Sähköpostini ja kännykkäni on laulanut eilen ja tänään hallituksen koronavirusohjeiden jälkeen.

Menoistani ja harrastuksistani on sulanut keväältä pois aika paljon.

Kas tässä listaa menetyksistäni:

-      Filharmonikkojen konsertti Tampere-talossa tänä iltana – peruttu. Todennäköisesti seuraavatkin konsertit perutaan.

-      Kontti valmennuskeskuksen Senioriklubitunnit – peruttu ainakin maaliskuun loppuun

-      Poliisiammattikorkeakoulun johtamisaamu maaliskuun lopulla – peruttu

-      Työväen teatterin kaikki kevään näytökset – peruttu. Ostetut liput luvataan korvata.

-      Naiskuoropäivät maaliskuun lopussa Tampereella – peruttu

-      Mäntän laulujuhlat toukokuussa – peruttu

-      Pietarin risteily huhti-toukokuussa – peruttu

Mitä todennäköisimmin joudun vielä perumaan viikon päästä alkavaksi suunnitellun Brysselin matkani. Toistaiseksi olen tarrannut siihen kiinni kuin purukumi housun takamukseen.

Näillä näkymin, ellei muutoksia tule, minulle jää vielä jäljelle vesijumppa, pilatestunnit, tukinuoren tapaamiset, Tarinatuokiot hoivakodissa ja kuoroharjoitukset. Ensi viikolla on psykologiseniorien tapaaminen Helsingissä. Ainakaan vielä sitä ei ole peruttu. Nähtäväksi jää, miten bloggariklubien käy. Jäljelle jää tietysti myös pitkään vaiheessa olevan sukan kudonta tyttären jälkeläiselle. Lisääntynyt vapaa-aika antaisi mahdollisuuden komeroiden siivoamiseen. Mistä johtunee, että edes ajatus siitä ei innosta. Onko syytä olla huolissaan?

Pientä nämä Suomen rajoitukset ovat vielä esimerkiksi Viron ja Belgian rajoituksiin. Belgiassa esimerkiksi ovat yliopistot ja koulut kiinni sekä pääosin myös päiväkodit. Baarit ja ravintolat on suljettu sekä kaupat ruokakauppoja ja apteekkeja lukuun ottamatta ovat kiinni. Kaikki harrastukset, kulttuuririennot ja tapahtumat on peruttu. Odotan, että meilläkin luovutaan tuosta 500 ihmisen alarajasta peruutuksissa.

Näin yli 70-vuotiaana, riskiryhmään kuuluvana, rajoitukset tuntuvat kaikesta harmituksesta huolimatta hyviltä ja tarpeellisilta. Iloinen olen, jos minä, läheiseni ja totta kai mahdollisimman moni muu säästyy koronalta. Vaikutukset Suomen ja maailman talouteen jäävät nähtäviksi.

Sitä en ole kuitenkaan vielä ymmärtänyt, miksi jo varhaisessa vaiheessa erityisesti vessapaperia on hamstrattu. Meillä ei ole vielä hamstrattu mitään. Ehkä pitäisi lähteä vessapaperia ostamaan. Jos niitä vielä löytyy.

ps. Juuri tuli viesti, että vesijumppa on toistaiseksi peruttu.

ps. 2  Tuli ilmoitus, että huomiset näytelmäharkat on peruttu. Samaan syssyyn tuli viesti, että Kansallisteatterin kaikki kevään näytökset on peruttu. Siinä meni sitten bloggariklubikin. Kai se on pakko ruveta siivoamaan kaappeja.

Lisäys 15.3.20: Loputkin menot peruttiin, pilates, vesijumppa, kuoro, tarinatuokiot, Kalevalaisten jäsenilta. Psykologiseniorien tapaamisen siirtoa harkitaan. Hyvin tämä silti menee. Villasukista on toinen jo valmiina ja olen järjestellyt alusvaatelaatikon. Ja aurinko paistaa!

 

Mediakuva on osa Damien Hirstin työstä.

 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaavat. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Yhtä moninainen kuin elämäni on. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat