Istun Fridan avoimissa harjoituksissa Työväen Teatterin isolla näyttämöllä. Sen tunnin jälkeen olen vakuuttunut, että tämä näytelmä on syytä tulla katsomaan. Tosin olen vähän huolissani, kun kohtaukset, joita harjoitellaan, näyttävät olevan vielä aika levällään, vaikka ensi-iltaan ei ole paljon aikaa.

No joo. Toki tiedän, että mihinkään huoleen ei ole syytä. Ammattilaiset hoitavat hommansa hyvin. Kun seuraavan kerran istun samassa katsomossa katsomassa Fridaa, tällä kertaa noin kaksi tuntia, Anne Rautiaisen käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä on juuri niin vaikuttava kuin Frida Kahlon elämäkin. Elsa Saisio elää vahvasti näytelmän Fridana.

Vuonna 1954 syntynyt meksikolainen taidemaalari Frida Kahlo kuoli 47-vuotiaana keuhkoveritulppaan. Huhuja itsemurhasta oli myös ollut. Televisiossa esitetyssä dokumentissa itsemurha esitetään tosiasiana. Viimeisessä päiväkirjamerkinnässään Kahlo on kirjoittanut: ”Toivon, että lähtö on lopullinen ja riemukas- ja että en enää koskaan palaa.” Näytelmässä ohjaaja Rautiainen on ohjannut lähdön hetken kauniiksi, tapahtui se nyt sitten oikeasti miten tahansa.

Frida Kahlon elämässä on todella aineksia näytelmäksi. Lapsuuden polion jälkeen hän vammautuu pahasti 18- vuotiaana bussionnettomuudessa. Poika, hänen ensirakkautensa Alejandro, Miko Helppi, ei kykene tilannetta sulattamaan, vaan hylkää Fridan.

Pitkän vuoteessa olonsa aikana sairaalassa Frida alkaa maalaamaan. Myöhemmin etenkin lukuisissa omakuvissaan hän käsittelee surujaan.

Kuuluisa taidemaalari Diego Rivera, Pentti Helin, tuo paljon rakkautta ja intohimoa Fridan elämään, mutta myös suruja. ”Elämässäni on ollut kaksi onnettomuutta: bussionnettomuus ja Diego Rivera. Viime mainittu on niistä pahempi," sanoo näytelmän Frida. Frida ja noin 20 vuotta vanhempi Diego avioituvat, eroavat ja avioituvat uudelleen. Diegon naisseikkailut raastavat Fridaa.

Merkittävä rooli näytelmässä on Kuolemalla, Soile Ojala. Onnettomuuden seuraukset ovat Fridan keholle jokapäiväisiä. Kuolema vierailee monesti lähellä. Mietin, kertooko Kuoleman ajoittainen näyttämölle tulo silloin Fridan huonosta fyysisestä vai psyykkisestä olosta? Kenties molemmista.

Elsa Saision roolityötä Fridana ei voi liiaksi kehua. Pentti Helin Diegona tekee uskottavan roolin taidemaalarina sekä miehenä, jolle jokainen nainen on saalis. Fridan vanhemmilla, isällä, Pekka Kekäläinen, ja äidillä, Teija Auvinen, on pienempi, mutta tärkeä rooli. Eriikka Väliahde sisar Christiinana on Fridalle rakas, vaikka pettääkin Fridaa Diegon kanssa vuosikaupalla. Näytelmän Frida ymmärtää, koska ”Diegoa ei voi vastustaa”.

Marie Antikaisen lavastus on niukka, kuten havaintojeni mukaan nykyään näytelmissä useimmiten. Mitään enempää rekvisiittaa ei kuitenkaan tarvita. Elävyyttä näyttämölle tulee ajoittain tanssijoista, videoista ja valoista.

Näyttämön reunalla laulaja esittää Tuomas Luukkosen kitarasäestyksellä lauluja espanjaksi. Ihmettelen, eikö Petra Karjalainen olekaan laulamassa, kuten avoimissa harjoituksissa? Väliajalla kuulen, että tällä kertaa laulaja on Maiju Saarinen, koska Petra Karjalainen on samaan aikaan toisella näyttämöllä Reikäleivän esityksessä. Hyvin Saarinenkin laulaa. Tietenkin.

Näytelmä herättää minussa monenlaisia ajatuksia. Fridan elämä on ollut täyttä, niin hyvässä kuin pahassa. Kun se näin elävästi ja taitavasti tuodaan katsojan silmiin ja sieluun, niin on siinä sulattelemista.

Sitä mietin, miksi joillekin, kuten Fridalle, kasaantuu inhimillisesti katsoen kärsimystä liikaa?

Sitäkin mietin, olisiko Fridasta ilman hirvittävää onnettomuutta tullut kuuluisaa taidemaalaria? Tosin suurimman maineen hänen työnsä ovat saaneet vasta myöhemmin, eivät hänen elinaikanaan.

Mietin sitäkin, pitääkö todella paikkansa laulun kysymys: Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin? Jos pitää, niin mikä on vastaus? Ja mikä saa naisen rakastamaan miestä tämän renttuilusta huolimatta? No joo. Diego Riveraa voi tuskin rentuksi sanoa. Hän ei vain kykene pitämään näppejään erossa naisista.

Hohhoijaa. Vastauksia kysymyksiini ei taida olla.

Kysymykseen, kannattaako Fridaa mennä katsomaan, osaan sitten itsekin vastata - ja painokkaasti. Mene ihmeessä – jos vain saat lipun. Näytelmä menee vain tämän kevään – ainakin tämänhetkisen ilmoituksen mukaan.

 

Näytelmän kuvat Tampereen Työväen Teatteri/Kari Sunnari

Esiintyjäluettelo käsiohjelmasta

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle Esikoisen nuorelle Brysselissä. Iso ilo on ollut Kuopuksen tyttären syntymä viime vuonna. Saamme miehen kanssa nauttia hänen hoitamisestaan Tampereella.

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaavat. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Yhtä moninainen kuin elämäni on. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2025
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla