1.         Mökkeilyä

Perinteisesti olemme usein vappuna olleet aviohenkilön kanssa mökillä siivoamassa kesäkäytössä olevan mökin puolta. Niin tänä vuonnakin. Mistä mahtaa kertoa se, että joskus aikaisemmin hommaan on mennyt parikin päivää? Nyt homma hoituu vajaassa päivässä. Ja kyllä. Katot ja seinät edelleen kuitenkin kostealla ripsin. Mutta enää en esimerkiksi käy täydentelemässä aviohenkilön siivouksen jälkiä. Olkoon ja menköön. Hyvä, kun tekee.

Siivouspäivä lauantaina mökillä on puoliaurinkoinen. Tosin kaksi kertaa räpsähtää raekuuro! Matot ja petivaatteet saa kuitenkin hyvin pihalla puisteltua ja tuuletettua. Aattoaamuna herätessä maa on valkoinen ja räntää sataa. Jaaha. Haravointi voi jäädä tänään väliin.

Aviohenkilö on heittänyt katiskan järveen. Nyt on aika kokea saalis. Alamittainen hauki on käynyt pyydykseen. Hän pääsee jatkamaan vapun viettoa kavereidensa kanssa.

2.         Aattoajelu mökiltä kotiin

Aattona pysähdymme kotimatkalla Virtain Vaskivedellä Rasin tuvalle syömään pizzat. Aviohenkilö ottaa maukkaan kanapizzan.

Minä otan Tyrkköläisen. Nimellä sekä pizzassa käytetyillä aineilla on historiansa, saan kuulla. Vaskivettä on kutsuttu myös Tyrköksi. Pizzan aineista pekoni on mukana siksi, että Vaskivedellä on sikatiloja. Siellä on myös maitotiloja ja mozzarellajuusto viittaa niihin. Kanojen kasvatukseen liittyy kananmuna. Aikaisemmin Vaskivedellä on kasvatettu myös punasipulia, jota pizzassa myös on. Voi että! Mielenkiintoista! Oppia ikä kaikki. Pizza on niin iso, että otan puolet mukaani.

Matkaa jatkaessamme Kurussa tien vieressä pellolla pasteerailee kattohaikara. Mies tunnistaa linnun. Minä ymmärrän vain, että kyseessä on isohko, mustavalkoinen lintu. Kattohaikaraa pidetään hyvän onnen tuojana. Kiitos! Otan hyvän onnen vastaan.

3.         Vapun aattoiltana kotona

Avaamme kuoharipullon.  Se kai nyt kuuluu asiaan tällaisilla vähäeleisillä juhlijoillakin. Laitan valokuvan tyttärille, kun syömme nakkeja ja juomme kuohuvaa. Kuopus vastaa: Vähän on köyhän miehen lautanen. Missä on jatkot? Hahaa! Jatkot taitavat olla meillä molemmilla Isac Singerin kanssa. Kummallakin kun on kesken hänen kirjansa.

4.         Vapun päivänä Tampere-talossa

Tajuan vasta konserttiin mennessäni, että nythän olisi ollut ylioppilaslakin päivä. Siellä se kotsa on kaapin ylähyllyllä. Näin käy, kun en ole toteuttanut vapun rituaaleja.

Tampere filharmonian kapellimestarina on Antti Rissanen ja solistina Diandra. Diandra on minusta erinomainen laulaja, Rissasesta ei minulla ole aikaisempaa kokemusta.

Diandran laulamista lauluista parhaimpia ovat mielestäni The Winner Takes It All ja I Will Always Love You. Bond-elokuvien musiikista en niin perusta. Rissanen juontaa letkeästi konserttia.

Nautittava, iloinen, vappumainen tunnin konsertti! Pidän! Taputusten voimasta ja määrästä päättelen, että niin pitää moni muukin täydessä salissa. Aviohenkilö on kyllä huomattavan kriittinen.

Rauhallinen vappumme meni meillä tänä vuonna näissä merkeissä. Tiedä häntä, jos pitäisi vuoden päästä oikein jotain vappumaista repäistä! Ans kattoo.

Mediakuvassa on Rasin pirtin ”ilmapallopuu”