Joka mennyttä juhannusta muistaa sitä kepakolla silmään

Jotenkin tähän tapaan vanha kansa menneiden muisteluista sanoo. Otanpa riskin ja kerron omasta viehkosta, nautittavasta juhannuksestani vajaa viikko sitten. Lähes kaikki juhannusmeininkini ovat päteneet muinakin mökkipäivinä. Etenkin helteellä.

Kuulun niihin suomalaisiin, joiden mielestä oikea paikka viettää juhannusta on mökki. Vaikka yritän muistella, en muista yhtään kaupunkijuhannusta. Voi tietty olla, että muisti pettää. Sitä muistaa mitä haluaa.

Tässäpä pääasialliset touhuni juhannuksena

1.   JUHANNUSSAUNA 

Saunaan kuuluu, etenkin juhannussellaiseen, miehen tekemä vihta ja koivunoksa tuoksuja tuomaan. Lapsuudessani omakotitalon oven pieleen tuotiin aina koivut. Olemmepa monena juhannuksena tehneet saman mökillä. Tänä vuonna ei. Ehkä aika turhaakin se on, kun koivuja heiluu ympäristössä siellä ja täällä. Juhannustaiatkin ovat taaksejäänyttä elämää. Ehkä vielä joskus menen alastomana jonkun ruispeltoon keskiyöllä kieriskelemään, jahka sen pellon löydän. Saattaa se sulhanenkin siinä löytyä. Saattaa mies tulla etsimään, minne hävisin.

2.   JUHANNUSKOKKO

Kokko kuuluu asiaan. Tällä kertaa se on saunan jälkeen. Onneksi metsäpalovaroitus ei koske vielä aattona Etelä- Pohjanmaata. Istuskelemme juhannuspäivän puolelle nuotiolla aviohenkilön ja edesmenneen siskon miehen kanssa. Kuumassa tuhkassa kypsyy aamuksi rosvopaisti ja vanhat perunat.

3.   JÄRVI, JÄRVI JA JÄRVI

Mikä olisi ihanampaa kuin uiminen kesäisessä järvessä! Helteillä meidän mökkirantamme vesi on ollut jopa 27. Ihan pakkohan siellä on tämän tästä käydä, etenkin, jos ilman lämpö on 30.

Uin mielelläni puolesta tunnista tuntiin yhteen menoon, sellaista mummouintia hitaasti kiiruhtaen. Kilometrejä kyllä päivän mittaan kertyy. Kun olen kova tyttö laskemaan ja mittaamaan, minulla on järvessä mitattuna matkat, että pystyn laskemaan kilometrit.  Älyranneko ranteessa mittaa ajan ja kalorit.

Uimataitoisen määritelmää en silti kaiketi täytä. Uin kyllä kepeästi vaaditut 200 metriä. Mutta. Siitä 50 metriä pitäisi uida selkää. Joo. Uin selkää niin maan perusteellisen kovalla melskeellä. Eteenpäin meno on sitten vähän niin ja näin.

Nyt ehkä luulet, että uimisen nautinto jää mittausten alle. Ehei. Voin vetoja vedellessä katsella perhosten iloittelua ja sudenkorentojen leikkejä veden pinnalla. Välillä ne istahtavat lumpeen lehdelle. Vesimittarit menevät ihan hirmuista vauhtia minua pakoon. Katselen niitä hieman karsastaen sen jälkeen, kun luen, että ne ovat luteiden heimoon kuuluvia. Hyi! Ihan rantavedessä uiskentelee pieniä ahvenen poikasia. Tänä kesänä sorsapoikuetta ei ole näkynyt. Kuikka toki alkukesästä.

Käki kukkuu, olen vedessä tai maalla. Juhannusaattona ensimmäisestä kukinnasta lasken itselleni 40 jäljellä olevaa vuotta. Siihen lopetan laskun, vaikka käki vielä vuosia lisää kukkuu. En kai nyt sentään ihan hirveän paljon yli satavuotiaaksi halua elää.

4.   AAMUKAHVI

Aamu-uinnin jälkeen juon vasta aamukahvit. Ulkoterassilla tietenkin.

5.   RIIPPUMATTO

Helteellä paras paikka oleilla on riippumatto. Tämän nimenomaisen maton olen tuonut 20 vuotta sitten Ecuadorista. Sitä vaan ihmettelen, miten minulla on ollut matkalaukussa tilaa sille. Näköjään.

Kirjat kuuluvat mökkeilyyn(kin) ja mielellään juuri riippumatossa löhöen. Varjoa toki helteellä riippumatossakin tarvitsen, ei suoraa aurinkoa.

6.   TYÖNTEKO

Mies innostuu viikatoimaan rantaa ja perunapellon reunamia. Mikäs minun auttaa kuin mennä perässä haravoimaan. Kun aurinko rupeaa räköttämään suoraan työmaalleni, vetäydyn odottamaan varjon lankeamista. Tuntuu, että muuten pyörryn.

7.   PUUN KAATO

Satun mainitsemaan aviohenkilölle, että tuo hontelo, pitkä mänty pitäisi tuosta tuvan nurkalta joskus kaataa pois. Siis joskus. Mitä tekee mies? Rupeaa kaatohommiin,(siis juhannuspäivänä), johon tarvitsee minua. Hän kiipeää sitomaan köyden puuhun ylemmäksi. Minun tehtäväni on sitten kiskoa narusta kuin mielipuoli, kun mies sahaa. Talon päälle kaatuva puu, vaikka hoikkakin, ei ole tavoitteissa. Vastustan ankarasti hommaa. Väitän, että en mitenkään jaksa vetää tarpeeksi kovaa. Mitä mies? Sen kuin naureskelee. Huh. Onnistuuhan se.

8.   VILJELYKSET

Perunat ovat aika hyvässä mallissa, multaamista vaille. Miehen salaatit ja muut kasvavat kohtalaisen hyvin. Kotona tosin salaatit ovat jo käytettävissä.

Järkytyn, kun menen auringonkukkaviljelmälleni. Ei yhden yhtä tainta kasvamassa!! Rikkaruohoja toki paljon. Mistä hemmetistä on kyse? Ostin ihan pakiparastani uusia kuorellisia auringonkukan siemeniä. Viime vuonna tein sen virheen, että ostin kuorittuja. Ei siis tapahtunut mitään. Eipä ole tapahtunut tänäkään vuonna. Täytyy ilmeisesti tyytyä muistelemaan mahtavia auringonkukkaviljelmiäni takavuosilta. Paha takaisku. Ensi keväänä istutan heti vain rikkaruohoja.

Hellepäivät ovat jatkuneet samalla kaavalla, kutakuinkin, juhannuksen jälkeenkin. Kokkoa toki en ole poltellut, puitakaan ei ole kaadettu, ei ole  viikatoitu. Helteellä saunakaan ei ole enää maistunut. Järveen vaan. Siis järvi, järvi ja järvi!