Kirjoitukset avainsanalla Ruokaboksi

”Ihanan uusavutonta”

”Pelkästään roskaa”

Tällaisia ovat eräät kommentit Ruokaboksin mainoksen alla facebookissa. Kyllä huvittaa.

Kun en ole koskaan aikaisemmin ”roskaa ” syönyt, niin täytyyhän ruokaboksi tilata. Eipä hassumpaa sekään, jos tässä pääsen ”uusavuttomaksi”. Esikoisen luona Brysselissä olen kyllä saanut boksiateriaakin. Hyvin kelpasi.

Netistä pääsen tilaamaan. Otamme pienen originalboksin, jossa ateriat riittävät 1-3 hengelle.

Kännykkään tulee tekstiviesti aikataulusta hyvissä ajoin ennen maanantaita, jolloin ruokaboksi tuodaan. Samana päivänä tulee vielä tarkempaa aikataulua. Klikkasin mahdollisuuden, että boksin voi jättää oven taaksekin. Mies on kyllä silloin kotona. Ripeä on tuoja. Hän soittaa ovikelloa, mutta on jo portilla miehen mennessä avaamaan. Laatikko toki on rapulla.

Laatikko sisältää kolmen aterian ainekset ja ohjelehtisen. Kylmää vaativat ruoat ovat tietenkin kylmäpussissa kylmäkallen kanssa.  Mukana on myös Ruokaboksimainoksella oleva kangaskassi.

 

1.    Pannulla paistettua kirjolohta, murskattuja perunoita ja yrttijogurttia

Mies pääsee kokkaamaan. Kun tulen kuoroharkoista, on ateria valmis.

Aika tavanomaista meidän arkiruokaamme. Keitetyt perunat tosin vain murskataan ja laitetaan voita ja suolaa. Kyse ei siis ole perunamuusista.

Lohi on erityisen hyvän makuista. Mausteina on suolaa, pippuria ja limen mehua.

Yrttijogurtti sopii minusta sekä kalaan että perunoihin.

Lisukkeena on vihersalaatti. Sitä jää vielä seuraavallekin päivälle, kun mies panee koko ison salaattikerän siihen.

Ei kun nälkäinen syömään!

Kaikkiaan hyvänmakuinen ateria. Vajaa 400 grammaa lohta riittää meille hyvin, murskattuja perunoita jää pari pikkukauhallista odottamaan seuraavaa päivää.

Ohjeen mukaan aterian valmistus kestää 45 minuuttia, miehellä menee kolme minuuttia enemmän.

Molemmat annamme miehen kanssa arvosanaksi 9 asteikolla 1-10.

 

2. Italialaista pestokanaa, caponata-kasviksia ja pastaa

Mitään pastaa ei tässä lautasella näy. Söhlään siihen seuraavan päivän riisin.

Caponatakasviksista en mitään tiedä, mutta ohjeen mukaan uunivuokaan pohjalle laitetaan sipulia, valkosipulia, kesäkurpitsaa, kirsikkatomaatteja ja mausteita päälle. Ohjeessa kehotetaan laittamaan muun muassa kuivattua timjamia. Pöydällä on kuitenkin loput tuoreesta, vähän jo kuivahtaneesta timjaminipusta, joten leikkaan siitä.

Broilerin paistileikkeet pitää leikata kulhoon 2-3 osaan. Olen tottelematon ja leikkaan pienemmiksi. Sekaan tomaattipestoa ja suolaa.

Vuoka uuniin 30-35 minuutiksi 225 asteeseen, ”kunnes broilerit ovat kypsiä”. Epäilen jo alkujaan riittääkö moinen aika broilerille ja laitan uunin vähän isommalle. Silti joudun lisäämään aikaa puoli tuntia, kun emme halua puolikypsää syödä. 

Aikaa menee siis enemmän kuin ohjeellinen 40 minuuttia. Joku lihanpala näköjään vähän myös kärventyykin.

Tässä ateriassa pitäisi siis olla pastaa eikä riisiä. Ilmeisesti luetun ymmärtäminen ei ole minulla kovin korkealla tasolla. Vasta ateriaa lautaselle lappaessa tajuan, että väärään pussiin olen tarttunut. Riisi kylläkin sopii tähänkin oikein hyvin.

Arviot: mies 6-7, minä 7,5. Olisin kaivannut enemmän makua broileriin. Ohjeessa kyllä annetaankin vinkiksi, että mausteeksi voi laittaa ripauksen chilijauhetta ennen paistamista. Käytämme sitten valmiin ruoan kanssa Sweet chili saucea.

Tästä ateriasta jää vielä yksi annos, jonka mies syö seuraavana päivänä, kun minä olen ulkoruokinnassa.

 

3.  Miedosti mausteinen halloumi-kasviscurry ja basmatiriisiä

No, meillähän on  jäljellä vain makaroneja, kun tärväsin riisin eiliseen ruokaan. Haluamme pysyä ruokaboksin aineissa. 

Jälleen on miehen kokkausvuoro.

Pilkotaan ensin sipulia, valkosipulia, inkivääriä, porkkanoita ja parsakaalia. Olen itse aina heittänyt parsakaalin varren roskiin (hui!), mutta tässä se ohjeistetaan kuorimaan ja viipaloimaan sekaan.

Ensin pannussa paistetaan halloumi kauniin väriseksi, sitten kasvikset. Suolaa, yrttisekoitusta, currya, juustokuminaa ja tomaattipyrettä mukaan. Vihon etusivulla kerrotaan, mitä mausteita aterioissa tarvitaan. Niitä ei ole paketissa mukana.

Viimeistely persiljalla ja puolikkaan limen mehulla.

Ohjeellinen valmistusaika on 35 minuuttia. Miehellä menee viisi minuuttia enemmän.

Tämä on ehdottomasti näistä suosikkiruokani. Maku on juur miun maun mukkaan! Yleensä väitän, että en tykkää kookosmaidosta, mutta tässä en sitä yhtään moiti. Josko erikseen maistankaan. Riisi tähän olisi ehdottomasti kuulunut, mutta sen puute oli ihan oma vika pikku sika. Tämä on myöskin itselleni ihan uudenlainen resepti. Uskonpa, että tätä teen (tai mies tekee) toistekin.

Arvioni onkin 10, miehen arvio 7,5. Tässä näkyy, että mies ei ole niin kasvisintoinen.

Yksi annos jää seuraavalle päivälle.

Olemme vallan tyytyväisiä tähän ruokaboksikokeiluun. Tuli uudenlaisia aterioita ja valmis suunnitelma ruoista. Valmistusajatkaan eivät olleet turhan pitkiä. Ohjeet olivat selkeät ( jos ymmärsi lukemansa). Helposti arjessa ne samat ruoat kiertävät ja saa miettiä päänsä puhki, mitä tänään syötäisiin. Vähemmän minun kyllä useimmiten tarvitsee suunnitella. Kun mies kysyy kauppaan lähtiessään, mitä syödään, sanon yleensä, että katso jotain. Hän ne ruoat useimmiten valmistaakin. Hän myöskin kokeilee uusia, esimerkiksi telkkarin ruokaohjelmista napattuja reseptejä.

Tämän ruokaboksin originalpaketin hinta on 59 euroa, josta ensimmäisen boksin ostaja sai 10 euroa alennusta. Ei meistä varmaan mitään vakituisia ostajia tule, mutta silloin tällöin. Ensi viikolla meille tulee kyllä taas kolme ateriaa, kun en perunut tilausta tiistaihin mennessä. Seuraavalle viikolle olen tilannut ison vegeboksin (3-5 henkeä). Silloin tulee jälkikasvua viikonlopuksi. Porukassa on yksi selkeä kasvissyöjä, ainakin puolittainen toinen ja muillekin kasvikset maistuvat. Se on jo kalliimpi pieti, 74 euroa ja siinäkin kolme ateriaa.

Voin ihan aidosti suositella kokeilemaan ruokaboksia. Ellei sitten pelkää uusavuttoman leimaa.

 

 

 

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaavat. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Yhtä moninainen kuin elämäni on. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Blogiarkisto

2022
2021
2020
2019
2018
2017
2016

Kategoriat