Kiitos! Tapaamisiin, Santtu-Matias!

Lauantai-iltana oli Tampere-talossa merkittävä konsertti. Kymmenen vuotta Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana toiminut Santtu-Matias Rouvali johti viimeisen konserttinsa: Näkemiin, Santtu-Matias.

Iso Salin kaikki 1800 paikkaa on ollut varattuna jo pari kuukautta.

Muistan hyvin, kun Santtu- Matias taloon tullessaan alkoi hurmata meitä tamperelaista konserttiyleisöä. Eikä vain tavallista konserttiyleisöä, vaan kerrottiin, että nuorempikin väki hänen ansiostaan löysi konserttisalit. Onhan hän todella lahjakas kaveri, paremmin asiaa ymmärtävienkin mielestä. Oma merkityksensä on varmaan ollut myös sillä, että hän oli tullessaan alle 30-vuotias, välitön ja mutkaton kiharapää. Hiuspehko on säilynyt, milloin käkkärämpänä, milloin loivemmin kiharoin, ikää vain on tullut lisää.

Nuorten mieleen, ja miksei vanhempienkin, ovat olleet muun muassa Tampere Filharmonian ja Eppu Normaalin yhteisesiintymiset. Näin tapahtui esimerkiksi joulukuussa 2021 uuden Areenan avajaisissa.

Ratkiriemullinen oli konsertti, jonka Santtu-Matias järjesti täyttäessään 30 vuotta. Siellä oli pienen soittajaporukan esityksiä. Santtu-Matias itse, ansioitunut lyömäsoittajakin, ilahdutti meitä esityksellään. Sieluni silmin näen edelleen sen soittovehkeen ja pulikat, jotka menivät kuin väkkärät hänen käsissään, mutta soittimen nimeä en muista. Enpä muista kappalettakaan. Olisiko ollut Tico Tico? Tai sitten ei.

Hullun hauska oli syntymäpäivillä ihmispyramidi, jonka soittajat Santtu-Matiaksen kanssa muodostivat. Mukana oli, niin soittajana kuin ihmispyramidissa hänen ensimmäinen vaimonsa ja poikansa äiti, pianisti Heini Lehto. Tunnelma oli kaiken kaikkiaan letkeän rento.

Rouvalia on viety maailmalle jo Tampereen vuosina kuin litran mittaa. Hän on Göteborgin sinfoniaorkesterin ylikapellimestari ja Lontoon flharmonisen orkesterin ylikapellimestari. Lisäksi hän on vieraillut ainakin Berliinissä ja New Yorkissa. Ja voipi olla, että hän touhuaa vielä jossain muuallakin, kuka niitä kaikkia muistaa.

Pieni pelko on ollut jo aiemmin, että Rouvali hylkää meidät muiden houkutusten takia. Kymmenen vuotta hän kuitenkin pysyi. Tosin käytännössä hän on ehtinyt enää Tampereella johtaa vain joinakin viikkoina vuodessa. Olemme siis jo tottuneet moniin vieraileviin kapellimestareihin. Vierailemaan Santtu-Matias aika lailla varmuudella tulee Tampereellekin.

Me tamperelaiset olemme siis arvostaneet ja rakastaneet Santtu-Matiasta. Ja eikö mitä? ”Tampere Filharmonian yleisö on ehdottomasti top-ykkönen!”, sanoo Santtu. Että ihan top-ykkösiä! Wautsi!

Rouvalin jälkeen syksyllä kapellimestarina aloittaa englantilainen Matthew Halls. Elokuun alussa järjestettävä suosittu puistokonsertti on hänen ensi esiintymisensä vakituisena kapellimestarina. Toki hän jo tullut tutuksi kapellimestarivierailuillaan.

Niin. Se jäähyväiskonsertti viime lauantaina. Saimme nauttia Richard Straussin musiikista. Minusta Sankarin elämä- teos oli erittäin vaikuttava ja kaunis. Näin puhui Zarathustra- teos ei minua niin paljon sykähdyttänyt. Aamulehden arvostelija Harri Hautala antoi konsertista täydet viisi tähteä. Hautala kehui muun muassa kapellimestarin ja orkesterin välistä ”rakkauden lämpöä”.

Sanomattakin on selvää, että me taputimme seisaaltaan minuuttitolkulla. Kuului vislauksia ja huutoja. Rouvali sai ison, upean kukkakimpun orkesterin intendentti Eija Oravuolta. Intendentti ilmoitti myös, että Rouvali on nimitetty orkesterin kunniakapellimestariksi. Pikkuisen odotin, että Santtu-Matias olisi heittänyt kukkakimpun yleisöön. Se olisi ollut hänen tapaistaan. Mutta ei nyt sentään. Onneksi.

Väliajalla tapasin tuttavapariskunnan, jota en ole ennen konserteissa nähnyt. He kertoivatkin, että he eivät koskaan ennen ole olleet filharmonikkojen konsertissa. Nyt he tulivat. Hyvästelläkseen Santtu-Matias Rouvalin. 

Santtu-Matiaksen lumo tavoittaa lähes kaikki, vaikka joskus vähän viiveellä.

Santtu-Matias Rouvalin yksittäiskuva on konsertin ohjelmalehtisestä. Muut kuvat ovat Reijo Hietasen.