Nyt voisin sanoa, että mitä minä sanoin. Ja taidanpa sen sanoakin.

Mitä minä sanoin.

Verojen korotus on tiedossa, näin minä sanoin.

Ai milloin sanoin?

Joitakin vuosia sitten, kun puuhattiin Tampereelle 185 miljoonaa maksanutta tunnelia. Ällini ei riittänyt ymmärtämään, miten kaksi kaistaa maan alla on tehokkaampaa kuin kaksi kaistaa maan päällä.

Toistin sen taas, kun samaan syssyyn päätettiin raitiotien rakentamisesta, hinta 283 miljoonaa ja ymmärtääkseni vaunut päälle, 60-97 miljoonaa. Ja lisäreittiä suunnitellaan jo kovaa vauhtia. Ei varmaankaan läpeensä huono idea, vaikka itseäni se ei auta, päinvastoin.

Mutta voisiko ajatella, että kaikkea ei yhtaikaa ja päällekkäin?

Olen monesti ihmetellyt, ovatko Tampereen rahakirstun haltijat löytäneet sen sateenkaaren päässä olevan kultarahapadan, jota Aku Ankka vai oliko se Roope Setä on ahkerasti hakenut. Kenties.

Onko kaikki pakko toteuttaa idealla heti-kaikki-meille-nyt?

Sitten päätettiin tehdä maauimala, noin 11 miljoonaa. Juu, tiedän. Turussa on kaksikin.

Eikä tässä vielä kaikki. Kaupunki osallistuu Kansi ja areena- hankkeeseen 60 miljoonalla. Sekin tietty jo työn alla, kuten raitiotie ja kuten maauimala.

Juu tiedän. Valtioltakin on rahaa saatu joihinkin projekteihin. Toisaalta kaikki liitännäismenot eivät ole summissa mukana.

Ja juu. Olen lukenut myös, että maan arvo nousee ratikan reitin varrella ja rahaa sataa kirstuun.

Vaan milloin? Kun elää täytyisi joka vuosi.

Eilisessä Aamulehdessä (29.5.18) se sitten kerrottiin:

Todennäköisesti sekä veroja korotetaan että palveluja leikataan.

Syynä on tänä vuonna tapahtuva todennäköisesti 50 miljoonan euron ylitys sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Terveyspalveluiden asiakasmaksujen korottamisesta tappiin asti on jo aikaisemmin päätetty.

Erikoissairaanhoidossa on suurin ylitys. Muuten ylittymistä tapahtunee tasaisesti eri palvelualueilla, eniten ikäihmisten palveluissa.

”Palvelutarpeen kasvua selittävät esimerkiksi ikäihmisten määrän ja kaupungin väkimäärän kasvu. Lisäksi ihmisten ikä pitenee ja juuri viimeisinä vuosina tarve sotepalveluille on usein suuri”.

Ihanko totta? Pääsikö ihan yllättämään? Että ihmiset, jopa vanhukset, ikääntyvät? Että ei tullutkaan ruttoa, joka olisi tappanut kaikki yli 65 vuotiaat? Ja että, mitä vanhempi, sen suurempi tarve sotepalveluille? Mikä uusi asia!

Älkää nyt viitsikö, isot ihmiset!

Kaikki tämä on ollut tiedossa iät ja ajat. Vanhusten määrän kasvusta on kauhukuvia levitelty niityillä ja nätkelmillä vuosikausia. Eikö näitä tosia-asioita olisi voinut ennakoida budjetissa? Rahaahan meillä on moneen juttuun ollut!

Mistä mahtaa kertoa se, että apulaispormestarin mukaan sotemenoja ei ole viimeiseen kymmeneen vuoteen budjetoitu todellisten menojen mukaan? Mitä se tarkoittaa? Mikä on ollut syynä? 

Myönnän, että kunnan talouden kokonaisuudesta en ymmärrä yhtään mitään. Se on riittänyt, kun olen oman talouteni pitänyt vatupassissa. Sen sentään luulen ymmärtäväni, että jossakin on vikaa ollut pahemman kerran, kun tässä ollaan.

Ja juu. Myönnän, että kirjoitukseni voi näyttää yksipuoliselta ja asiaa ymmärtämättömän kynästä syntyneenä.

Sitähän se tietysti onkin.

Nyt kuitenkin sapettaa niin paljon, että pakko on lainata tunnetun myllykirjailijan, Urho Kekkosen sanoja: S……n tunarit!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Linnea
1/2 | 

Syntymäkaupunkini taloudenpitoa olen ihmetellyt minäkin. Ei käy järkeen, ei sitten millään. Asiaa kirjoitit.

Anjakaarina
Liittynyt18.10.2015

Hei Linnea! Meitä on sitten ainakin kaksi, jotka olemme ihmetyksen sormi ällistyksen suussa. Maksumiehet ja - naiset on kyllä sitten jo tiedossa: etenkin sairaat, vanhat ja vammaiset. Mutta parempaa jatkossa toivoen ja sinulle hyvää kesää toivottaen, Anjakaarina

Anja Pohjanvirta-Hietanen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Elämää on eläkkeelläkin!

Olen tamperelainen Anja Pohjanvirta-Hietanen. Sydämeltäni olen edelleen eteläpohojalaanen. Synnyin siellä suurimpana vauvabuumivuonna.

 

Ajatuksiini itsestäni, ihmisistä ja elämästä yleensä ovat vaikuttaneet paitsi psykologin koulutukseni ja työelämä, myös kaikki kokemukseni lapsuudesta tähän päivään. Erityisesti tietysti läheiset ihmiset, mies ja kaksi tytärtä, ovat vuosikymmeniä kouluttaneet  minua. Isoäitiyttä saan toteuttaa olemalla Etämummelina kahdelle nuorelle Brysselissä. 

 

Vapaana Kansalaisena, Anjakaarinana, kerron aktiivisen eläkeläisen elämästä. Tällaistakin Vapaan Kansalaisen elämä voi olla, silloin kun vielä jalat ja pää pelaa. Päiviini kuuluu ainakin kulttuuria, kuntoilua ja kavereita. Ajankohtaiset, ihmisenä olemiseen liittyvät asiat välillä mietityttävät. Moni asia ihmetyttää, vihastuttaa, mutta enimmäkseen ihastuttaa. Marisen välillä toki sen verran, että jonkinlainen tasapaino säilyy. Mielelläni tarkastelen kuitenkin asioita ja tapahtumia humoristisin silmin. Elämää ja itseään ei pidä ottaa liian vakavasti! Postaukseni aihe voi siis olla moninainen. Olen tällainen Sekatavarablogisti.

 

 Mottoja elämälleni voisi olla

Leben und leben lassen - elää ja antaa toistenkin elää (omalla laillansa).

Tätä edelleen opettelen.

Päivä se on vielä huomennakin.

Elämä kulkee eteenpäin, tapahtuu, mitä tapahtuu.

 

Täti Kukkahattuna pitämäni blogin Kolmatta ikää olen laittanut toistaiseksi jäähylle.

Jos haluat postaukset facebookin uutisvirtaasi voit käydä myös tykkäämässä sivuistani http://www.facebook.com/Anjakaarina

 

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat