Jos olisin tee-itse-korujentekijä, olisin varmaan pyörtynyt, kun astuin sisään Helmien taloon Virtain Herraskylässä. Tällaisena epäkoruntekijänä olen vain ihan kuin klapilla päähän lyöty. Niin mielettömästi siellä heti ensi silmäyksellä näyttää olevan kaikkea aiheeseen liittyvää. Vallan kolmessa huoneessa!

Tätä viittaa olen vähän toistakymmentä vuotta vilkuillut mökille tai mökiltä kotiin ajaessani. Ensin ihmettelin vuosia, mitähän se mahtaa tarkoittaa. Sitten kävin jo katsomassa netistä, että erilaisten helmien ja korujen tykötarvikkeitten myynnistä on kyse.

Nyt olen jo niin rohkea tyttö, että mökiltä tullessa kaarran Virtain Herraskylässä kantatie kuuskutoselta vasemmalle Topparintielle. Muutama sata metriä peltojen ja tienvieruskukkien välistä, mäki ylös ja jo parkkeeraan ison, keltaisen talon pihaan. Talo on entinen kyläkoulu. Onpa se viehättävällä paikalla.

Ovelle pääsee kaunista puuterassia pitkin. Pääsee tarvittaessa jopa lastenvaunujen, rollaattorin tai pyörätuolin kanssa. Huomaavaista.

Ystävällinen Jaana Hopkins, toimitusjohtaja, tulee vastaan. Vapaasti voin katsella ja kuvata ja postata. Vaikka artikkeleita on niin maan perusteellisesti, hän löytää minulle, epämääräisen kuvaukseni perusteella, korvanappien aihiot, joita olin nettisivuilta katsonut.

Kyselen, miten hyvin asiakkaat tänne osaavat tulla. Aika hyvin kuulemma. Verkkokaupan kauttakin voi asioida. Korona-aika on tehnyt lovea täällä, kuten monissa muissakin yrityksissä. Bussilasteittain ihmisiä ei ole nyt käynyt. Kurssien pitäminenkin on ollut tauolla. Tänään sattuu aika hiljainen päivä.

 

 

Kiertelen, katselen ja kyselen. Kun en ole alan harrastaja, en osaa edes kuvitella, mitä kaikkea näillä tykötarpeilla voi tehdä. Jaana Hopkins kyllä osaa neuvoa. Jos täältä ei löydä haluamaansa, niin ei sitten mistään. Eipä suotta Helmien talo mainosta itseään koruntekijöiden aarreaittana. Onhan se Suomen suurin korutarvikkeiden erikoisliike!

Myynnissä on valmiitakin koruja, kuten nämä riipukset. Näistä moni on ihan miunmaunmukkaan.

Herkän kauniita ovat ikkunakoristeet, joita on paitsi pöydällä kasasta ostettavissa, myös ikkunoissa.

Myyntitiskin taakse seinälle tehty riikinkukko, on paitsi kaunis myös hyvin elävän näköinen.

Ellet pääse Virroille paikan päälle, niin hyvin tehdyiltä ja värikkäiltä nettisivuilta löydät varmaan kaikkea etsimääsi. Varaa kuitenkin itsellesi aikaa, koska sivuja on todella paljon. Itse ohjauduin sieltä youtuben sivuillekin, jossa neuvotaan pikkulaukun tekoa. En perehtynyt siihen sen kummemmin, kun ei nyt juuri ollut siihen tarvetta. Hopkins kertoo, että ohjeita löytyy youtuben lisäksi facebooksivulta ja pinterestistä.

Ai että ostinko mitään? Vai tyydyinkö vain katselemaan ja kuolaamaan?

Jotakin pientä. Jo tuon nätin pikkuostoskassin takia kannatti ostoja tehdä. Vielä pitäisi osata koota nuo korvikset. Ei kuulostanut vaikealta, mutta katsotaan, jääkö sormi liimaan kiinni. Jos saan sormeni liimasta irti, saatan palata ostamaan ihanan rannerenkaan ainekset. Siinä ei tarvitse liiman kanssa pelata. Ihan uudenlaiset haasteet sen teossa näyttäisivät olevan vastassa. Ans kattoo!

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaavat. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Yhtä moninainen kuin elämäni on. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla