisuonia ja kudoksia, jolloin kipu ja paine voi lisääntyä. Merisuolakääre on sitä vastoin suositeltava.

Nämä ovat siis Saanan ohjeet. Oma vasaravarpaani ei ole kyllä tykännyt huonoa, päinvastoin, pitemmästäkään hieronnasta. Olen tehnyt sitä rasvan kanssa.

Itselleni myös kylmä toimii jalkasärkyyn. Mutta uskon kyllä Saanan tietoon ja kokemukseen, että merisuolakääre olisi parempi.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaa. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat