Enpä etukäteen tiennyt, että löydän itseni mökkireissulla sunnuntai-iltapäivänä Siikinniemen rantalavalta harmonikkataiteilija Airi Hautamäen iltapäiväkonsertista ja tansseista. Ilman viereisellä mökillä lomailevaa siskonlikka Lotan yllytystä en olisi sinne eksynyt.

Lotta halusi nähdä ja kuulla alavutelaisen mestaripelimannin soittoa, koska ei ollut sitä aikaisemmin kuullut. Musiikki-innostuksen ymmärtää, kun hän itse on ammattiviulistina Saksassa.

Että konserttireissu olisi matkaltaankin kesäinen, täysi lasti mökkiväkeä lähtee Virma-veneellä soutaen Siikinniemeen. Niin syvässä soutupaatti ui, että minä päätän, oman turvallisuuteni nimissä, turvautua Lyytini motorisoituun kyytiin. Yksi meistä tulee vielä pyörällä perässä. Turvallisesti vene väkineen kuitenkin perille pääsee.

Siikinniemen lava on järven rannassa tosi kauniilla paikalla. Se on kokenut monia muutoksia sitten vuoden 1933, jolloin ensimmäinen vaatimaton lava rakennettiin. Nykyään lavaa hoitelee kyläyhdistys.

Että osaa olla ihana konsertti!

Airi Hautamäki on itseoppinut mestaripelimanni, director musices, joka on opetellut kappaleet korvakuulolta. Kaksirivisen haitarin soiton hän aloitti jo pikkutyttönä. Tässäkin konsertissa hän soittaa välillä pienempää, välillä isompaa haitaria. Riveistä en mitään tiedä. Airi Hautamäki on myös opettanut monia soittajia usealla paikkakunnalla, myös Tampereella täällä asuessaan. Onpa Hautamäki myös tehnyt sävellyksiä, esimerkin saamme siitäkin Siikinniemessä.

Konsertin aloittaa Airi Hautamäki laululla, säestäen itseään harmonikalla. Sitten mukaan tulee kaksi hänen siskoaan laulamaan. Jos nyt oikein muistan, niin sävellys on Airi Hautamäen ja sanat sisarusten äidin. Voi tämä muistelu kyllä mettäänkin mennä.

Juontajana toimii lupsakkaasti Eeva-Liisa Riihimäki. Hän myös laulaa Airin säestäessä. Ja mitenkä hän laulaa! Aivan upeasti! Kun Bésame Muchon sanat ja sävelet kajahtavat ilmoille, humahdan alta aikayksikön 60-luvulle ja tansseihin senaikaiselle Siikinniemen lavalle. Voihan ohi eletty nuoruus!

Harmonikkataiteilija ja laulaja Jonna Pirttijoki on aivan häkellyttävän monipuolinen soittaessaan ja laulaessaan hyvin erityylisiä kappaleita. Hänellä on useita alan opintoja takana ja viimeksi hän on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi. Erilaisia harmonikkakilpailuja on hänkin käynyt. Hän tekee sekä soolokeikkoja että soittaa ja laulaa tanssiorkesterissa.

Pirttijoki on syntyisin Kauhajoelta ja asuu Ilmajoella. Eteläpohojammaan likkoja hänkin. Voi hyvän tähäre, sanoo tämä eteläpohojalaanen. Miten tämäkin on pysynyt minulta täysin salassa.

Liki kaksituntiseen konserttiin sisältyy vielä vuoden 2011 tangoseniori Mikko Niemelän laulua, Airin säestäessä tietenkin. Unohtaa ei sovi myöskään Elli Asunmaata, joka laulaa kupletteja ja viimeisessä esiintyjien yhteiskappaleessa soittaa sahaa.

Lisäbonuksen konserttiin tuo se, että kuulen aika leviää eteläpohojalaasta puhetta. Harvemmin sitä kuulen.

Lipun hintaan 15 euroa, sisältyy kahvi monipuolisten leivonnaisten kera sekä Airi Hautamäen cd.

Lopuksi on tunnin verran tanssia. Hyppelemme 17-vuotiaan Brysselin lomalaisen kanssa periaatteella, että mitään juuri ei osata, mutta hauskaa on. Minä yritän toimia  ”opettajana”, mutta paksupohjaiset lenkkitossut eivät ole paras kenkä näihin hommiin. Jos nyt muutenkaan enää mitään tangon tai valssin askelia osaan toiselle opettaa.

Että olipas nautittava konsertti! Meidän kaikkien mielestä, vaikka monikaan meistä ei juurikaan liputa harmonikkamusiikille. Jopa 17-vuotias Brysselin lomailija tykkäsi, vaikka todellakaan hän ei yleensä tällaista musiikkia kuule tai kuuntele. Esikoinenkaan ei enää harmitellut, kun ei jäänyt lahjasukkaa kutomaan, vaikka sukilla kiirettä pitääkin. Ei kuitenkaan poikkeusta ilman sääntöä. Kymmenvuotias ei ollut pähkinöinä. Hän kesti kuitenkin marisematta.  Hyvä kotikasvatus.