
Tyttärentytär pääsee ylioppilaaksi Brysselin Eurooppa-koulu II :sta. Hyvissä ajoin ostamme lentoliput luottaen siihen, että juhlinnan syytä on. Eurooppa-koulussa kun ylioppilaskirjoitukset, toisin kuin meillä, jatkuvat vielä kesäkuun lopulle. Tulokset he saavat päivää ennen lakkijuhlaa.
Kolme vuotta sitten sai samasta koulusta lakin tytön isoveli. Korona jylläsi ja suunnitellut juhlat jouduttiin perumaan. Edes vanhemmat eivät päässeet koululle juhliin, vain oppilaat ja opettajat maskeissaan. Striimauksen kautta osallistuin minäkin Suomessa juhliin. Siitä voit lukea blogistani klikkaamalla alla olevaa linkkiä
"Iloitkaa,kukoistakaa, rakastakaa!"
1. Lakkiaispäivän ohjelma
Edellisenä iltana vaihdamme ylioppilaslakin lyyran Eurooppa-koululaisen lyyraan. Kestää aikansa, ennen kuin älyämme, miten se onnistuu. Yksinkertaista, kun sen tajuaa.
Koulun lakkijuhlaan pääsevät vain vanhemmat tilaongelmien takia. Edes isoveli ei mahdu mukaan. Kokoonnumme kaikki muut telkkarin ääreen katsomaan striimattua tapahtumaa.
Ylioppilaat hurraavat jokaiselle todistuksen ja lakin saajalle vuorollaan. Joku opettaja jo ehdottaa, että taputukset voisivat olla vasta lopussa. Mitä vielä! Taputukset ja hurraukset jatkuvat tasapuolisesti loppuun asti.
Suomiosastolaisilla juhlinta jatkuu illalla
Juhla on entiseen myllyyn perustetun ravintolan pihamaalla. Paikka on tosi viehättävä. Kesäinen ilta on parhaimmillaan. Orkesterin soitto johdattelee meitä onnittelumaljoille. Luokseni tulee eräs äiti, joka kertoo olevansa Tampereella tuntemieni vanhempien tytär. Olipa hauska tavata. Toki olin tietoinen hänen Brysselissä olostaan.
Kukin seurue asettautuu omaan pöytäänsä. Jokaisessa pöydässä voi olla vain kahdeksan kutsuttua ylioppilaan lisäksi. Tila varmaan täälläkin on määrännyt rajoitukset. Laulamme aluksi Suvivirren. Oi ihanaa! Ensimmäinen kerta tänä keväänä.
Puheita pitää opettaja, vanhempien edustaja ja oppilaat. Silmäni kostuvat, kun yksi oppilas puheessaan niin kauniisti muistaa kuollutta luokkatoveriaan. Tapa, jolla hän sen tekee, on niin tyylikäs ja koskettava, että harva aikuinenkaan sellaiseen pystyisi.
Kolmen ruokalajin illallinen noutopöydästä on monipuolinen ja maittava. Jonot ovat maltilliset.
Juhla jatkuu halukkaille puoleen yöhön. Ja Uber-taksi toimii.
Uudet ylioppilaat lähtevät jatkamaan juhlaa jonnekin, en tiedä minne. Perinteen mukaan siellä ollaan kuulemma aamukuuteen. Ja kyllä. Perinne jatkuu.
2. Juhlat ylioppilaan kotona
Juhlintaa jatkamme seuraavana päivänä, pihamaalla nytkin. Hellepäivän ukkoskuuro heittää hetken sadetta. Ei haittaa, katoksen alla selviää. Kuuro on pian ohi. Tuntuu siltä, että se ei ollenkaan ilmaa viilennä.
Syömme jälleen hyvää ruokaa ja nautimme useammankin täytekakun ihanuudesta. Hyvin kauppansa tekevät tyyttäreni tekevät pikkuleivätkin. Ihailen, että hän jaksoi väkertää lusikkaleipiäkin. Juttelemme tuttujen ja ennestään tuntemattomien kanssa. Mukavaa on.
Juhlien jälkeen nuoriso lähtee jälleen bailaamaan. Tällä kertaa he saapuvat aamukahville, käveltyään useita kilometrejä. Taksin saaminen ei onnistunut. Voihan nuoruus, terve hulluus ja elämänilo!
3. Paluu kotiin
Parin päivän päästä lähdemme kotimatkalle Finnairin siivin. Muodollisuudet kentällä menevät sujuvasti ja ilman jonotuksia, vaikka ihmisiä riittää. Brysselin kentällähän kävelymatkat ovat kiitettävän pitkät.
Oho! Koneemme on ihan jätti, 271 paikkaa sisällään pitävä. Lentoemäntä kertoo, että kone on täynnä, muutama paikka bisnesluokassa on vapaana. Toistasataa aasialaista kuulemma lähtee Helsingistä jatkolennolle.
Tulemme turvallisesti Helsinkiin, josta matka jatkuu Tampereelle, vielä valoisiin öihin. Brysselin laitamilla yö on pimeä.
Kiitos ylioppilas! Sinun ansiostamme saimme monet juhlat! Kiitos juhlakalun vanhemmat juhlista ja kaikesta muusta! Suurkiitos ihana matkaseurani!